Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75170

Hankkeen nimi: Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2019 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0869462-5

Jakeluosoite: Kauppakatu 40 D

Puhelinnumero: +358 40 681 7163

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.ekarjala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Hirvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankesuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.hirvonen(at)ekarjala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 6872 618

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HANKKEEN TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on tukea Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempiä kuljetusketjuja parantamalla Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa luodaan edellytyksiä maantiekuljetusten siirtämiseksi soveltuvilta osin vesiliikenteeseen. Hankkeen tavoitteet tukevat vahvasti Saimaan alueen maakuntien vähähiilisyyteen tähtääviä strategioita ja parantavat suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten toimintaedellytyksiä vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen kokemusten perusteella tehdään päätös Saimaan vesiliikenteen kehitystoimiston perustamisesta tai muusta yhteistyömuodosta. Kehitystoimiston/yhteistyön tarkoituksena on jatkaa hankkeessa aloitettua toimintaa Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi.


HANKKEEN TOIMENPITEET

Euroopan unionin tavoitteena on voimakas kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: päästöjä tulisi vähentää vuoden 1990 tasosta ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 40 % vuoteen 2030 mennessä. Vähennystavoitteisiin pääseminen vaatii liikenteen osalta monipuolista keinovalikoimaa. Julkisen vallan roolina on ohjata kehitystä siten, että kestävä kehitys toteutuu ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Tärkeä keino liikenteen vähennystavoitteisiin pääsemiseksi on liikenteen kuljetusmuotojakaumaan vaikuttaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti vesi- ja rautatieliikenteen suosimista ja tieliikenteen hillitsemistä.

Suomen sisävesien käyttö ei voi tulevaisuudessa perustua status quo -ajatteluun, vaan sisävesiliikenne on valjastettava täysimääräisesti sille ominaiseen käyttötarkoitukseen. Näin voidaan edistää kestävän kehityksen mukaisia toimitusketjuja ja käyttää sitä yhtenä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Jos Saimaan liikenteen toimijoiden määrä ei kasva, sen käyttö ja kansainvälinen merkitys supistuvat. Kansainvälisten virtojen vahvistaminen on avainasia Saimaan sisävesiliikenteen kehitykselle.

Hankkeen toimenpiteillä parannetaan Saimaan alueen sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja liikenteen toimijoiden määrän lisäämiseksi älyliikennettä ja vähähiilisiä ratkaisuja hyödyntäen. Hankkeessa parannetaan pk-yritysten yhteisliikennemahdollisuuksia teollisuuden ja varustamojen kanssa, lisätään tietoisuutta Saimaan vesiliikenteen mahdollisuuksista kotimaassa ja ulkomailla sekä kehitetään yhteistyötä venäläisten viranomaisten kanssa vesiliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi koko Saimaan kanavan alueella. Hankkeen tavoitteena on parantaa Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä siten, että satamilla sekä suur- ja pk-yrityksillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa vähähiilisempään suuntaan hyödyntämällä vesiliikenteen suomia kuljetusmahdollisuuksia.


HANKKEEN TULOKSET

Yhden sisävesialuksen kuljetuskapasiteetti vastaa 80 rautatievaunun / 128 puoliperävaunullisen kuorma-auton kuljetuskapasiteettia. Jos Saimaan vesiliikenteen edellytyksiä ei kehitetä ja paranneta, on edessä Saimaan sisävesiliikenteen alasajo, mikä tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa sitä, että Itä-Suomen teillä liikkuisi vuosittain 52 480 rekkaa enemmän kuin nykyisin. Käytännössä se tarkoittaisi noin 23 % nykyistä enemmän raskasta kalustoa Itä-Suomen teillä (laskelmassa käytetty Liikenneviraston liikennesuoritetilastoja Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueilta).

Saimaan vesiliikenteen edellytysten parantaminen tukee Saimaan alueen maakuntien vähähiilisyyteen tähtääviä strategioita sekä Suomen valtakunnallisia tavoitteita liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi mahdollistamalla aidon vaihtoehtoisen liikennemuodon maantie- ja rautatiekuljetuksille. Toisin kuin maantie, vesitie ei kulu ja sen vuoksi vesiväylien kehittämiseen tehtävät investoinnit ovat euromääriltään hyvin pieniä maanteiden investointeihin verrattuna.

Saimaan vesiliikenteen kehittäminen lisää Saimaan alueen maakuntien teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä alueen elinkeinoelämän kasvulle. Vesiliikenteen kehittäminen luo teollisuuteen lisää työpaikkoja suoraan tehtaille ja niiden kautta myös alihankkijoiden yrityksiin. Saimaan vesiliikenteen kehittämisellä on positiivinen vaikutus alueen työllisyydelle, teollisuuden investoinneille sekä Suomen ulkomaankaupan kasvulle.

Kuljetusten ohjautuminen nykyistä enemmän vesiliikenteeseen vähentää kuljetuksista syntyviä hiilidioksipäästöjä, mikä parantaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä. Vesiliikenne aiheuttaa tieliikennettä vähemmän myös meluhaittoja ja lisää liikenteen turvallisuutta, mikä parantaa ihmisten hyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Saimaan vaikutusalueella olevat teollisuusyritykset ja pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat teollisuusyritysten ja pk-yritysten alihankkijat. Myös parantuneen toimintaympäristön seurauksena olevat uudet yritykset ovat hankkeen välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 360 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 64 494

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 443 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 79 417

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Imatran, Mikkelin, Keski-Karjalan, Joensuun, Varkauden, Kuopion, Lappeenrannan, Pielisen Karjalan, Savonlinnan

Kunnat: Kuopio, Joensuu, Nurmes, Puumala, Mikkeli, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä ei ole tehty sukupuolinäkökulmasta. Hankkeella ei ole eriarvoistavaa vaikutusta, koska sukupuoli ei vaikuta työn toteuttamiseen eikä hankkeen tuloksiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimenpiteet pyrkivät edistämään sisällöistä ja innovaatioista lähtevää kehittymistä, jossa sukupuolella ei ole merkitystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on löytää ratkaisuja Saimaan alueella toimivien yritysten vähähiilisempiin kuljetusketjuihin ja edistää uutta yritystoimintaa luomalla toimintaedellytyksiä mm. ekologiselle matkailulle. Hankkeen tavoitteet hyödyttävät kaikkia sukupuolia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Sisävesiliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 grammaa per tonnikilometri ja vastaava luku nykyaikaisella kuorma-autolla on 110–160 grammaa liikenteen sujuvuudesta riippuen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Sisävesiliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 grammaa per tonnikilometri ja vastaava luku nykyaikaisella kuorma-autolla on 110–160 grammaa liikenteen sujuvuudesta riippuen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa siten omalta osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Jos alueella on Natura 2000 -ohjelman kohteita, hankkeen vaikutus on myönteinen kasvihuonepäästöjen vähentyminen seurauksena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää kuljetettavaa tonnikilometriä kohden tarvittavien materiaalien määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää kuljetettavaa tonnikilometriä kohden tarvittavaa polttoaineen määrää. Hankkeessa tarkastellaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä rahtialusten kuljetuksissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen lisää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä parantamalla sekä suurten että pienten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää vähähiilisiä kuljetusratkaisuja. Vesiliikenteen kehittäminen luo teollisuuteen lisää työpaikkoja suoraan tehtaille ja niiden kautta myös alihankkijoiden yrityksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 7
Vesiliikenteen toimintaedellytysten parantaminen lisää mahdollisuuksia sekä nykyisten että uusien palvelujen kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 8
Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää kuljetettavaa tonnikilometriä kohden tarvittavan materiaalin ja polttoaineen määrää, mikä lisää yritysten kuljetusten taloudellisuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Kuljetusten ohjautuminen nykyistä enemmän vesiliikenteeseen vähentää kuljetuksista syntyviä hiilidioksipäästöjä, mikä parantaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä. Vesiliikenne aiheuttaa tieliikennettä vähemmän myös meluhaittoja ja lisää liikenteen turvallisuutta, mitkä myös omalta osaltaan parantavat ihmisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 8
Saimaan vesiliikenteen kehittäminen lisää Saimaan alueen maakuntien teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä alueen elinkeinoelämän kasvulle. Tämä edistää alueen tasavertaista kehittämistä muun Suomen kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Saimaan vesiliikenteen kehittämisellä on positiivinen vaikutus alueen työllisyydelle, teollisuuden investoinneille ja matkailulle sekä Suomen ulkomaankaupan kasvulle.
Kulttuuriympäristö 0 7
Saimaan vesiliikenteen kehittäminen, mukaan lukien vesiliikenteeseen perustuvan matkailun kehittäminen, tuo Saimaan ainutlaatuisen järviluonnon paremmin paikallisten asukkaiden ja turistien saavutettavaksi.
Ympäristöosaaminen 0 6
Kuljetusketjujen ympäristötietoisuuden lisääntyminen parantaa yritysten ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-