|
|
|
Hankekoodi: A75208
Hankkeen nimi: 2nd round - jätelavalta palkintovitriiniin
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.11.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Mukkulankatu 19
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 15210
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Kotonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.kotonen(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447080588
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
2nd round - jätelavalta palkintovitriiniin -hankkeen tavoitteena löytää uudenlaisia, konkreettisia kierrätysmateriaalien käyttötarkoituksia tapahtumatoiminnassa ja selvittää siihen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa erilaisten tapahtumien materiaalien kierrätysmahdollisuuksia. Miten voidaan kierrättää ja printata opasteet, joissa on vanhat vuosiluvut tai sponsorilogot vaikkapa mitaleiksi palkintovitriineihin? Tai miten hyötykäytetään muut suurtapahtumien jätemäärästä löytyvät potentiaaliset materiaalierät pientuotantoon? Uudenlaiset 3D printterit mahdollistavat erilaisten materiaalien käyttämisen ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti. Lisäksi tapahtuma-alan kehitys alueellisesti sekä kansallisesti avaa uusia potentiaalisia markkinoita mikro- ja pk-yritykselle.
2nd round - jätelavalta palkintovitriiniin -hanke keskittyy selvittämään tapahtumissa tarvittavien tuotteiden toteuttamista valmiiksi kierrätetyistä materiaalieristä hyödyntäen mm. 3D printtausta ja ruiskuvalutekniikoita. Potentiaalisia tuotteita ovat mm. monissa alueellisissa ja kansallisissa urheilu- ja massatapahtumissa jaettavat mitalit ja palkinnot sekä opasteet. Hankkeen kautta vahvistetaan tapahtumien välistä yhteistyötä ja luodaan malleja tapahtumien tuottamien jäte-erien jatkojalostukseen toisten tapahtumien tarvitsemiksi tuotteiksi. 2nd round -hankkeen kautta laajennetaan tapahtumien materiaalipolkuja ja materiaalin jatkokäyttöä uusien tapahtumien toteuttamisessa. Uusien teknologioiden ja alueellisen liiketoimintamallin avulla tapahtumissa käytössä olleen materiaalin loppusijoituspaikkana voi olla palkintokaappi.
Suurtapahtumien kävijöissä ja osallistujissa on sekä naisia että miehiä. Naiset ovat tutkimusten mukaan miehiä innokaampia materiaalien kierrättäjiä ja ilmastoystävällisen elämäntyylin noudattajia. Hankkeessa huomioidaan sukupuolien väliset suhtautumiserot toimijahaastatteluissa (TP 1) sekä tapahtumajärjestäjille suunnatuissa kyselyissä ja haastatteluissa (TP 3). Prototyyppien testaukseen ja arviointiin (TP 2) SELL student games 2020 –tapahtumassa osallistuu sekä naisia että miehiä. Arvioinnissa huomioidaan sekä naisten että miesten kokemukset ja suhtautuminen uudenlaisiin, kierrätysmateriaaleista tehtyihin palkintoihin. Kartoitus toteutetaan eri sukupuolet huomioiden ja haastateltaviksi pyritään saamaan tasapuolisesti sekä naisia että miehiä kattavan kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Hankkeessa huomioidaan sukupuolien väliset suhtautumiserot uusien tuotteiden kehittämisessä, naiset ja miehet ovat kohderyhminä ja kuluttajina erilaisia. Hankkeen kaikissa viestintä- ja tiedottamistoimissa noudatetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Hankehenkilökunnassa ja ohjausryhmässä on tasapuolisesti naisia ja miehiä.
Sukupuolinäkökulma otetaan hankkeessa huomioon siten, että se on osa normaalia hanketyötä ja hyvää asioiden valmistelua. Lähtökohtaisesti hanke pitää huolta, että kaikenlainen sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu käytännössä kaikissa toimenpiteissä.
Hankkeessa korostetaan kiertotalouteen liittyviä kehittämistarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja. Hanke tukee kierräytysmateriaalien uudenlaisten käyttötarkoitusten löytämistä ja edistää kestävyyttä ja vähähiilisyyttä.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä erilaisten tapahtumien palveluntuottajina, alihankkijoina ja yhteistyökumppaneina toimivat pk- ja mikroyritykset sekä yritykset, joilla on kasvuhalukkuutta ja innovatiivisuutta löytää uudenlaista tuotantoa ja liiketoimintaa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tapahtumia järjestävät yritykset, organisaatiot ja urheiluseurat sekä kunnalliset toimijat (esim. koulutoimi).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 73 750
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 708
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 105 358
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 441
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Hollola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala, Lahti, Kärkölä, Heinola, Orimattila, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Hankkeessa korostetaan nimenomaan kiertotalouteen liittyviä kehittämistarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja. Hanke tukee kierräytysmateriaalien uudenlaisten käyttötarkoitusten löytämistä ja edistää kestävyyttä ja vähähiilisyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Kiertotalous ja materiaalien tehokas uusiokäyttö ovat keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää sekä sen aiheuttamiin muutoksiin vastaamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Biologisten kiertojen tehostaminen voi välillisesti vaikuttaa monimuotoisuuteen esim. ravinnekierron kautta. Myös resurssitehokkuus voi vähentää monimuotoisuuteen kohdistuvaa painetta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Kasvihuonekaasujen vähentämisessä resurssitehokkuudella ja kiertotaloudella on tärkeä rooli. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei olennaista tässä hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hanke edistää Päijät-Hämeen alueen materiaalien kiertoa. Kiertotalouteen liittyvät palvelut voivat vähentää syntyvän jätteen määrää sekä lisätä tuotteiden kiertoa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Kiertotalous on Päijät-Hämeen maakunnan strateginen kärkiteema ja keskeinen menestystekijä. Materiaalivirtojen selvityksen kuuluvat energianäkökohdat. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Hankkeessa etsitään uusia liiketoiminnan muotoja. Se mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Se rikastaa elinkeinorakennetta ja luo kasvua yrityksiin. Tämä näkyy pitkällä aikajänteellä työpaikkojen määrä kasvuna ja liiketoiminnan lisääntymisenä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa mietitään ja luodaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Vaikka pääpaino on konkreettisissa kierräytysmateriaalituotteissa, voi myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden osalta syntyä uusia innovaatioita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Materiaalitehokkuudessa yksi huomioitava seikka on logistiikka. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Kiertotalouden taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt ovat merkittävät. Hanke vaikuttaa positiivisesti ympäristöön, mikä lisää osaltaan hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Kiertotaloudessa yhdistyvät tekniikka sekä pehmeämmät arvot ja uudet palvelut, mikä voi lisätä tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeessa varsinaisena tavoitteena ei ole yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden lisääminen, mutta aihealueet huomioidaan hanketoiminnassa toimimalla tasapuolisesti osallistujien sukupuolesta tai kulttuurista riippumattomasti. Erilaisuus nähdään rikkautena ja innovatiivisuuden kasvattajana. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hanke korostaa toiminnassaan kiertotaloutta, millä on merkittävä vaikutus yritysten, organisaatioiden ja tapahtumajärjestäjien kulttuuriympäristöön. Kehittyvät tuotteet ja kierrätyksen kasvu muuttaaa kulttuuriympäristöä ekologiseen ja hyvinvointia korostavaan suuntaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hanke lisää ynpäristöosaamista kiertotalouden ja kierrätysmateriaalien osalta. | ||
Erilaiset tapahtumat ja niiden fasiliteettien kehittäminen ovat strategisesti tärkeä toiminta-alue niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Suomi on edelläkävijä tapahtumien ympäristövastuullisessa järjestämisessä, ja samoin Päijät-Hämeen alue on ollut aktiivinen toimija tapahtumien ympäristövaikutusten huomioimisessa ja tapahtumista syntyvien materiaalien resurssitehokkaassa käsittelyssä sekä materiaalien kierrätyksen lisäämisessä. 2nd round – jätelavalta palkintovitriiniin -hanke syntyi kysymyksestä, voisiko seuraava askel tapahtumien ympäristömyötäisyydessä olla tapahtumissa syntyvien materiaalivirtojen hyödyntäminen seuraavien tapahtumien pientuotteiksi. Toisin sanoen hanke syntyi tarpeesta löytää tapahtumissa syntyvälle jätteelle uusia käyttötarkoituksia.
Tavoitteena oli ensin selvittää tapahtumien materiaalivirtoja sekä kartoittaa niissä tarvittavia tuotteita. Toisena tavoitteena oli selvitellä kierrätysmateriaalin käytön mahdollisuuksia tapahtumien pientuotteiden tuotannossa. Muovijäte on hyvin ajankohtainen aihe, joka synnyttää paljon yhteiskunnallista keskustelua. Sen vuoksi 2nd round -hankkeessakin haluttiin kokeilla valmistusmenetelmänä 3D-tulostusta ja ruiskuvalumenetelmiä. Koska Lahti on tunnettu urheilukaupunki, haluttiin pilotoitavat tuotteetkin kohdistaa urheiluun, ja pilotoida mitalien, pokaalien ja asiakasohjaustuotteiden suunnittelua ja valmistusta. Kokeilujen ja prototyyppien kautta haluttiin esitellä valmistusmahdollisuudet ja tuotteiden laatu tapahtuma-alan toimijoille sekä testata tuotteen valmistusprosessi liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseksi. Kolmantena tavoitteena oli kartoittaa aiheen tiimoilta potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä olivat erilaisten tapahtumien palveluntuottajina, alihankkijoina ja yhteistyökumppaneina toimivat pk- ja mikroyritykset. Välillisiä kohderyhmiä olivat lisäksi tapahtumia järjestävät yritykset, organisaatiot ja urheiluseurat sekä kunnalliset toimijat.
Materiaalivirtoja ja tapahtumissa tarvittavia tuotteita kartoitettiin sekä kirjoituspöytätutkimuksena että toimijahaastatteluin. Toimijahaastattelujen avulla rakennettiin myös tarvittava kokonaiskuva alan nykytilasta ja siitä toimintaympäristöstä, jossa alan toimijat elävät ml. toimijaverkostot, asiakkuudet, toimintaympäristön muutokset ja haasteet. Samalla kartoitettiin haastateltavien asenteita ympäristöasioita ja kierrätystä kohtaan sekä sitä, mitä näiden asioiden suhteen he mahdollisesti jo tekevät ja miten. Toimijahaastatteluissa kävi ilmi, että ympäristöasioihin ja kierrätykseen kaikissa kohderyhmissä suhtauduttiin varsin positiivisesti ja kierrätystä tehdäänkin jo paljon. Ratkaisut ovat kuitenkin toistaiseksi perustuneet lähinnä säästöpaineisiin sekä asiakkaan toiveisiin. Tapahtumatoimiala on muutenkin muuttumassa: Ala on hyvin pirstaleinen ja kilpailu on kovaa, asiakassuhteet ovat lyhyempiä kuin ennen ja kilpailutuksia tehdään entistä lyhyemmällä syklillä. Samalla asiakaskunta on laajentunut pääkaupunkiseudulle, joillakin jopa ulkomaille. Osalla asiakkaista on jo erilaisia ympäristöasioihin kuten kierrätykseen liittyviä vaatimuksia, kun taas osalle asiakkaita määräävin tekijä on edelleen lyhyen aikavälin hinta. Asiakkaiden ympäristötietoisuus- ja myös -ymmärrys vaihtelee toistaiseksi vielä paljon. Toisaalta asiakas on usein myös myyjäuskollinen, jolloin myyjä on tärkeä asennevaikuttaja. Materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä tehdään jo paljon, ja esim. messukalusteita ja somistuksia myös vuokrataan. Tapahtumissa tarvittavia tuotteita ja materiaaleja saa valtakunnallisesti jonkin verran myös kierrätettyinä, sen sijaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita tuodaan markkinoinnissa esiin toistaiseksi vasta verrattain vähän.
Koska kierrätysmateriaaleista valmistetuilla tapahtumien pientuotteilla olisi varmasti uutuusarvoa, hankkeen tavoitteena oli kokeilla sellaisten valmistamista ja tutkia, millaisia ajatuksia ja asenteita ne kohderyhmissä herättävät. Pilotoitavia tuotteita oli kolmenlaisia: mitaleita, pokaaleja ja kolme erilaista asiakasohjaustuotetta. Kaikkien tuotteiden valmistusmateriaalit ovat ”roskaa” eli kierrätysmateriaalia. Kaikissa kylttitelineissä oli sama idea: telinettä voidaan käyttää lukemattomia kertoja uudestaan, ja vain informaatio-osa vaihdetaan. Mitaleissa ja pokaaleissa valmistusmateriaalit olivat puuta, muovia ja metallia. Muoviosat tulostettiin 3D-printterillä. Kaikki osat ovat myös irrotettavissa toisistaan ja kierrätettävissä materiaaleittain edelleen. Covid19-tilanteen vuoksi tuotteita ei päästy esittelemään alkuperäisen suunnitelman mukaan, vaan ne esiteltiin esittelyvideolla, jonka yhteyteen laadittiin urheiluväelle suunnattu sähköinen kysely. Tuotteet saivat varsin innostuneen vastaanoton. Niitä pidettiin uniikkeina ja mieleenpainuvina. Se, että tuotteet oli valmistettu jätemateriaaleista, aiheutti kiinnostusta ja idea nähtiin tervetulleena uutena ajatteluna. Toisaalta kuitenkin tärkeänä hankintakriteerinä esiin nousi myös hinta. Tuotantomenetelmiä, valmistuksessa käytettyjä laitteita sekä LABia yhteistyökumppanina piti alun perin esitellä kohderyhmille LABin tiloissa, mutta kampuksen sulkeuduttua nekin tehtiin videoiden avulla. Tapahtumatoimijoille suunnatun tuotantovideon yhteyteen laadittiin myös sähköinen kysely. Sen perusteella vastaajat näkivät ympäristöseikat kyllä tärkeinä, vaikkakaan eivät aina kannattavina. Sen sijaan uusiin laitteisiin ja uudenlaiseen osaamiseen investoimiseen he eivät, varsinkaan covidin aiheuttamassa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, olleet kovinkaan halukkaita. Palkintojen tarve on alueella kuitenkin rajallinen. Ostajat ovat ei-ammattilaisia eikä ostamiseen juurikaan ole hankintaohjeita, vaan ostokriteerinä on enimmäkseen hinta ja helppo saatavuus.
Kiertotalouden johtava ajatus on säilyttää materiaalien arvo pitämällä ne kierrossa mahdollisimman pitkään. Samalla pyritään siirtämään painopistettä jätehierarkiassa ylöspäin, sillä mitä vähemmän toimenpiteitä kierrättäminen vaatii, sitä pienemmät ympäristövaikutukset sillä on ja sitä kustannustehokkaampaa se yleensä on. Toteutuakseen kierrätyksen tulee olla myös helppoa tai ainakin kohtuullisen vaivatonta. Näin ei käytännössä kuitenkaan välttämättä ole, sillä kierrätys vaatii paljon työvaiheita, kuten puhdistus, kunnostus, kuljetukset, varastointi jne. Työvaiheet tuovat mukanaan myös kustannuksia, joita on toistaiseksi vaikea sisällyttää asiakkaan maksamaan hintaan, sillä asiakas mieltää kierrätysmateriaalit usein halvemmiksi kuin uudet. Kierrätyksen mahdollistaminen täytyykin aloittaa jo suunnittelussa, esimerkiksi materiaalivalinnoissa. Modulaarisuus on myös tapa, jolla voidaan kehittää tuotteiden monikäyttöisyyttä. Modulaarisuus on ollut käytössä jo kauan esimerkiksi messurakentamisessa, mutta nyt se tulisi ulottaa myös esimerkiksi painatuksiin ja vaikkapa palkintoihin. Myös toimintatapoja on syytä miettiä uudestaan: Mitä muuta voidaan vuokrata kuin kalusteita ja somisteita?
3D-tulostamisen oma haasteensa on mm. sopivan jätemuovin tunnistamiseen ja lajitteluun liittyvä osaaminen. Jätemuovista valmistettua lankaa saa toki myös valmiina, mutta oikean langan valitseminen oikeaan käyttötarkoitukseen vaatii silti perehtymistä. Lisähaasteita tuovat myös tarvittava laitteisto sekä myös tuotesuunnitteluun, mallintamiseen ja kaikki eri työvaiheisiin liittyvä spesifi osaaminen. Vaikka valmistajalla olisikin jo nämä kaikki, tuotteen hinta nousee joka tapauksessa sen verran, että tuotteet on osattava tuotteistaa ja myydä asiakkaalle jollain muulla perusteella kuin edullisella hinnalla. Hinta on kuitenkin myös palkintojen ostamisessa usein se tärkein kriteeri.
Toisaalta asiakkaiden asenteet ovat muuttumassa koko ajan ympäristötietoisimmiksi. Sitä mukaa kun asiakkaiden tietoisuus ja vaatimukset kasvavat, nousee varmasti tapahtumatoimijoidenkin tarve toimia näiden vaatimusten mukaan. Palkintojen osalta hankkeeseen osallistujat pohtivat esimerkiksi, onko palkinnon oltava ylipäätään fyysinen tuote. Toisaalta palkitsemisen ja huomion osoittaminen eivät ole kadonneet tarpeina mihinkään, päinvastoin, havaittavissa on jopa tietynlaisten muistamisperinteiden uusi tuleminen.
Toistaiseksi vielä kierrätysmateriaalien käyttöä hankaloittaa se, että sen saatavuus, laatu, määrä ja hinta vaihtelevat huomattavasti. Tapahtumatoimialan ja kiertotalouden tiimoilta tapahtuu kuitenkin paljon. Jos hankkeessa tarkastellun liiketoiminnan saaminen kannattavaksi on haastavaa vielä nyt, tilanne voi kehittyä ja muuttua nopeastikin. Viime vuosina on syntynyt ja edelleen on syntymässä erilaisia alustoja, joilla kierrätysmateriaalien tarjoajat ja tarvitsijat kootaan yhteen (esim. Motivan ylläpitämä Materiaalitori, puu- ja rakennusmateriaaleihin keskittyvä Purkutori ym.). Samalla esimerkiksi sMARTTA-hankkeen tavoitteena on synnyttää uusia teollisia symbiooseja ja KESTI-hanke kartoittaa kierto- ja jakamistalouden toimintamahdollisuuksia Lahden alueella ja perustaa Lahteen uudenlainen kiertotalouskeskus. Parhaimmillaan tällainen kiertotalouskeskus voisi palvella myös pk-yrittäjiä ja heidän tarpeitaan. Hankkeen aikana kohderyhmissä kasvanut kiinnostus ja ymmärrys kierrätystä ja ylipäätään ympäristöseikkoja kohtaan voi parhaimmillaan johtaa näiden asioiden nousemiseen alueen ja sen toimijoiden kilpailuvaltiksi.