Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75231

Hankkeen nimi: 6Aika: Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.1.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0101263-6

Jakeluosoite: PL1

Puhelinnumero: 0981621

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: Espoon kaupunki

WWW-osoite: http://www.espoo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomas Kiuru

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.kiuru(at)espoo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 552 2646

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Liikenteen päästöjen leikkaamisessa kaupungeilla on merkittävä rooli. Liikennejärjestelmä on muuttumassa nopeasti teknologian kehittyessä ja liikennepalveluiden sähköistyessä. Uudet liikennepalvelut, kuten esimerkiksi Mobility as a Service (MaaS), ovat kasvava markkina, jonka maailmanlaajuinen liiketoimintapotentiaali on satoja miljardeja euroja. Uusilla liikennepalveluilla voidaan vähentää tehokkaasti liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä sekä samalla luoda uutta kotimaista liiketoimintaa. Liikennealan ongelmat ja mahdollisuudet ovat tyypillisesti niin laajoja, ettei yksikään toimija kykene niihin yksin vastaamaan. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoajattelua. Liikennealan kansallinen kasvuohjelma kannustaakin yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

Tässä hankkeessa tutkitaan, kehitetään ja kokeillaan neljän kaupungin, Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun, liikkumisen ratkaisujen tehostamista vähähiilisemmäksi yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kehittämisen alustana toimivat niin kutsutut liikennehubit eli keskukset, joille tunnusomaista ovat suuret säännölliset kävijämäärät ja hyvä joukkoliikenne. Jokainen hankekaupunki on nimennyt yritysyhteistyön kehitysalustakseen hubin tai hubeja, joissa on tunnistettua potentiaalia erilaisten liikkumispalveluiden kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon.

Hankeen päätavoitteena on parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia seuraavilla teema-alueilla: uudet liikkumispalvelut ja matkaketjujen kehittäminen, pysäköintijärjestelmän kehittäminen sekä robottibussit ja sähköiset liikkumisvälineet. Hankkeessa yritykset pääsevät testaamaan ja löytämään uusia vähähiilisen liikkumisen liiketoimintamalleja, joita voidaan myöhemmin tuotteistaa ja skaalata osaksi modernia liikennejärjestelmää. Hanke on kokeiluohjelma, jonka hyödyt ja opit raportoidaan avoimesti ja jonka tulokset palvelevat yrityksiä laajasti.

Liikennehubeja kehitetään kaupunkien ja yritysten sekä muiden sidosryhmien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kehittämisessä hyödynnetään työpajoja. Hankeprosessi voidaan jakaa neljään työpakettiin:

1. lähtötietoanalyysi palvelutarpeista sekä tarvittaessa täydentävän tiedon hankinta
2. tunnistettujen palvelukokonaisuuksien kehittäminen
3. käynnistettävät kokeilut
4. kokeilujen ja koko hankkeen seuranta, vaikutusten arviointi sekä palveluiden toimintamallin skaalaus.

Hankkeen myötä syntyy arvokasta tietoa henkilöautolla liikkumisen tarvetta vähentävistä palveluista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Hankkeen avulla syntyy lyhyessä ajassa markkinaehtoisesti toimivia, käyttäjälähtöisiä uusia liikennepalveluja. Tavoitteena on, että parhaat hankkeessa testatut liikennepalvelut jäävät pysyviksi palveluiksi liikennehubeihin ja skaalautuvat muualle Suomeen sekä ulkomaille, mikä pienentää liikkumisen hiilijalanjälkeä. Tämä vastaa hyvin kansainvälisiin ja kansallisiin kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden kehitystavoitteisiin.

Hanke toteuttaa liikennealan kestävän kasvun ohjelman tiekarttaa sekä 6Aika-strategian keskeisiä vaikuttavuustavoitteita luomalla uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja innovaatioalustoina toimivien liikennehubien avulla ja kaupunkirajat ylittävällä monialaisella yhteistyöllä.

Hankkeessa noudatetaan horisontaalisia periaatteita sukupuolten tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja kestävästä kehityksestä ottamalla huomioon erilaisten ihmisten tarpeet ja mahdollisuudet liikkua liikennehubeissa. Hankkeessa kehitettäviä liikkumispalveluita suunnataan kaikille sukupuolille, missä otetaan huomioon sukupuolten erilaiset liikennemuotovalinnat. Lisäksi testattavien palvelujen suunnittelussa sekä markkinoinnissa ja viestinnässä huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat yritykset, jotka saavat liiketoimintaansa sparrausta ja jotka voivat hankkeen aikana kehittää ja testata tuotteitaan ja palveluitaan liikennehubeissa. Näitä voivat olla esimerkiksi ohjelmistoalan startup-yritykset, liikkumis- ja kuljetuspalveluita tarjoavat yritykset (taksijärjestöt, joukkoliikenneoperaattorit tai logistiikkaoperaattorit) ja yhteiskäyttöisten ajoneuvojen operaattorit (autovuokraamot, vertaislainauspalvelut, yhteiskäyttöautoyritykset tai kaupunkipyöräyritykset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kohdealueiden asukkaat, työnantajat, työntekijät, oppilaitosten henkilökunta sekä opiskelijat, asiakkaat ja vierailijat, jotka kaikki hyötyvät liikennejärjestelmän uusista palveluista. Hankkeen välillisiin kohderyhmiin lukeutuvat myös kaupungit, joiden liikennejärjestelmästä tulee monipuolisempi, ekologisempi ja tehokkaampi uusien liikkumispalveluiden myötä.

Hankkeen kaupungeissa toimii vahva korkeakoulujen asiantuntija- ja opiskelijaverkosto (mm. Aalto-yliopisto, VTT, Metropolia, Laurea, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu). Tampereen ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Kontinkankaan-kampus sijaitsevat tutkittavien liikennehubien ytimessä. Oppilaitosten tutkijoita ja opiskelijoita kutsutaan mukaan hankkeiden työpajoihin ja sparraustilaisuuksiin. Yksi yhteistyömahdollisuus on teettää eri kokeiluissa opiskelijoiden opinnäytetöitä. Turun ammattikorkeakoulu toimii myös hankkeen osatoteuttajana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 289 750

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 086 373

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 924 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 652 846

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun

Kunnat: Turku, Tampere, Espoo, Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Eri liikennemuotojen suosiossa on sukupuolikohtaisia eroja. Naiset tekevät lukumääräisesti enemmän matkoja kuin miehet, mutta heidän matkansa ovat miesten matkoja lyhyempiä. Miehillä on naisia useammin käytettävissä henkilöauto ja he käyttävät autoa naisia useammin. Naiset ovat tyypillisemmin miehiä aktiivisempia lihasvoimin tapahtuvassa arjen hyötyliikunnassa sekä joukkoliikenteen käytössä. Hankkeessa kehitettäviä liikkumispalveluita suunnataan molemmille sukupuolille. Julkisen liikenteen palvelutason paraneminen edistää erityisesti matalapalkkaisilla, usein naisvaltaisilla aloilla työskentelevien liikkumismahdollisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Testattavien palvelujen suunnittelussa sekä markkinoinnissa ja viestinnässä huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät. Hankkeen myötä hubien henkilöautoriippuvuus pienenee, mikä palvelee erityisesti naisia, joilla on tutkimusten mukaan miehiä harvemmin henkilöauto jatkuvasti käytettävissä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvista yrityksistä oletettavasti valtaosa on miesvoittoisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa vaan mahdollistaa erilaisille käyttäjäryhmille paremmat liikkumisen mahdollisuudet hubeissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Energiatehokkuus paranee, yksityisautojen käytön väheneminen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenevät
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Liikenteen päästöt vähenevät. Liikenteelle on mahdollista osoittaa pienempiä maa-alueita (esim pysäköinti) ja tätä myötä antaa lisämahdollisuuksia viherverkon säilyttämiselle tai täydentämiselle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Liikenteen päästöt vähenevät ja ilmanlaatu paranee paikallisesti
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Henkilöautojen yhteiskäyttöisyys vähentää autojen valmistamiseen käytettyjä luonnonvaroja
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Vaihtoehtoisia energianlähteitä käyttävien ajoneuvojen yleistyminen (erityisesti sähkö)
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Uusien aineettomien liiketoimintapalveluiden käyttöönotto. Tehokkaampi liikennejärjestelmä mahdollistaa tiiviimmän kaupungin ja helpottaa rekrytointeja, mikä ruokkii elinkeinoelämän toimeliaisuutta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Tietojärjestelmien ja palvelualustojen kehittäminen, uudet liikkumispalvelut
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeen päätarkoituksena on kehittää kestävää tavaroiden ja ihmisten liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Liikennejärjestelmän kehittäminen ja uusien palveluiden käyttöönotto edistää sujuvaa arkea. Jalankulun ja pyöräilyn yleistyminen parantaa terveyttä. Ilmanlaatu paranee.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Uudet liikkumispalvelut vähentävät oman auton omistamis- tai käyttötarvetta, mikä edistää tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvat hubit tukevat sosioekonomista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 4
Tieto lisääntyy uusien ympäristöystävällisten liikennepalveluiden kehityksessä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa kokeiltiin kestävää liikennejärjestelmää edistäviä tuotteita ja palveluita yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeen päätoteuttaja oli Espoon kaupunki, jonka lisäksi mukana olivat Oulun kaupunki, Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun kaupunki. Kussakin toteuttajaorganisaatiossa valittiin omat teemat, joihin kokeiltavat palvelut liittyivät. Teemoja olivat matkaketjujen kehittäminen, uudet liikkumispalvelut, pysäköintijärjestelmän kehittäminen sekä automaattinen liikenne.

Uusia palveluita toivottiin syntyvän erityisesti liikennehubeihin. Liikennehubit ovat keskuksia, joissa käy paljon ihmisiä ja joihin on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tällaisissa liikenteen solmukohdissa tunnistettiin potentiaalia erilaisten liikkumispalvelujen kehittämiseen.

Syksyllä 2019 alkaneessa hankkeessa jouduttiin heti alkuvaiheessa sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja muuttamaan suunnitelmia, kun vain muutaman kuukauden jälkeen Suomeen levisi koronavirusepidemia. Kulkutauti ja siitä seuranneet kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset pakottivat hanketoimijat perumaan tilaisuuksia ja järjestämään niitä verkon välityksellä. Tämä toisaalta opetti hankkeen henkilöstölle paljon uusia toimintatapoja.

Epidemia vaikutti merkittävästi kaupunkien liikenteeseen, joten erilaisten liikkumispalvelujen kokeilemisesta tuli vaikeaa. Kukaan ei tiennyt, millaiseksi tilanne kehittyy, joten monia hankkeen toimia lykättiin. Hankkeelle kuitenkin myönnettiin kolmen kuukauden jatkoaika, joka mahdollisti kokeilujen toteuttamisen kohtalaisesti.

Erityisesti hankkeessa haluttiin parantaa liikkumispalveluja tuottavien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän seurauksena yritykset voivat saada palveluilleen kokeilumahdollisuuksia aidossa kaupunkiympäristössä, mikä voi auttaa niitä viemään palveluitaan muihin kaupunkeihin ja jopa ulkomaille. Hankkeessa järjestettiin useita kilpailutuksia, joista valittiin parhaat ideat esittäneet yritykset toteuttamaan erilaisia liikkumispalveluja. Hankkeessa kokeiltuja palveluita olivat esimerkiksi erilaiset pyörien ja autojen pysäköintijärjestelyt, yhteiskäyttöautopalvelut, kimppakyyti- ja liityntäpysäköintipalvelut, sähköpyörien käytön edistäminen, robottibussin koeajo ja muut sitä edistävät työt sekä muut sujuvia ja kestäviä matkaketjuja edistävät kokeilut.

Hankkeen tuloksia esiteltiin marraskuussa 2021 järjestetyssä Smart City Expo -konferenssissa Barcelonassa, jossa yrityksille tarjottiin näkyvyyttä osana hankkeen esittelypistettä. Hanke huipentui joulukuussa 2021 Turussa järjestettyyn loppuseminaariin. Lisäksi hankkeesta saatuja oppeja koottiin parhaiden käytäntöjen käsikirjaan.

Kestävän liikennejärjestelmän edistäminen jatkuu kaikissa hanketta toteuttaneissa organisaatioissa edelleen erilaisten projektien muodossa.