Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75206

Hankkeen nimi: Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskus - EERCF

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Harjun Oppimiskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 1055483-2

Jakeluosoite: Prikaatintie 2

Puhelinnumero: 0440232980

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: KOUVOLA

WWW-osoite: http://www.harjunopk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Palosara

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja, rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.palosara(at)harjunopk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440232980

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Harjun oppimiskeskus Oy kehittää hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskusta. Hankkeessa kartoitetaan ja hankitaan koulutus- ja tutkimuskeskuksen toimintaympäristöön mittaus- ja seurantainnovaatioita, joiden avulla voidaan tuottaa uudenlaista tietoa hevosalalle. Järjestelmien avulla keskitytään hevosten suorituskyvyn ja hyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen, ja ne tuottavat uutta kokonaisvaltaista tietoa hevosten tilasta ja toimimisesta lajille tyypillisessä elinympäristössä. Tuotettua tietoa hyödynnetään laajasti hevosurheilun tutkimuksessa ja kehittämisessä. Avoimen tiedon (open data) jakaminen toteutetaan eri osapuolille uudenlaisella tiedonhallintajärjestelmällä.

Hankkeen päätavoitteena on hevosten hyvinvoinnin ja hevosalan sekä hevosurheilun asiantuntijuuden kehittyminen tutkimustiedon ja siihen perustuvan koulutuksen avulla. Päätavoitteen saavuttamiseksi keskukseen hankitaan tarvittavat tekniset tietoa tuottavat järjestelmät sekä laajennetaan keskuksen simulaatiomahdollisuuksia. Toteutettavien kehittämistoimien ansiosta hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskus muodostuu uniikiksi kansainväliseksi keskukseksi ja hevosalan kohtaamispaikaksi sekä reaali- että virtuaalitasolla. Kehittyvä keskus mahdollistaa jatkossa yritysyhteistyön merkittävän määrällisen ja laadullisen lisääntymisen, ja tukee näin hevosalan toimijoiden ja yrittäjien osaamisen kehittymistä. Keskuksen tehtävänä on tutkimustiedon ja pedagogisten mallien avulla syventää ja monipuolistaa hevosalan koulutuksen sisältöä ja vaikuttavuutta sekä edistää työelämälähtöisyyttä ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden mukaisesti.

Toimenpiteinä hankkeessa kartoitetaan hevosen hyvinvointiin ja ratsukon suoristuskyvyn parantamiseen pyrkiviä simulaatio-, seuranta- ja mittausteknologioita sekä digitaalisia yhteistyö- ja innovaatioalustoja tiedon kerryttämiseksi ja sen jakamiseksi. Hankinnat esitetään hankeen investointiosuudessa. Hankitut järjestelmät otetaan käyttöön sekä hankitaan tarvittavaa ohjelmointia ja käyttöönottokoulutusta.

Hankkeen tuloksina on kartoitettu hevosen hyvinvointiin ja ratsukon suoristuskyvyn parantamiseen pyrkiviä simulaatio-, seuranta- ja mittausteknologioita sekä digitaalista yhteistyö- ja innovaatioalustoja tiedon kerryttämiseksi ja sen jakamiseksi. On otettu hankitut järjestelmät käyttöön sekä hankittu tarvittava ohjelmointityö ja järjestelmien käyttöönottokoulutus. Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskuksen toiminta on saatu käyntiin. Keskus generoi tutkimus- ja seurantatietoa yhteistyö- ja innovaatioalustoille. Alan toimijat niin Suomessa kuin ulkomaillakin pystyvät hyödyntämään kerrytettyä tietoa hevosalan kehittämiseksi.

Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset periaatteet tarjoamalla eri sukupuolille tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset edistävät kestävän kehityksen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista tietoisuutta hevosten hyvinvoinnista sekä edistävät luonnonvarojen säästämistä digitaalisuuden ja uusien teknologioiden avulla.

Kaikella koulutus- ja tutkimuskeskuksen toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia hevosten kokonaismäärään sekä hevosalan elinvoimaisuuden kehittymiseen Suomessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat hevosalan toimijat sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, joiden hevosalan ja hevosten hyvinvoinnin tietoisuuden lisäämistä ja kehittämistä hankkeessa tavoitellaan. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät myös hevosurheilijat, joiden valmennukselliset elementit hanke huomioi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat eri koulutusasteiden opiskelijat, jotka hyötyvät pedagogisesta ja tutkimuksellisesta kehittämisestä laaja-alaisesti. Välillistä kohderyhmää ovat myös hevosurheilua tukevat toimijat sekä hevosalan tutkijat. Hevosten hyvinvoinnin kehittämisestä hyötyvät hevostalliyrittäjät, hevosten omistajat sekä koko toimiala.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 177

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 177

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 825

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 825

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Hamina, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tallitie 66

Postinumero: 49980

Postitoimipaikka: Ravijoki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Harjun oppimiskeskuksessa on laadittu toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta hevosalalla sekä opiskelija että henkilöstönäkökulmasta. Valtaosa alan toimijoista on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tarjoaa lähtökohtaisesti tasa-arvoiset ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiseen kaikille hankkeeseen osallistuville. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että lähtökohtaisesti mukana on molempien sukupuolten edustus mahdollisuuksien mukaan. Hankkeessa pyritään kasvattamaan hevosalalla toimivien miesten kiinnostusta alaa kohtaan teknologioiden lisääntyvän soveltamisen avulla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä myös ohjauksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja sen mahdollinen vaikuttavuus. Hankkeeseen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustajien näkökulmia monipuolisesti esiin ja huomioidaan näin yksilölliset tarpeet ja siten myös sukupuolten väliset erot.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Välitön vaikutus kohdistuu hevosten hyvinvoinnin ja suoristuskyvyn paranemiseen. Hankkeen välilliset vaikutukset kohdistuvat digitaaliseen tiedon jakamiseen ja sen hyödyntämiseen luonnonvarojen hyväksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Avoin tiedon jakaminen vähentää matkustamista ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 0
Tietoisuus hevosten käyttäytymisestä osana luonnon monimuotoisuutta lisääntyy seuranta- ja mittaustiedon avulla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Koulutus- ja tutkimuskeskus tarjoaa yhteistyökumppaneille valmiin tutkimusalustan. Hankkeessa hyödynnetään digitaalista tiedon jakamista ja sen hyödyntämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Kiinnostava ja uniikki koulutus- ja tutkimuskeskus luo alueelle elinvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Koulutus- ja tutkimuskeskuksessa tuotettu tieto ja hyvinvoinnin sovellukset palvelevat koko hevosalaa. Myös koulutus- ja tutkimusorganisaatiot hyötyvät tiedosta ja tutkimusaiheista sekä uusista pedagogisista mahdollisuuksista. Myös kiinnostus muiden eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen kasvaa.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa hyödynnetään digitaalista tiedon jakamista ja sen hyödyntämistä. Avoimen tiedon jakaminen toimii mallina muille aloille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Hankkeen päätavoitteena on tietoisuuden lisääminen hevosten hyvinvoinnista hevosalan toimijoiden sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden keskuudessa. Myös ihmisten kunnon tutkiminen luo hyvinvoinnin kehittymisen perustaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Hankkeessa edistetään hevosten ja ihmisten välistä suhdetta ja vuorovaikutusta. Miesten kiinnostusta hevosalaa kohtaan pyritään lisäämään teknologisten sovellusten avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Avoimen tutkitun tiedon jakamisen kautta lisätään yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisesti ja eri kultturien välillä.
Kulttuuriympäristö 0 3
Hankkeen tulosten kautta hevosten määrä Suomessa lisääntyy, mikä edistää hevoskulttuuriympäristön kehittymistä ympärillämme.
Ympäristöosaaminen 0 4
Ymmärrys hevosten hyvinvoinnista lisääntyy. Seurantatiedon perusteella saadaan tarkempia tietoja ruokintaan, liikuntaan ja lepoon liittyen. Näiden tietojen viemisellä käytäntöön vähennetään ympäristökuormaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen – EERCF:n - päätavoitteena oli hevosten hyvinvoinnin ja hevosalan sekä hevosurheilun asiantuntijuuden kehittyminen tutkimustiedon ja siihen perustuvan koulutuksen avulla. Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hevosten yhtenä toimintaympäristönä on vuonna 2019 valmistunut aktiivipihatto, joka mahdollistaa hevosille luonnollisen, lajityypillisen liikkumisen ja elämisen laumassa. Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään hevosalan koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Hankkeessa suunniteltiin ja hankittiin hevosten ja ratsukon paikannus- ja seurantajärjestelmät ohjelmointitöineen ja järjestelmineen sekä aktiivipihattoon että ratsastusmaneesiin. Hankkeessa hankittiin myös ratsastussimulaattori, jolla voi ratsastaa kouluratsastusta sekä hypätä rata- ja maastoesteitä.
Hankkeessa luotiin ja kokeiltiin myös uutta monimuotoiseen osaamiseen ja projektioppimiseen perustuvaa pedagogista mallia, jonka pohjana oli paikannus- ja seurantateknologiaan perustuva ohjelmisto. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli ohjata hevosalaan liittyviä opinnäytetöitä ja opiskelijoita kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön.
Paikannus- ja seurantajärjestelmän hankinta itsessään oli vaativa, koska valmista paikannus- ja seurantajärjestelmää hevosille ja ratsukoille ei ollut olemassa. Hankinta eteni neuvottelumenettelyn mukaisesti, mutta prosessi eteni suhteellisen hitaasti. Alustavan tarjouspyynnön luomiseen meni suhteellisen kauan aikaa, koska hankinnasta tehtiin ensin markkinakartoitus. Valmista ratkaisua ei ollut olemassa mutta pääsimme hankintayksikkönä hyvään dialogiin erilaisten yritysten ja osaajien kanssa.
Hanke toteutti valtakunnallisia linjauksia ja maakuntastrategiaa mm. älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa yhtenä kärkenä oli digitalisaation lisääminen sekä innovaatiot. Hankkeessa luotiin uutta uniikkia tutkimustoimintaa hevosalalle uuden teknologian ja uusien yhteistyökumppanien avulla. Hankkeessa edistettiin myös hevosten hyvinvointia teknologian avulla, koska pystymme nyt teknologian avulla seuraamaan miten hevonen liikkuu, syö ja lepää aktiivipihatossa. Lisäksi pystymme hyödyntämään paikannus- ja seurantajärjestelmän dataa maneesissa tapahtuvissa ratsukon oppimistilanteissa. Kaikki hevosista ja ratsukoista saatava seurantadata tallentuu pilvipalveluun ja se on käytettävissä opetukseen ja tutkimukseen.
Hanke edisti hevosten hyvinvointia sekä tieteellistä tutkimusta mm. opinnäytetöiden (HAMK ja Savonia) sekä Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Harjun oppimiskeskuksen yhteisellä laumoittamistutkimuksella. Covid19 epidemiasta huolimatta saatiin hankkeeseen myös kansainvälisyyttä ranskalaisen harjoittelijan myötä ja hän osallistui myös hevosten hyvinvointitutkimukseen. Oppilaitos- ja yritysyhteistyö lisääntyi hankkeen myötä huomattavasti – hankkeen myötä meillä on verkostot useimpiin ammattikorkeakouluihin sekä Helsingin Yliopistoon ja Luonnonvarakeskukseen. Syksyllä 2021 toteutetussa hevosten hyvinvointitutkimuksessa tutkittiin hevosten laumoittamisprosessia ja sen vaikutusta hevosten lepokäyttäytymiseen.
Pitkällä aikavälillä koulutus- ja tutkimuskeskuksen kehittämisen näkökulmasta kerätyn datan avulla kehitämme hevosalan asiantuntijuutta sekä ajanmukaistamme koulutusta mm. käytettävissä olevan teknologian avulla. Samalla pystymme nykyaikaistamaan hevosalan vanhentuneita toimintamalleja ja erityisesti tuomaan faktatietoa hevosten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Nämä kaikki yhdessä toivottavasti lisäävät hevosalan koulutuksen vetovoiman kasvua. Samalla tukevoitamme toimialaa ja mahdollisesti sitä kautta lisäämme hevosten määrää.
Hankkeen pääkohderyhmänä olivat hevosalan toimijat sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, joiden hevosalan ja hevosten hyvinvoinnin tietoisuuden lisäämistä ja kehittämistä hankkeessa tavoiteltiin. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät myös hevosurheilijat taidon oppimisen näkökulmasta, joiden valmennukselliset elementit hanke huomioi.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä olivat eri koulutusasteiden (perustutkinto-opiskelijat, ammattikorkeakouluopiskelijat, myös YAMK, sekä yliopisto-opiskelijat), jotka hyötyivät pedagogisesta ja tutkimuksellisesta kehittämisestä laaja-alaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijoita oli eri aloilta – agrologiopiskelijat, naprapaattiopiskelijat, fysioterapeuttiopiskelijat sekä dataperustaisen hyvinvointipalvelujen kehittäminen-koulutusalan opiskelija (YAMK).
Välillistä kohderyhmää olivat myös hevosurheilua tukevat toimijat sekä hevosalan tutkijat, joista erityisesti tutkijat hyötyivät hankkeesta. Hevosten hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta hyötyvät myös hevostalliyrittäjät, hevosten omistajat sekä koko toimiala.
Hankkeessa aloitettu tutkimustyö hevosten hyvinvoinnin näkökulmasta jatkuu muun muassa opinnäytetöinä ja väitöskirjatyönä sekä eri tahojen kanssa tehtävinä tutkimusyhteistyönä. Yhteistyö tulee jatkumaan ja vahvistuu eri asiantuntijatahojen kanssa. Tavoitteena on saada myös kansainvälistä näkyvyyttä.