|
|
|
Hankekoodi: A75163
Hankkeen nimi: Hiilineutraali yrityspuisto (CNPB)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Mitra Management Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1561501-6
Jakeluosoite: Virastokatu 2
Puhelinnumero: 06373907
Postinumero: 55120
Postitoimipaikka: Imatra
WWW-osoite: http://www.mitra.fi/imatran-yritystilat
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lassi Nurmi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lassi.nurmi(at)mitra.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 05 2352850
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Kunnan päätöksistä tärkeimpiä ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ovat rakentamisen ohjaus, kaavoitus ja liikenteen suunnittelu. Päästövähennysten toteuttaminen on pk-yrityksille vaikeaa, koska yritykset keskittyvät tiukasti ydintoimintoihinsa eikä energiakysymyksiä mielletä tärkeiksi, vaikka niiden avulla yritys voisi parantaa kannattavuuttaan.
Imatran kaupunki on tunnistanut uusien kasvuyritysten tarpeet. Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa hiilineutraali yrityspuisto, jossa rakennusten energia (lämpö ja jäähdytys) tuotetaan valtaosin paikallisesti uusiutuvia energialähteitä (aurinkoenergia ja tuulivoima) sekä geotermistä energia (lämpöpumput) hyödyntäen. Samalla selvitetään lämmön ja sähkön varastointiin soveltuvia ratkaisuja. Alueelle rakennetaan oma lämmön ja sähkön jakeluverkosto (mikroverkko) sekä luodaan valmiudet kaksisuuntaiseen lämpö- ja sähkökauppaan.
Yrityspuisto sijoitetaan liikenneyhteyksien välittömään välittömään läheisyyteen. Vähäpäästöinen liikenne mahdollistetaan tarjoamalla alueella toimiville yrityksille ja työntekijöille kehittyvien tarpeiden mukainen skaalautuva sähköautojen latausinfra. Latausratkaisut suunnitellaan siten, että älykkään sähköverkon ja kysyntäjouston ratkaisut ovat mahdolliset.
Yrityspuistoon sijoittuvat rakennukset toteutetaan siten, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on optimaalisesti mahdollista (rakennetekniset ratkaisut, ilmansuunnat tms). Kiinteistöautomaatioratkaisuissa otetaan huomioon älykäs ja ennakoiva olosuhteiden säätely ja mm. reaaliaikaiset tietoliikenneyhteydet sähkön kysyntäjouston tarpeisiin.
Kyseisillä energiatehokkailla ratkaisuilla voidaan saavuttaa elinkaarikustannuksiltaan edullinen ja häiriötön energia yrityspuistoon sijoittuville yrityksille ja luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö.
Uuden kaupunkisuunnittelun ansioista pk-yritysten hiilidioksipäästöjä voidaan vähentää 80%, laskea merkittävästi kiinteistöjen käyttökustannuksia (sähkö, lämpö), helpottaa tuotteiden kuljetuksia sekä tarjota työntekijöille hyvät työolosuhteet.
Hanke toteutetaan yhteistyössä LUT yliopiston kanssa ja siinä hyödynnetään Public-Private partnership kiinteistöjen energiantehokkuus parannuksissa ja niiden rahoituksessa – hankkeen tuloksia (EAKR A74128).
Vuoden 2021 muutoshakemus johtuu hankkeen toteuttajien organisaatiomuutoksista (Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n jakautumisesta 1.1.2021 ja Imatran Seudun Yritystilat Oy:n toiminimimuutoksesta 1.1.2021). Muutoksilla ei ole vaikutusta projektisuunnitelmaan, hankkeen toimenpiteisiin eikä hankkeen kustannusarvioon ja rahoitukseen.
Kasvavat yritykset, jotka etsivät kasvua varten Suomesta ja Etelä-Karjalasta toimitiloja.
Yritykset, jotka suunnittelevat, rakentavat ja kehittävät innovatiivisia energiaratkaisuja.
Kasvavat yritykset, jotka saavat merkittävää lisäarvoa hiilidioksidi neutraalista brändistä.
Luonnonsuojeluliitto ja vastaavat sertifiointijärjestöt.
Etelä-Karjalan maakunnan kaupungit ja kunnat.
Hanke on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä uudenlaiselle, paremmalle tekemiselle. Tavoitteena on toimia esimerkkinä muille ja näin ollen kasvattaa kokonaisvaltaista ekologisuutta ja teknologiaa hyödyntävää suunnittelukulttuuria.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 845
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 814
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 328 590
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 274 753
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran
Kunnat: Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 7 |
| Hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja korvataan fossiilisia polttoaineita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 7 |
| Hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja korvataan fossiilisia polttoaineita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 2 |
| Hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja korvataan fossiilisia polttoaineita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 6 |
| Hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja korvataan fossiilisia polttoaineita. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 7 |
| Käytetään kierrätysmateriaaleja rakentamisessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja korvataan fossiilisia polttoaineita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Toimintamallin oppiminen ja uusien kestävien tuotteiden synnyttäminen. Elinkeinotoiminnan edistäminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Syntyy uusia liiketoimintamalleja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 6 |
| Sähköautojen lataus työntekijöille ja optimaalinen sijainti valtatie 6:n ja valtakunnanrajan läheisyydessä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Ilmastonmuutoksen torjunta, asennekasvatus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Imatran kaupunkikonserniyhtiöissä noudatetaan yhdenvertaisuutta tasa-arvoa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Imatran kaupunkikonserniyhtiöissä noudatetaan yhdenvertaisuutta tasa-arvoa | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 3 |
| Tässä luodaan uutta ympäristökulttuuria. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 9 |
| Alueen yritysten ympäristötietoisuus ja osaaminen paranee merkittävästi. | ||
Mitra Imatran Rakennuttaja Oy valitsi kohdealueen ja tuotti alueen infrastruktuuri- ja yleissuunnittelun. Vastuualueena Mitralla oli myös yrityspuistoon sijoittuvien yritysten kartoitus ja yritysten tarpeiden selvitys. Konkreettisten asiakaskeskustelujen kautta hankkeeseen saatiin tärkeää tietoa siitä, mikä on yrityksille todellisuudessa tärkeää, ja selvitettiin yritysten motivaatiota muuttaa yrityspuistoon. Oppien pohjalta yrityspuistoa voidaan markkinoida yrityksille tulevaisuudessa entistä relevantimmin.
Mitra Management Oy tuki yrityspuiston julkisuutta esimerkiksi teettämällä yrityspuistolle nettisivut ja muuta mainosmateriaalia, lisäksi ollaan tehty markkinavuoropuhelua eri yritysten kanssa. Aluetta esiteltiin ja myytiin noin 30 :lle yritykselle.
LUT-Yliopisto keskittyi hiilineutraalin yrityspuiston yleissuunnitteluun erityisesti energiajärjestelmien osalta, yrityspuistoon sijoittuvien yritysten kartoittamiseen ja kategorisoimiseen, sekä uusien liiketoimintainnovaatioiden keräämiseen.
Energiajärjestelmän yleissuunnittelu aloitettiin erityyppisten yritysten energiakulutusprofiilien määrittämisellä sekä yrityspuiston sähkö- sekä lämmönkulutuksen simuloimisella. Lisäksi kartoitettiin alueelle soveltuvat teknologiat. Kun arvio energiankulutuksesta oli selvillä, laskettiin arviot elinkaaren aikaisille päästöille erityyppisissä yritysrakennuksissa ja eri energiajärjestelmillä. Laskennan perusteella valittiin tarkemmin tutkittavat energiajärjestelmäkombinaatiot. Energiajärjestelmäkombinaatioita verrattiin tämän jälkeen elinkaarikustannuslaskennassa. Kustannuslaskennalla energiajärjestelmien koot optimoitiin, ja optimoinnissa otettiin huomioon myös päästöt kompensaatiokustannuksen muodossa. Näin saatiin selville paras energiajärjestelmäkombinaatio, joka minimoi sekä energian kustannukset että energiajärjestelmän ja -kulutuksen aiheuttamat päästöt. Tämän jälkeen tarkastelua laajennettiin, ja selvitettiin muun muassa työmatkaliikenteen päästöjen suuruusluokkaa sekä sähköautojen latauskuormaa.
Yrityspuistoon sijoittuvien yritysten tunnistamiseksi tuotettiin kyselytutkimus, johon saatiin vastaukset 161 suomalaiselta yritykseltä. Kyselytutkimuksen perusteella luotiin malli, jolla voidaan erotella vahvaan kestävyyteen ja heikkoon kestävyyteen tähtäävät yritykset yritysten ominaisuuksien perusteella. Lisäksi kyselytutkimuksen perusteella kategorisoitiin yrityksiä investointi- eli tulevaisuusorientoituneiksi ja kustannus- eli nykyisyysorientoituneiksi. Hankkeen aikana toteutettiin myös liiketoimintainnovaatio-workshop, jossa kerättiin ideoita uusista liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksista, joita hiilineutraali yrityspuisto mahdollistaa.
Hankkeen tavoitteena oli pilotoida uudenlaista rakentamista ja suunnitella yrityspuisto, jossa rakennusten energia tuotetaan pääosin uusiutuvia energialähteitä käyttäen. Hankkeen tuloksina saatiin seuraavat johtopäätökset:
● Hiilineutraaliuden taserajaus ei ole yrityspuiston tapauksessa itsestäänselvä. Rajaus vaikuttaa muun muassa siihen, miten yrityspuiston hiilineutraalius määritellään ja kenen vastuulla on kompensoida välttämättömät päästöt. Yksi mahdollinen rajaus on, että yrityspuiston rakentajan/omistajan vastuulla olisi yritystilat ja niiden energiajärjestelmät sekä infrastruktuuri. Yrityspuistoon sijoittuvan yrityksen vastuulle jäisi tällöin yrityksen ydinliiketoiminnasta aiheutuvat päästöt sekä epäsuorat, kuten työmatka- ja logistiikkaliikenteestä aiheutuvat päästöt.
● Energiajärjestelmä, jossa minimoidaan kiinteistön elinkaaren aikaiset kustannukset ja päästöt, on mahdollinen toteuttaa ostamalla uusiutuvaa sähköä (esim. tuuli, vesi), tuottamalla lämpö lämpöpumpuilla tai vähäpäästöisellä kaukolämmöllä ja tuottamalla sähköä aurinkopaneeleilla.
● Kun energiajärjestelmä suunnitellaan mahdollisimman vähäpäästöiseksi, rakennusmateriaalit dominoivat elinkaarenaikaisia päästöjä, eli käytönaikaiset päästöt eivät enää ole määräävässä asemassa koko elinkaarenaikaisissa päästöissä. Eri rakennusmateriaalien päästöjen vertailu tulee entistä tarpeellisemmaksi.
● Yrityspuistoon sijoittumisen kannalta potentiaalisia yrityksiä ovat jo kestävyyteen panostaneet ja vahvaan kestävyyteen tähtäävät yritykset. Toisaalta yrityspuiston liiketoimintamallina voi myös olla tarjota pelkkien tilojen sijaan ns. valmista pakettia, johon kuuluisi myös yritysten ohjaaminen ja tukeminen kohti kestävämpää liiketoimintamallia. Tällöin myös sellaiset yritykset, joilla ei ole kyvykkyyksiä tavoitella vahvaa kestävyyttä, ovat potentiaalisia yrityspuistoon sijoittujia.
● Yrityspuisto mahdollistaa sinne sijoittuville yrityksille käyttökustannus- ja päästöhyötyjen lisäksi muunlaisia etuja. Yrityksillä on mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä: yritysten välille voidaan löytää yhteistyökohteita niin resurssien jaon (kuten tilat, osaaminen), yhteisten palveluiden (ruokala, jätehuolto), energiajärjestelmän (toisen ylijäämä hukkalämpö voidaan käyttää toisen yrityksen lämmityksessä) tai liiketoiminnan kautta (esimerkiksi kun yritykset toimivat saman tuotteen logistiikkaketjun peräkkäisissä vaiheissa).