Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75181

Hankkeen nimi: WIMMA - We Master the IoT

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologiakeskus TechVilla Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1579776-1

Jakeluosoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: +358400 660 946

Postinumero: 05800

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.techvilla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Koskela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Va. toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.koskela(at)techvilla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400 660 946

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

WIMMA - We Master the IoT -hankkeen päätavoite on rohkaista pk-yrityksiä ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja liiketoimintansa eri osa-alueilla sekä parantaa yritysten digitaalisuuteen liittyviä kyvykkyyksiä. Tämä on välttämätöntä, jotta myös pk-yritykset kykenevät kehittämään tiedon uudenlaiseen hyödyntämiseen perustuvaa omaa uutta liiketoimintaa sekä osallistumaan alan veturiyritysten digitaalisten palvelujen tuottamiseen ja yhteiseen arvonluontiin.

Pk-yritysten kasvua ja vientiä vauhdittavat seudulla sijaitsevat kansainväliset kärkiyritykset sekä niiden osaaminen ja investoinnit kehitykseen. Hankkeen tavoitteena on houkutella seudulle uusia yrityksiä ja uudenlaista osaamista profiloimalla Helsinki Ring of Industry -osaamiskeskittymää kansainvälisesti, esimerkiksi messuilla ja erilaissa markkinointikanavissa.

Pk-yritysten, joissa usein on niukat kehitysresurssit, on tärkeää tunnistaa millä liiketoiminnan osa-alueella yritys voisi saavuttaa suurimman ja nopeimman hyödyn digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa. Tarve ratkaisulle voi löytyä kaikista yrityksen liiketoimintaprosesseista, kuten esimerkiksi markkinoinnista, myynnistä tai palveluista. Hankkeessa kehitetään työkalu, jolla voidaan tunnistaa tällaiset kehitystarpeet tehokkaasti.

Lisäksi yritysten kanssa suunnitellaan digitaalisia ratkaisuja tunnistettujen tarpeiden täyttämiseksi ja yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Ratkaisuja kokeillaan käytännönläheisesti niiden toimivuuden ja sopivuuden selvittämiseksi. Kokeilut liittyvät uudistumiseen jollakin kolmesta toisiaan tukevasta liiketoiminnan osa-alueesta: liiketoimintaprosessit, teknologia tai osaaminen. Kokeilut madaltavat pk-yritysten kynnystä uudistua ja kehittyä.

Hanke edesauttaa digitalisaation leviämistä myös laajempaan yritysjoukkoon viestimällä onnistuneista kokeilusta ja hyvistä esimerkeistä. Yritysten käytännön kokemukset rohkaisevat alan muita yrityksiä arvioimaan omaa liiketoimintaansa ja kasvumahdollisuuksia uudella tavalla.

Hankkeen tuloksena syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä pk-yrityksille uutta tai uudistettua liiketoimintaa. Digitaalisten ratkaisujen avulla hanke myös edistää pk-yritysten kansainvälistymistä sekä kestävää kehitystä ja uudistumista. Lisäksi hanke tiivistää pk-yritysten keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Digitalisaatiolla odotetaan olevan myös positiivisia vaikutuksia tasa-arvoon teollisuusyrityksissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on uusmaalaiset ja kanta-hämäläiset pk-yritykset, joiden toimintaympäristöön digitaalinen transformaatio vaikuttaa. Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat kansainväliset yritykset ja sijoittajat, joiden halutaan perustavan seudulle uusia yrityksiä sekä monipuolista liiketoimintaa.

Keskeinen ryhmä hankkeen näkökulmasta on erityisesti teollisuuden ekosysteemien osaamisintensiiviset pk-yritykset. Hanke edistää myös nuorten yrittäjien yrittäjyyspotentiaalin tunnistamista ja käyttöönottoa kohdistamalla toimenpiteitä startupeihin ja yritystoimintaa suunnitteleviin henkilöihin, esimerkiksi opiskelijoihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muun muassa teollisuuden arvoverkkojen muut yritykset, yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, erikoisosaamista tarjoavat palveluntuottajat sekä osallistuvien yritysten asiakkaat.

Myös kunnat hyötyvät hankkeesta välillisesti monipuolisemman ja kasvavan elinkeinoelämän kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 719

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 476 136

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 468 953

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen

Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Hyvinkää, Loppi, Riihimäki, Sipoo, Hausjärvi, Järvenpää, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14.00, joihin työllistyvät naiset 3.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa pk-yrityksiin korkeampi jalostusarvo, mikä tarkoittaa kehittämisen painopisteen siirtymistä matalan jalostusarvon valmistavasta työstä kone- ja metallituoteteollisuudessa kohti tuotekehitystä, palveluliiketoimintaa ja kasvun edellyttämää markkinointia kansainvälisille markkinoille. Raskas valmistava työ on perinteisesti ollut miesvaltainen ala, kun taas suunnittelun ja markkinoinnin henkilöstöstä kasvava osa on naisia. Tätä muutosta vauhdittaa myös se, että teollisuudessa ikääntyvät ja eläköityvät henkilöt ovat tyypillisesti miehiä, joten uutta liiketoimintaa luomalla voidaan tukea erityisesti naisten urakehitystä pk-yrityksissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Teollisuusyrittäjien eläköitymisestä johtuvissa sukupolvenvaihdoksissa yhä suurempi osuus uusista pk-yrittäjistä ja toimivasta johdosta on naisia. Heillä on kokemuksemme mukaan usein miehiä paremmat edellytykset ja into liiketoiminnan uudistamiseen ja kansainvälistämiseen. Näin ollen uskomme, että naisyrittäjien ja naisten johtamien yritysten osuus projektiin kohderyhmän yrityksistä on suurempi kuin alueen yrityksistä keskimäärin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on luoda pk- yrityksissä uutta liiketoimintaa uudistamalla niiden liiketoimintamalleja digitaalisemmiksi sekä ottamalla käyttöön sitä tukevia uusia digitaalisia ratkaisuja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Digitaaliset menetelmät ja työvälineet tehostavat raaka-aineiden käyttöä. Toimintaprosessien kehittyessä luonnonvarojen käyttöä vähenee ilman, että lopputuotosten arvo laskee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Digitaalisuus on yksi teollisuuden suurista megatrendeistä, jonka varaan pääosa uusista innovaatioista ja tulevaisuuden palveluista rakentuvat. Hankkeessa edistetään digitalisuutta pk-yrityksissä uudistamalla yrityksen sisäisiä prosesseja sekä liiketoimintamalleja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Digitalisaatio tehostaa toimintamalleja ja vähentää prosessissa tarvittavaa luonnonvarojen käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto vähentää välillisesti ympäristörasitetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen tavoitteena on, että yksikään toteutettavista toimenpiteistä ei kohdistu Naturaalueille tai niiden lähistölle. Jos kuitenkaan ei ole täysin varmaa, että toimenpiteet eivät heikennä Natura-ohjelman suojelutavoitteita, tullaan toimenpiteidenvaikutukset arvioimaan toteutuskohtaisesti hankkeen aikana.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 7
Hankkeessa edistetään teollisuuden yritysten resurssiviisautta, mikä näkyy erityisesti valmistavan teollisuuden merkittävänä materiaalin säästönä ja tuotantojätteen vähenemisenä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Digitalisaatio ja automatisaatio voivat olla kokonaan uusia investointeja, joista päätettäessä voidaan samalla tarkastella mahdollisuutta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hanke tukee useita erilaisia paikallisia yrityksiä ja arvoketjuja sekä niitä tukevia teknologiatoimittajia/asiantuntijapalveluita muodostaen ekosysteemejä. Hankkeen sekundäärisille kohderyhmille voi syntyä hanketuotosten perusteella uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Aineettomien ja digitaalisuuden varaan rakentuvien palvelujen ja uusien liiketoimintamallien syntyminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Digitaaliset ratkaisut liiketoiminnassa on pk - yrityksille yksi merkittävimmistä mahdollisuuksia siirtyä korkeampaan jalostusarvoon ja hakea uutta kasvua.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Hankkeessa kehitettävät digitaaliset työprosessit ja liiketoimintamallit tehostavat yritysten ja yritysryhmien välistä logistiikkayhteistyötä ja siten edistävät ekologista, kestävää kasvua. Hankkeessa kilpailukykyään kasvattavista kohdeyrityksistä mm. suunnittelutoimistot toimivat liikenteen palveluiden, liikenteen hallinnan sekä älyliikenteen kehittämisen arvoketjuissa, joten hanke vaikuttaa välillisesti myös muiden toimialojen menestykseen kilpailussa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
Hankkeella on merkittäviä välillisiä sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia, koska paremman ja monipuolisemman osaamisen avulla työntekijät kokevat työkykynsä paranevan, stressitasonsa laskevan ja työmarkkina-arvonsa nousevan.Lisäksi osaamisen ja kokemusten vaihto parantaa yhteenkuuluvuutta ja ilmapiiriä työpaikalla.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeessa kehitetään digitaalisia työprosesseja ja liiketoimintamalleja ja tähän työhön osallistuu arvoketjujen monikulttuurista ja koulutustaustaltaan erilaista työvoimaa. Kansainvälistyminen ja tuloksellisuus globaalissa liiketoiminnassa vaatii kulttuuriosaamista, kielitaitoa ja ennakkoluulotonta asennetta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeeseen osallistujiksi haluavien yritysten työntekijöillä on taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toteutukseen ja palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistä, osaamista ja osallisuutta liiketoiminnan kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 3
Menestyäkseen kansainvälisesti täytyy kärki- ja pk-yritysten kyetä huolehtimaan oman toimintansa lisäksi myös arvoketjujensa vastuullisuudesta ja ekologisuudesta. Näin kestävä kehitys on jo nyt monien yritysten toiminnan edellytys. Tätä kehitystä edistetään hankkeessa sparraamalla yritysten strategisia valintoja, nopeuttamalla uuden teknologian käyttöönottoa sekä lisäämällä resurssiviisautta. Muutosta tukevat myös kannustaminen ekologiseen yrityskulttuuriin sekä digitaalisuuden mahdollistamat uudet informaatiovirrat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

WIMMA - We Master the IoT -hankkeen päätavoite oli rohkaista pk-yrityksiä ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja liiketoimintansa eri osa-alueilla sekä parantaa yritysten digitaalisuuteen liittyviä kyvykkyyksiä. Tämä on välttämätöntä, jotta myös pk-yritykset kykenevät osallistumaan alan veturiyritysten digitaalisten palvelujen tuottamiseen ja arvonluontiin sekä kehittämään tiedon uudenlaiseen hyödyntämiseen perustuvaa omaa uutta liiketoimintaa.

Uuden liiketoiminnan lisäksi yritysten kasvua ja kansainvälistymistä vauhdittavat osaavan ja kansainvälisen työvoiman saatavuus sekä alueen elinkeinoelämän positiivinen vire ja investoinnit kehitykseen. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli houkutella seudulle uudenlaista osaamista ja yrityksiä profiloimalla Helsinki Ring of Industry -osaamiskeskittymää kansainvälisillä messuilla ja markkinointikanavissa.

Pk-yritysten on tärkeää tunnistaa millä liiketoiminnan osa-alueella yritys voisi saavuttaa suurimman ja nopeimman hyödyn digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa. Tarve ratkaisulle voi löytyä useista yrityksen liiketoimintaprosesseista kuten esimerkiksi markkinoinnista, myynnistä tai palveluista. Hankkeessa kehitettiin työkalu, jolla voidaan tunnistaa tällaiset kehitystarpeet tehokkaasti.

Lisäksi yritysten kanssa suunniteltiin digitaalisia ratkaisuja tunnistettujen tarpeiden täyttämiseksi ja yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Monia uusia ratkaisuja myös kokeiltiin käytännönläheisesti niiden toimivuuden ja sopivuuden selvittämiseksi. Kokeilut liittyivät johonkin kolmesta toisiaan tukevasta liiketoiminnan osa-alueesta: liiketoimintaprosessit, teknologia ja osaaminen. Kokeilut madalsivat pk-yritysten kynnystä uudistua ja kehittyä.

Hanke edesauttoi digitalisaation leviämistä myös laajempaan yritysjoukkoon viestimällä onnistuneista kokeiluista ja hyvistä esimerkeistä. Yritysten käytännön kokemukset rohkaisevat alan muita yrityksiä arvioimaan omaa liiketoimintaansa ja kasvumahdollisuuksia uudella tavalla.

Hankkeen tuloksena Uudellemaalle syntyi uusia työpaikkoja sekä pk-yrityksille uutta tai uudistettua liiketoimintaa. Digitaalisten ratkaisujen avulla hanke myös edisti pk-yritysten kansainvälistymistä sekä kestävää kehitystä ja uudistumista. Lisäksi hanke aktivoi pk-yritysten yhteistyötä ja verkottumista.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi