Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75220

Hankkeen nimi: Vihreät matkaketjut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.9.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2322323-1

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 1-3

Puhelinnumero: 0406353334

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkubusinessregion.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Lak

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.lak(at)turkubusinessregion.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 655 9809

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vihreät matkaketjut-hankkeessa tavoitteina on lisätä energiatehokasta ja vähähiilistä liikkumista sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkaan liikkumisen edistämisen ja matkaketjujen ymmärtämisen kautta. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksille kehitetään uutta liiketoimintaa digitoimalla reitti- ja aikataulutietoja sekä pilotoimalla vähähiilisiä matkaketjuja. Lisäksi hanke lisää liikennepalveluiden tuottajien verkostomaista yhteistyötä ja lisää yritysten osaamista liikennepalvelualalla.
Hankkeessa edistetään sujuvien matkaketjujen syntymistä tärkeille yhteysväleille Turun seudulla kaupunkikeskustan ulkopuolella. Hanke edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ohjaamalla käyttäjien kulkumuodon valintaa joukkoliikenteen ja energiatehokkaamman matkustamisen suuntaan sekä tuomalla nämä vaihtoehdot esille yksityisautoilun tilalle.
Vihreät matkaketjut -hankkeessa digitoidaan valituilla pilottireiteillä aikataulu- ja reittitietoja. Yrityksille hankkeessa digitoitu aineisto on hyödynnettävissä uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja se edesauttaa mm. MaaS (Mobility as a Service) -palveluiden syntymistä alueelle. Pilottireittien digitoitujen aikataulu-, reitti- ja palvelutietojen tuomista käyttäjien ulottuville testataan uuden teknologian avulla, esim. OpenStreetMap-pohjalla, jonne liikkumisen data rakennetaan aikatauluinformaation, reittitiedon ja energiatehokkuuden pohjalta.
Valittujen reittien osalta tehtävän palvelumuotoiluprosessin avulla liikennepalvelujen tarjoajat, kuten yritykset ja julkiset toimijat, ymmärtävät asiakkaiden tarpeet matkaketjujen kehittämisessä, tunnistavat uusia potentiaalisia käyttäjäryhmiä ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä saavat tietoa olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Samalla tunnistetaan pilottireittien pullonkaulat ja aukot palvelutarjonnassa. Hankkeiden toimenpiteet edistävät liikennepalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä, ja kokoavat julkista ja markkinaehtoista palvelua samaan kanavaan matkaketjujen sujuvoittamiseksi.
Vihreät matkaketjut-hankkeessa järjestetään yrityksille koulutuksia liittyen matkaketjujen vähähiilisyyteen ja asiakastarpeisiin sekä energiatehokkuutta edistäviin teknologiaratkaisuihin. Liikennepalvelujen tuottajille syntyy ymmärrys matkaketjujen syntymisestä eri liikennemuotojen välille, sekä verkostomaisen palveluekosysteemin hyödyistä yritysten liiketoiminnan ja kestävyyden kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Henkilöliikenteen liikennepalveluita tuottavat yritykset, muut liikennepalveluiden tuottajat (yritykset, palveluiden välittäjät tai jakelualustat sekä muut liikennetoimijat), sekä niistä riippuvaiset yritykset, jotka toimivat Varsinais-Suomessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kunnat ja kaupungit, paikalliset asukkaat, työmatkustajat ja vapaa-ajan matkustajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 248 219

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 488

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 599

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 327 840

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Åboland-Turunmaan

Kunnat: Naantali, Turku, Kemiönsaari, Paimio, Nousiainen, Sauvo, Mynämäki, Rusko, Lieto, Masku, Raisio, Kaarina, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanketta valmistelevilla asiantuntijoilla on suoraan kokemusta toimialojen rakenteista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Lähtökohtana on, että hankkeen toimintaan on kaikilla mahdollisuudet osallistua tasa-arvoisesti. Hanke toimii kaikissa toimenpiteissään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen aktiviteetteja ja viestintää suunnitellessa, ja sitä seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke kuitenkin huomioi osallistujat tasapuolisesti näiden osaamisen, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Hanke edistää luonnonvarojen säästämistä ohjaamalla henkilöliikennettä joukkoliikenteen ja energiatehokkaamman matkustamisen suuntaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Liikenteen päästöt ovat merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen edistymisessä. Liikennepäästöjen vähentäminen edesauttaa ilmastonmuutoksen hidastamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Liikennevirtoja ohjaamalla voidaan saavuttaa vähenemistä päästöihin esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella turvata monimuotoista ja arvokasta saaristoluontoa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Liikenteen päästöjen väheneminen edistää pinta- ja pohjaveden säästymistä puhtaana. Ohjaamalla käyttäjiä joukkoliikenteen käyttäjiksi voidaan merkittävästi parantaa etenkin kaupunkikeskustojen ilmanlaatua ja vähentää kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 10 3
Hankkeen vaikutukset päästöihin tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä Natura2000-alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 2
Kehittämällä energiatehokkaampaa liikkumista säästetään luonnonvaroja ja sitä kautta vähennetään materiaalien tarvetta uusiin tuotteisiin, ja vähennetään jätteiden syntymistä. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena yrityksillä on parempi näkemys siitä, miten energiatehokkuudella voidaan parantaa liiketoiminnan kannattavuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Kehittämällä yritysten osaamista energiatehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia pilotoimalla vähähiilisiä matkaketjuja, saadaan pitkällä tähtäimellä kehitettyä uutta liikennettä, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 3
Yritykset saavat hankkeen kautta tärkeää tietoa siitä, miten sujuvien matkaketjujen avulla edistetään kestävää liiketoimintaa ja säästetään ympäristöä, samoin kuin tietoa energiatehokkaista, uusista ratkaisuista. Suomen liikkumispalveluiden vuosittainen volyymi on noin 50 miljardia (VTT 2016), joten kyseessä on merkittävä taloudellinen mahdollisuus erityisesti pk-sektorille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 7
Hanke on nykyaikaisen verkostomaisen työskentelytavan ytimessä tuomalla eri alojen yrityksiä yhteen rakentamaan saumattomia matkaketjuja ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. Palvelumuotoilu mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien syntymisen ja mm. edistää alustataloutta.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Sekä kaupunkikeskustojen että harvaanasuttujen alueiden liikkumisen ja logistiikan kehittäminen on ensisijaisen tärkeää yritysten liiketoiminnan kannattavuudelle ja uusien tuotteiden kehittämiselle. Hankkeessa keskitytään liikkumisen edellytysten ja logistiikan toimivuuden edistämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kestävän liikkumisen kehittäminen ja matkaketjujen saumattomiksi rakentaminen edistää liikenteen käyttäjien hyvinvointia. Matkaketjujen rakentaminen kestävien liikkumismuotojen varaan edistää hyvinvointia yhteiskunnassa laajemminkin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke huomioi osallistujat tasapuolisesti näiden osaamisen, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 6
Hanke ottaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden huomioon kaikissa toimenpiteissää. Joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet edistävät tätä tavoitetta mitä suurimmassa määrin.
Kulttuuriympäristö 4 5
Hanke lisää kulttuuriympäristöjen saavutettavuutta ja säilymistä ohjaamalla liikkumisvirtoja kulttuuriympäristöihin kestävästi.
Ympäristöosaaminen 6 6
Hanke edistää etenkin yritysten ympäristöosaamista tuomalla keinoja kestävämpään liiketoimintaan yritysten tietoon työpajojen kautta. Palveluekosysteemin avulla yritykset löytävät synergioita, mikä edistää kestävän liiketoiminnan kehittämistä ja säästää luonnonvaroja, kun yritykset löytävät yhteisiä ratkaisuja liikkumiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vihreät matkaketjut -hanke nojasi ilmastonmuutoksen aiheuttamaan tarpeeseen vähentää liikenteen päästöjä ja edistää uuden liiketoiminnan syntymistä sekä toisaalta joukkoliikenteen käyttöä mm. hyödyntämällä liikennepalvelulain (2018) korostamaa digitaalisuutta matkaketjujen ja matkainformaation luomisessa. Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostivat varsinaissuomalaiset henkilöliikenteen liikennepalveluita tuottavat yritykset, liikennepalveluiden alustaratkaisuja tarjoajat yritykset sekä liikennepalveluista riippuvaiset yritykset kuten matkailupalveluyritykset.

Hankkeen tavoitteina oli 1) lisätä energiatehokasta ja vähähiilistä liikkumista, 2) luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkaan liikkumisen edistämisen ja matkaketjujen ymmärtämisen kautta, 3) saada yrityksille uutta liiketoimintaa digitoimalla reitti- ja aikataulutietoja sekä pilotoimalla vähähiilisiä matkaketjuja, ja 4) lisätä liikennepalveluiden tuottajien verkostomaista yhteistyötä tavoitteena liikkumispalveluiden ekosysteemi sekä lisätä yritysten osaamista liikennepalvelualalla. Näihin tavoitteisiin pyrittiin kolmen työpaketin kautta: TP 1 Reitti- ja aikataulutiedon sekä palvelutarjonnan digitointityö, TP 2 Palvelumuotoilu ja TP 3 Yhteistyön ja osaamisen kehittäminen.

Hankkeessa pilotoitiin yhdessä Matkahuollon sekä liikenneyritysten kanssa valituilla pilottireiteillä saariston laiva-, bussi- sekä kutsutaksiliikenteen aikataulu- ja reittitietojen reaaliaikainen esittäminen reittiopas.matkahuolto.fi-palvelussa sekä Reitit ja Liput -sovelluksessa. Tuloksena oli, että viiden saariston aluksen reitti- ja laituritiedot sekä kutsutaksiyhteys saatiin osoite- ja karttapohjaiseen reittioppaaseen. Ne saatiin integroitua osaksi Matkahuollon valtakunnallista reittiopasta, mikä mahdollisti loppukäyttäjille reittihaun saaristoon mistä päin Suomea tahansa sekä reittihaun tuloksena reaaliaikaiset matkaketjuehdotukset. Lisäksi avustettiin liikenneyrityksiä viemään lain edellyttämät tiedot koneluettavista rajapinnoistaan valtakunnalliseen NAP-liikkumispalvelukatalogiin. Muun muassa työpajojen avulla saatiin alueen yrityksiä viemään tietonsa OpenStreetMap-kartalle, josta ne nousevat moniin karttapohjaisiin sovelluksiin.

Yhdessä matkailu- ja liikennepalveluyritysten sekä matkailumarkkinoinnista vastaavien visit-organisaatioiden kanssa työstettiin työpajoissa mm. Pienen Rengastien pilottilähdöt yksittäismatkailijoille yhdistäen niin reitti- kuin tilausliikennettäkin maalla ja merellä. Mainitulla reitillä tutkittiin myös matkailijoiden liikennemuotojen käyttöä, käsityksiä vastuullisuudesta sekä saariston saavutettavuuden kehittämistarpeista. Tulosten pohjalta mm. reitin varren kunnat jatkavat kehittämistoimia. Hiilineutraalia tai vähähiilistä liikkumista edistettiin myös laatimalla Turun, Uudenkaupungin, Naantalin ja Paraisten alueille useita pyörä- ja maisemareittiehdotuksia kartta- ja palvelutietoineen kansainväliselle Outdooractive-alustalle sekä eri visit-organisaatioiden verkkosivuille, joista matkailijat saattoivat niitä hyödyntää jo kesällä 2021.

Hankkeen koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksissa sekä kahdessa hankkeen koordinoimassa sähköisessä julkaisussa on viestitty erityisesti ilmastoystävällisen sekä digitaalisuutta hyödyntävän liikkumisen ratkaisuista. Aktiivisella mediayhteistyöllä saatiin lukuisissa medioissa julkisuutta mm. reittiopaspilotille sekä sen myötä mahdollistuneille sujuville, vähähiilisille joukkoliikenteen matkaketjuille. Osaamisen ja tulosten jakamista on tehty monien ilmastoystävällistä liikkumista kehittäneiden hankkeiden kanssa. Hankkeessa havaittuja haasteita sekä saavutettuja tuloksia on esitelty useille liikenteen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaaville tahoille. Hankkeen järjestämiin eri työpajoihin osallistui 180 osallistujaa. Yhteistyötä ja verkostoitumista edistävissä tilaisuuksissa oli lähes 500 osallistujaa. Lisäksi hanke osallistui sisarhankkeiden tilaisuuksiin, joissa on ollut paikalla n. 300 osallistujaa. Toimenpiteiden myötä liikkumisen ekosysteemi vahvistui Varsinais-Suomessa kattaen niin yrityksiä, julkisen sektorin toimijoita kuin hanke-edustajiakin. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneet tahot ovat ilmaisseet tarpeen yhteistyön vahvistamiseksi sekä koordinoimiseksi niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Erityisesti vesiliikenteen toimijat kaipaavat tukea vähähiilisen liikennöimisen edistämiseksi pohjoisen ilmaston erityisolosuhteissa niin investointien kuin epätasaisen kysynnän hallitsemiseksi.