Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75165

Hankkeen nimi: LUTERGO - Liikkuvien työkoneiden käytettävyyden älykäs kehitysympäristö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34

Puhelinnumero: 029 446 2111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikki Handroos

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heikki.handroos(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 510 7599

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lab-ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään työkoneiden (esim. metsäkoneet, kaivinkoneet, maataloustraktorit jne.) reaaliaikasimulaattoreihin ja ihmisen stressitason mittaamiseen perustuva kokeiluympäristö, jonka avulla voidaan kehittää koneiden energiatehokkuutta, tuottavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. LUT ja Saimia ovat toteuttamassa yhteislaboratoriota, jossa on mahdollista suunnitella liikkuvia työkoneita reaaliaikaisen simulaation avulla ja samalla mitata virtuaaliprototyyppejä ajavien testikuljettajien stressitasoja. Ympäristö yhdistää siis koneen suunnittelun ja työergonomian tutkimusta.

Koneiden sähköistämisellä ja hybridisoinnilla voidaan merkittävästi pienentää liikkuvien työkoneiden päästöjä ja samalla lisätä niiden tuottavuutta hetkellisten maksimitehojen kasvun avulla. Koneiden tuottavuus on kuitenkin vahvasti riippuvainen niiden hallintalaitteiden ja ohjaamon ergonomiasta. Lisäksi koneen tehonsiirto ja monet sen mekaniikkaan ja tehonsiirtoon liittyvät parametrit vaikuttavat myös käytettävyyteen.
Käytettävyystutkimus on perinteisesti tehty fyysisten prototyyppien tai jopa valmiiden tuotteiden avulla. Tällöin käytettävyyttä ei ole pystytty ottamaan konseptointi ja kehitysvaiheessa huomioon. Muutosten tekeminen fyysisiin prototyyppeihin on erittäin kallista ja se hidastaa uusien tuotteiden markkinoille tuloa.

LUT ja Saimia totuttavat LUTERGOn puitteissa ensimmäisen laboratorion maailmassa, jossa työkoneiden käytettävyyssuunnittelu voidaan täydessä mittakaavassa yhdistää sen virtuaaliprototyypeillä tehtyyn tuotekehitykseen.
Käytettävyystutkimus on perinteisesti tehty kvalitatiivisena tutkimuksena, jolloin se ei varsinaisesti tuota numeerisia mittareita, joiden avulla koneen suunnitteluparametreja voitaisiin muuttaa sen kehitysvaiheessa. Hankkeessa kehitetään menetelmiä kvalitatiivisen käyttäjätutkimusten tuloksien kvantifioimiseksi. Lisäksi kehitetään keinoälyyn perustuva algoritmeja, jotka pyrkivät löytämään riippuvuussuhteita koneen suunnitteluparametrien ja kuljettajan stressitasoa mittaavien suureiden sekä kvantifioidun kyselytutkimusdatan välillä.

Laboratorio varustellaan reaaliaikasimulaatio-ohjelmistolla, liikealustalla, visualisointijärjestelmällä ja ihmisen stressitasoa mittaavilla mittalaitteilla. Näillä mitataan suureita kuten syketaajuutta, verenpainetta, silmän liikkeitä sekä lihasaktiivisuutta. Mittausdata sovitetaan samaan aikaskaalaan, jolloin keinoälyalgoritmilla on mahdollista löytää riippuvuussuhteita koneiden toimintojen, suunnitteluparametrien ja stressitasoa mittaavien suureiden välillä.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat kokeiluympäristön osapuolet. Kokeiluympäristössä kaksi eteläkarjalaista yritystä ovat sitoutuneet aktiiviseen rooliin, hankkeen toteutukseen ja kokeiluympäristökumppanuuteen. Kehittäjäkumppaniyritykset ovat Mevea Oy ja Danfoss Oy. Hankkeen tutkimusprosessi ja tulokset ovat julkisia ja kaikkien niistä kiinnostuneiden avoimesti hyödynnettäviä.
Hankkeen kohderyhmää ovat suomalaiset liikkuvien työkoneiden valmistajat kuten Agco Valtra, Ponsse, Logset, John Deere, Kalmar, Konecranes jne. sekä niiden alihakkijat kuten Mevea, Danfoss jne. Näiden lisäksi erilaiset työterveysalan instituutiot ja palvelujen tarjoajat hyötyvät hankkeen tuloksista. Muita hyötyjiä voisivat olla älykellovalmistajat sekä terveys- ja diagnostiikkadatan älykästä käsittelyä toteuttavat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä voivat olla ammatilliset oppilaitokset, jotka kouluttavat koneiden kuljettajia sekä työterveyshuollon organisaatiot, jotka analysoivat kuormitus- ja riskitekijöitä kuljettajien työssä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 320

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 25 181

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 357 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 35 973

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen näkökulmasta sukupuolten välinen tasa-arvo ilmenee kolmessa ei vaiheessa: ergonomian ja työhyvinvoinnin arviointi ja tutkimus työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta, työkoneiden suunnittelu, kehittäminen ja valmistaminen sekä työkoneiden käyttö. Ensimmäisessä vaiheessa naisten määrä on muita vaiheita suurempi, mutta varsinaisessa konesuunnittelussa, tuotannossa ja käytössä naisten osuus on vähäinen
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen seminaareissa, tiedottamisessa ja viestinnässä huomioidaan työkoneita käyttävien alojen työn muuttuminen niin, että se voi vastata myös naisten ammatti-intresseihin nykyistä paremmin. Potentiaalisia naisia etsitään hankkeeseen kehittämisvaiheen testaajiksi. Naisten roolia suunnittelussa ja tuotekehityksessä nostetaan esille koneita valmistaville yrityksille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen mutta hanke sitoutuu tasa-arvon edistämisen ajatuksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät vaikuta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin eikä maaperään ja ilmaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 ohjelman alueisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeella ei ole vaikutusta materiaalien ja jätteiden tuottamiseen, kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen hankkeen toiminta-aikana. Kehitettyjen koneiden ja menetelmien ansiosta puuaineksen hyödyntämisen taso voi hieman tehostua.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, koska koneiden energiajärjestelmät eivät ole tämän hankkeen kehittämisen kohteena.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeen kehittämisen kohteena olevia työkoneita ei valmisteta Etelä-Karjalassa. Hanke vaikuttaa välillisesti jonkin verran paikalliseen elinkeinorakenteeseen lisäämällä osaamista, joka hyödyttää uusia tehokkaampia työkoneita käyttäviä yrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hanke tuottaa tietoa ja tutkimustuloksia hyödynnettäväksi työkoneiden kehittämisessä tuottavuutta ja työhyvinvointia edistäviksi. Hanke integroi työkoneiden käytettävyyssuunnittelun, tuotekehityksen ja tuotannon yhteen aiempaa paremmin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Hankkeen tuloksien hyödyntäminen työkoneiden valmistamisessa edistää niitä työkoneita ammattilaisten työergonomiaa (fyysinen, henkinen, kognitiivinen), työhyvinvointia ja terveyttä. Vaikutukset näkyvät vasta hankkeen jälkeen tuloksia hyödynnettäessä.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
Hankkeen tulokset voivat edistää hankkeen päättymisen jälkeen naisten ja miesten tasa-arvoista hakeutumista työkoneiden käyttöä edellyttäviin ammatteihin mahdollistamalla koneiden rakentamisen yksilöllisemmiksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen tavoitteena ei ole edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 2
Ympäristöosaamisen lisääminen ei ole hankkeen tavoitteena, mutta raaka-aineen tehokkaampi hyödyntäminen voi tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia hankkeen päättymisen jälkeen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-