Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75219

Hankkeen nimi: FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Turun yliopisto

Puhelinnumero: 0294505000

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Sandell

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.sandell(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 3524149

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ruokajärjestelmässämme on huomioitava nykyistä paremmin sekä resurssiniukkuus että ilmastomuutoksen mukanaan tuomat riskit. Luonnonvarojen riittävyyden takaamiseksi resursseja on käytettävä tehokkaasti ja ruokahävikkiä vältettävä. Jätteeksi päätyvä ruoka on yhteiskunnalle liian kallista ja tuhlattua rahaa. Toisaalta ruoan globaaliin riittävyyteen on haettava aktiivisesti ratkaisuja. Korkean osaamisen maana Suomella on siihen hyvät edellytykset. Ongelman ratkaisuun tarvitaan systeemitason muutosta, uudenlaista ajattelua ja myönteistä yhteiskunnallista näkyvyyttä. Muutoksen mahdollistajana on ruoan, teknologian ja ihmisten tuominen yhteiselle foorumille FoodTech Platform Finlandiin (FT), jossa ratkaisuja haetaan toimialarajat ylittävistä verkostoista. Innovatiivinen ruokaketju tarvitsee elintarviketieteiden, ICT:n, fotoniikan, luonnontieteiden, kuluttajakäyttäytymisen, kauppatieteiden, lainsäädännön, diagnostiikan, alkutuotannon, jalostuksen ja kehityksen yhteistyötä.

Teknologiset ratkaisut ovat merkittävässä roolissa muutoksen läpiviemisessä. Digitaalisuus muuttaa ruokaketjun eri osia viljelystä ja valmistuksesta aina kuluttajien palveluun ja moniaistisiin kokemuksiin asti. Kulutuskäyttäytymisen muutokset ovat käynnistyneet. Niiden etenemistä on kiihdytettävä, jotta kriittinen aikataulu ilmaston lämpenemisen estämisen osalta pitää. Ruoka on ihmisille yksi tunnepitoisimmista jokapäiväisistä kulutuksen kohteista. FoodTech –tuotteet ja palvelut tarvitsevat onnistuakseen monialaista tietoa ja osaamista. Hankkeessa perustetaan ainutlaatuinen FT-kasvuverkosto, jonka tehtävä on tuoda yhteen toimijoita, jotka voivat tuottaa uusia FoodTech -innovaatioita ja –liiketoimintaa. FT yhdistää korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kouluttajat, elinkeinoelämän, sijoittajat ja kuluttajarajapinnan tekemään yhteistyötä ja luomaan uutta liiketoimintaa ja tuoteaihioita. FT:n läpileikkaavina teemoina ovat kestävät ruokaan liittyvät ratkaisut ja ruokahävikin vähentäminen yhteiskunnallisen näkyvyyden ja vuorovaikutuksen tukemana.

Hankkeen päätyttyä verkosto on kasvattanut jäsenmääräänsä merkittävästi ja sen toiminta on synnyttänyt uutta liiketoimintaa ja startupeja maakuntaan. FT yhdistää elintarvike-, ICT-, fotoniikka- ja teknologiasektorit ja synnyttää osaamisperusteista liiketoimintaa ja työpaikkoja. Varsinais-Suomen vahva elintarvikeala pystyy hankkeessa syntyneen verkoston ja uusien osaamisyhdistelmien avulla hyödyntämään entistä tehokkaammin erilaista teknologiaa sekä alan uusinta tutkimustietoa. FT:n keskeisenä tehtävänä on vahvistaa ja varmistaa maakunnan elintarviketuotannon elinvoimaisuus pitkälle tulevaisuuteen. Verkoston kulmakivenä vahvan substanssiosaamisen ohella on avoin tiedonvaihto. Verkostoon voivat liittyä kaikki aiheesta aidosti kiinnostuneet tahot. Verkoston tiedonvaihdon ja uusien osaamisyhdistelmien tavoitteellisen rakentamisen tuloksena syntyy sekä uusia liiketoimintakumppanuuksia sekä tutkimushankkeita erilaisten teemojen ympärille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Erikokoiset yritykset, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot, julkisyhteisöt, sijoittajat ja yrittäjät. Kohderyhmään kuuluvat toimijat toimivat elintarvike-, teknologia- ja ICT- sektoreilla.

Tämän hankkeen päähakija on Turun yliopisto, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF, lääketieteellinen tiedekunta) kumppaneinaan yliopiston sisältä Bastu ja CCR (Turun kauppatieteellinen tiedekunta), Elintarvikekemia ja kehitys sekä Tulevaisuuden teknologiat (Luonnontieteen ja tekniikan tiedekunta) sekä innovaatiopalvelut. Hakijakumppanina on Raseko /FoodLaboratory (osatoteuttaja). Ensivaiheessa yhteistyöverkostoon ytimeen kuuluvat myös lähikumppaneina VTT, Allied ICT Finland, Photonics Finland ja sekä Turun yliopiston sidosryhmiin liittyvät yritykset ja kehittäjät eri toimialoilta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös kuluttajat, PK-yritykset, alkutuottajat, toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat, yrittäjiksi haluavat yksityishenkilöt, alanvaihtajat.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä on myös useilla yhteiskunnan sektoreilla. Aikamme megatrendeistä ilmastonmuutos ja resurssiniukkuus sekä niiden aiheuttamat kompleksiset ilmiöt tulevat vaikuttamaan moneen toimialaan. Useinkaan sektoritoimijoilla ei ole riittävän laajaa ja monipuolista eri alojen verkostoa, jotta kyettäisiin ennakoimaan tulevia muutoksia. Toimijat eivät yksin osaa irrottautua olemassa olevasta aika-, toimiala- tai klusterihorisontista tai nähdä riittävän pitkälle ja luovasti tulevaisuuden ratkaisuja ja arvonluonnin mekanismeja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 272

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 238 869

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 344 676

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 244

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Loimaan, Åboland-Turunmaan, Salon, Vakka-Suomen

Kunnat: Naantali, Turku, Kemiönsaari, Kustavi, Pöytyä, Oripää, Paimio, Nousiainen, Sauvo, Taivassalo, Pyhäranta, Somero, Mynämäki, Rusko, Vehmaa, Lieto, Masku, Salo, Aura, Koski Tl, Marttila, Raisio, Uusikaupunki, Kaarina, Laitila, Loimaa, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen toimenpiteissä kohderyhmänä ovat sekä naiset että miehet. Hanke kannustaa sekä naisia että miehiä osallistumaan hankkeen toimintaan ja sidosryhmiin. Ohjausryhmä sisältää sekä naisia että miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitettävä toimintamalli tulee huomoimaan käyttäjäryhmien erilaiset taustat ja mahdollistaa osallistuminen toimintaan jokaisen omasta lähtökohdasta. Hanke tukee avoimesti sekä naisten että miesten osallistumista hankkeen aktiviteetteihin ja niiden avulla muodostuvan uuden tiedon hyödyntäjinä. Ohjausryhmä sisältää sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa kehitettävä toimintamalli tulee huomoimaan käyttäjäryhmien erilaiset taustat ja mahdollistaa osallistuminen toimintaan jokaisen omasta lähtökohdasta. Hanke tukee avoimesti sekä naisten että miesten osallistumista hankkeen aktiviteetteihin ja niiden avulla muodostuvan uuden tiedon hyödyntäjinä. Ohjausryhmä sisältää sekä naisia että miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeen toimenpiteet tähtäävät luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen, sillä tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vähentää luonnonvarojen turhaa käyttöä ja biojätteisiin joutuvan ruuan määrää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Tavoitteena on ruokahävikin pienentäminen laadukkaan tuotekehityksen ja teknologioiden avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Hanke ymmärtää luonnon monimuotoisuuden mahdollisuudet innovatiivisten ruokaraaka-aineiden hyödyntämisessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Ruokatoimijoiden ja teknologiatoimijoiden yhteistyö mahdollistaa uusien käytäntöjen löytämisen ja teknologioiden hyödyntämisen esimerkiksi ympäristöindikaattorien mittaamisessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei suoraan liitty Natura 2000-ohjelman kohteisiin, mutta mahdollistaa alkutuotannon mukana olon ja sitä kautta toimijoilla saattaa olla suora yhteys Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke edistää uusien toimintatapojen syntymistä ruokaketjuun luoden mahdollisuuksia myös materiaalien ja jätteiden hyötykäyttöön sekä vähentämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Työpajoissa nostetaan esille uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulevaisuuden ruokatuotteissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistumista ja lisää yritysten osaamista tuotekehityksessä ja markinoinnissa luoden lisää kilpailukykyä paikallisille toimijoille. Hanke lisää uusien liikeideoiden syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Ruokatoimialan (ml alkutuotanto ja jalostus) ja IT/Fotoniikka-alan osaajien yhdistäminen mahdollistaa uudenlaiset palvelukonseptit, jotka vastaava asiakkaiden tarpeisiin ja lisäävät työllisyyttä ja hyvinvointia alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Ruokatoimialan (ml alkutuotanto ja jalostus) ja IT/Fotoniikka-alan osaajien yhdistäminen mahdollistaa uudenlaiset konseptit, jotka tehostavat raaka-aineiden ja tuotteiden liikkumista sekä ruokaketjun logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Ruoalla on suora yhteys ihmisen hyvinvointiin. Terveellinen, nautinollinen ja vastuullinen ruoka vahvistaa ihmisen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Luotava toimintamalli tukee tasa-arvoa, sillä hanke antaa osallistumismahdollisuuden jokaiselle toimijalle yksilölliset erikoisominaisuudet huomioiden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Luotava toimintamalli toteuttaa quattro helix - toimintamallia osallistamalla tutkimuksen, yritykset, julkisen sektorin sekä kuluttajat.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen tavoitteena on erityisesti vastuullisesti tuotetun ja hyvinvointia tukevan, tutkittuun tietoon perustuvan ruoan ja ruokakulttuurin edistäminen.
Ympäristöosaaminen 5 5
Lähiruoan ja lähipalvelujen edistäminen edistää myös vähähiilistä taloutta kiinnittämällä huomiota mm. kuljetuskustannuksiin ja kuljetuksista aiheutuviin ilmastopäästöihin

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ruokajärjestelmässämme on huomioitava nykyistä paremmin sekä resurssiniukkuus että ilmastomuutoksen mukanaan tuomat riskit. Luonnonvarojen riittävyyden takaamiseksi resursseja on käytettävä tehokkaasti ja ruokahävikkiä vältettävä. Jätteeksi päätyvä ruoka on yhteiskunnalle liian kallista ja tuhlattua rahaa. Toisaalta ruoan globaaliin riittävyyteen on haettava aktiivisesti ratkaisuja. FoodTech Platform Finland hankkeessa törmäytettiin elintarviketieteet, ICT:n, fotoniikan, luonnontieteet, kuluttajakäyttäytyminen, kauppatieteet, lainsäädäntö, diagnostiikka, alkutuotanto, jalostus ja kehitys. Hankkeessa tunnistettiin kahdeksan ruokajärjestelmään liittyvää kehitysteemaa, joita työstettiin omina kokonaisuuksina teemaan sopivien sidosryhmien ja verkoston kanssa. FoodTech Platform Finland edusti Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen Innovatiiviset ruokaketjut -painopistettä maakuntaohjelmassa kaudella 2019–2021. Hankkeen aikana syntyi Varsinais-Suomeen useampi FoodTech sektorille sopiva yritys sekä uutta liiketoimintaa. FoodTech Platform Finlandin verkostotyö ja viestintä edistivät Pohjoismaiden ensimmäisen teemaan sijoittavan pääomasijoitusrahaston Nordic FoodTech VC:n pääomahankinnan onnistumista. Turun yliopiston ja Rasekon yhteistyö ruokaan liittyen tiivistyi kuten myös Turun yliopiston eri tiedekuntien ja laitosten ihmisten välinen foodtechiin liittyvä yhteistyö tiivistyi. Ruokajärjestelmään liitettyjen kehitysteemojen lisäksi Varsinais-Suomen omiksi kehittämisteemoiksi identifioitiin: 1) Kiertotalousratkaisut, 2) Uudet, ilmastokestävät viljelykasvit, 3) Mittaaminen ja datan hyödyntäminen, 4) Lyhyet ketjut, alustatalous ja uudet liiketoimintamallit, 5) Kalatalous, 6) Ruokamatkailu ja ravintolat. Koronasta huolimatta hanke onnistui lisäämään ruokaan liittyvää yhteistyötä varsinaissuomalaisten kuntien, yritysten, ruokatuottajien ja -jalostajien, asiantuntijoiden, koulutuslaitosten sekä lukuisiin työpajoihin osallistuneiden kanssa. Mukana olivat lisäksi Allied ICT Finland -verkosto, VTT ja Photonics Finland.