Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75235

Hankkeen nimi: Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Forum Virium Helsinki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2170029-2

Jakeluosoite: Unioninkatu 24

Puhelinnumero: +358503231327

Postinumero: 00130

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.forumvirium.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heidi Heinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.heinonen(at)forumvirium.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503231327

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Posintra Oy, 1481499-6
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on pilotoida ja edistää hiilineutraaleja ja päästöttömiä dronepalveluita niin logistiikka-alan tarpeisiin, kuin myös uusiksi liiketoimintamuodoiksi korvaamaan polttomoottorikäyttöisiä liikkumis- ja kuljetusmuotoja. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia droneratkaisuja ja uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintatapoja vähähiilisyyden edistämiseksi ja dronejen käytön laajentamiseksi eri sovelluskohteisiin. Ammattikäyttöön sopivia droneja löytyy nykyään jo moneen painoluokkaan. Hyötykuormat alkavat muutamasta kilosta, mutta jo nyt löytyy kaupallisia laitteita, mitkä nostavat kymmeniä kiloja kuormaa. Teknologiapilotteja tehdään maailmalla myös ihmistä kantavilla “dronetakseilla”. Nämä kytkeytyvät eurooppalaiseen “Urban Air Mobility” teemaan.

Hankkeen aikana toteutettavien lentopilottikokonaisuuksien avulla todennetaan uusien sovelluskohteiden testaamisen lisäksi myös droneratkaisujen ympäristövaikutus ja arvioidaan käyttömahdollisuuksia eri sovelluskohteissa. Hankkeen kautta dronepalveluja kehittävien ja hyödyntävien yritysten, sekä muiden sidosryhmien tietämys vähähiilisestä ja hiilineutraalista yhteiskunnasta kasvaa. Dronepalvelujen laajentumisen kautta hanke tavoittelee pitkällä aikavälillä selkeitä, todennettuja CO2- ja pienhiukkasvähennyksiä, energian säästöä ja samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia dronepalveluja ja niihin liittyvää anturiikkaa kehittäville teknologiayrityksille, sekä dronepalveluja käyttäville yrityksille ja organisaatioille.

Hanke kuuluu neljällä alueella (Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) ja kolmena hankekokonaisuutena samanaikaisesti käynnistyvään, dronetoimintaa kehittävään hankeperheeseen. Hankeperhe tekee tiivistä yhteistyötä niin pilottien suunnittelussa, kokemusten vaihdannassa, mittaroinnissa, kuin esimerkiksi verkottumisen edistämisessä ja kansainvälisen kiinnostuksen herättämisessä.
Hankkeen tavoitteena on edistää, hiilineutraalien ratkaisujen ja samalla dronetoiminnan kaupallisen kehittymisen lisäksi, kansainvälistä kiinnostavuutta ja uusien tki-aihioiden syntymistä tukemalla teknologiatoimittajien, tki-organisaatioiden, alueiden ja kaupunkien, sekä dronepalveluja tuottavien ja ostavien yritysten ja organisaatioiden keskinäistä ja kansainvälistä verkottumista.

Euroopan komissio on asettanut Suomelle tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2021–2030 aikana 39 prosentilla. Energia- ja ilmastokysymykset ovat yksi keskeisimmistä haasteista, joihin myös kuntatasolla joudutaan vastaamaan ja johon kaikilla kaupunkiyhteisön tahoilla on mahdollisuus vaikuttaa. Uudet kaupunkien ja maakuntien strategiat painottavat vahvasti hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita. On selvää, että päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi ei ole vain yhtä tai kahta isoa ratkaisua, vaan vaaditaan useiden, samanaikaisten ja monia eri aloja koskevien päästöttömien ja vähäpäästöisten ratkaisujen kehit­tä­mistä, pilotointia, validointia ja käyttöönottoa. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja, ja samalla monistettavissa olevat vähähiiliset teknologiat ja toimintamallit tarjoavat yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla.

Liikenne on merkittävä päästöjen muodostaja ja se muodostaakin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Muun muassa Liikenteen tutkimuskeskus Vernen Liikenteen Co2 kokonaispäästöjen -raportissa nostetaan yhtenä päästövähennysten keinona kaupunkilogistiikan kehittämistä muun muassa energiaa säästävien ratkaisujen käyttöönottamisen kautta. Dronetoimintaa voidaan kehittää erityisesti lähilogistiikan hyödyksi pienkuljetusten osalta. Logistiikka-alaa hyödyntävistä uusista ratkaisuista huolimatta, hiilineutraaliustavoitteet eivät toteudu helposti. Kuten Trafin pääjohtaja Mia Nykopp toteaa: ”Hiilettömän liikenteen saavuttamiseksi ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja, vaan tarvitsemme ennakkoluulottomia muutoksia liikenteen kaikilla osa-alueilla. Meidän on yhtä lailla panostettava teknologian hyödyntämiseen, päästöjä aiheuttavan liikennesuoritteen vähentämiseen kuin asenteiden muuttumiseenkin”.

Hankkeen taustalla on myös globaalit kehitystrendit. Esimerkiksi Gartnerin (www.gartner.com) listauksessa dronet on mainittu yhdeksi vuoden 2019 strategisista teknologiatrendeistä. Drone-teeman tärkeyttä korostavat myös monet muut kansainväliset selvitykset ja analyysit. Suuret kansainväliset yritykset kehittävät ja testaavat jo nyt maailmalla vahvasti dronerintamalla. Esimerkkeinä voi mainita Amazon, Google/Wing, DHL, jne. Esimerkiksi Reykjavikissa Flytrex/AHA tarjoaa pikaruuan kuljetusta droneilla.

Dronetoiminnan kehitys ei tapahdu pelkästään droneja rakentavissa tai dronepalveluja tarjoavissa yrityksissä. Näiden yritysten panoksen lisäksi tarvitaan laajempaa kaupunkien, korkeakoulujen, muiden kehittäjäorganisaatioiden ja palvelujen käyttäjäyritysten yhteistyötä niin paikallisesti, kansallisesti, kuin kansainvälisten verkostojenkin avulla. Erityisen merkityksellistä yritysten näkökulmasta on päästä lisäämään droneratkaisujensa kokeiluja testausympäristöissä ja sitä kautta saada myös merkittäviä markkinareferenssejä. Dronetoiminnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää myös selvittää sen ympäristövaikutukset eri näkökulmilta, analysoida syntyneet kokemukset ja arvioida myös pitkäkestoisia tuloksia erityisesti päästövähennysten ja energiansäästöjen osalta. Tämä hanke mahdollistaa niin laajan alueellisen kuin alueiden ja toimijoiden välisen vuoropuhelun ja hankeperheenä suuren pilottimäärän kautta saadut vaikuttavat tulokset.

Hanke tukee hyvin Rakennerastostrategian erityistavoite 3.2:sen teemaa energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisestä. Dronelogistiikan kehittämisellä pyritään juuri päästöttömien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen laajempaan käyttöön korvaamaan polttomoottorikäyttöistä toimintaa niin logistiikassa, kuin lukuisissa muissa käyttökohteissa. Hanke edistää selvästi myös uutta tki-toimintaa dronetoiminnan ja siihen liittyvien muiden oleellisten teemojen, kuten esimerkiksi sensoriikan kehittämisessä. Mitä parempia ratkaisuja pystytään droneihin liittyvän tki-työn kautta tuottamaan, sitä houkuttelevampia näiden ratkaisujen käyttöönotto on eri toimialoilla. Samalla hanke tukee hyvin Itämeri-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Hanke tukee osaltaan myös Uudenmaan Älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa korostetaan Uuttamaata innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen käyttöönoton edelläkävijäalueena ja samalla kehotetaan uusien innovatiivisten teknologioiden hyödyntämiseen ja synergiaa tukevaan verkostoyhteistyöhön. Hanke tukee hyvin myös Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa painotetaan muun muassa älylogistiikan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä. Hanke tukee hyvin myös Kymenlaakson maakuntaohjelman Hiilineutraali Kymenlaakso 2040-ohjelman tavoitteita kehittämällä uusia vähähiilisiä ratkaisuja dronetoiminnan avulla ja vahvistamalla maakunnan vetovoimaista osaamis- ja innovaatioympäristöä,

Hankkeen toimintaympäristö ja tasa-arvoanalyysissä tuli esiin niin logistiikka- kuin teknologiaalojenkin miesvaltaisuus. Horisontaalisten tavoitteiden suhteen hanke ei kuitenkaan ole niin sanottu tasa-arvohanke, vaan sen päätavoitteena on löytää hiilineutraaleja uusia liikkumis- ja logistiikkaratkaisuja dronetoiminnan edistämisen kautta. Koska miesvaltaisuus kuitenkin on olemassa, pyritään hankkeessa huomioimaan naisnäkökulmat mm tuomalla esille myös sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka kiinnostavat enemmän naisia. Yhtä lailla hankkeen viestinnässä ja tiedottamisessa, sekä myös tapahtumiin osallistumisissa pyritään huomioimaan selvästi myös naisnäkökulmat ja mietitään mikä aidosti kiinnostaa naisyrittäjiä.
Kestävän kehityksen tavoitteissa hankkeen pitkäkestoiset vaikutukset nousevat esiin. Esimerkiksi hiilineutraalien liikkumis- ja logistikkaratkaisujen kehittäminen on yksi merkittävimpiä kohteita kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka hankkeen aikana ei suuria muutoksia vielä pelkästään pilottien kautta voida tehdä, hankkeen toiminnan skaalautumisvaikutuksen myötä on selvästi mahdollista saavuttaa positiivisia ilmastovaikutuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa toimivat dronepalveluja tuottavat ja ostavat pk-yritykset,
dronejärjestelmiä kehittävät ja hyödyntävät pk-yritykset, alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, liikennelogistiikkayritykset sekä alueen kunnat ja kaupungit alustatoimijoina ja mahdollistajina.

Kohderyhmät tavoitetaan sekä mukana olevien organisaatioiden omien verkostojen ja jäsen- ja sidosryhmien kautta ja myös sisarhankkeiden sidosryhmien kautta. Partneriorganisaatioilla on jo olemassa yhteydet useisiin alaan liittyviin yrityksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sisarhankkeiden toimijat, ko. alueiden dronealan yritykset ja opiskelijat, potentiaaliset dronepalveluja tulevaisuudessa käyttävät yritykset muissa maakunnissa, muut kaupungit ja kunnat, sekä dronealaan liittyvät tki-kehittäjät.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös kansalliset viranomaispalveluiden tuottajat ja tilaajat. Muun muassa Traficom:in 5G Momentum - ohjelman sekä Liikennelabran kautta hankkeen ratkaisuja voidaan kanavoida suoraan liikenne- ja viestintäviranomaisten arvioitaviksi ja parhaimmillaan osaksi viranomaisratkaisuja.
Pitkällä ajanjaksolla myös alueiden asukkaat ovat kohderyhmää päästövähennysten ja kaupunkialueiden ruuhkien vähentymisen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 44 754

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 789 144

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 63 934

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Kotkan-Haminan

Kunnat: Pyhtää, Porvoo, Helsinki, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Logistiikka-ala on tutkitusti miesvaltaista. Tilastokeskuksen koko maata koskevasta työvoimatutkimuksesta (2012) löytyy toimialaluokka "kuljetus ja varastointi", jonka alla työntekijöistä naisia on 21%. Alueellisia tilastoja tai erityisesti PK-yrityksiin kohdistuvia tilastoja ei ole ilmaiseksi saatavilla, mutta ei ole syytä olettaa, että sukupuolijakauma Uudellamaalla tai Kymenlaaksossa merkittävästi poikkeaisi maan keskiarvoista. Tilastollisesti koko kuljetus- ja varastointiala työllistää Suomessa 30 000 naista ja 114 000 miestä (Tilastokeskus, 2014). Sama sukupuolijakauma näkyy tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla amk:ssa; alan opiskelijoista on 86% miehiä v. 2015. (Tilastokeskus, oppilaitostilastot: Viitattu 23.2.2017 http://www.stat.fi/til/akop/2015/akop_2015_2016-04-19_tie_001_fi.html) Sama jakauma näkyy teknillisissä tutkinnoissa; esimerkiksi teknillistieteellisen yliopistotutkinnon on suorittanut vain 24 % naisista, kun miesten osuus on 76 %. Yrittäjyyttä puolestaan tarkasteltaessa Tilastokeskuksen mukaan (julkaisu ”Naiset ja miehet Suomessa 2014”) yrittäjistä oli naisia 32% ja miehiä 68 %. Yleisesti voidaan näistä luvuista todeta sekä kohderyhmän yritysten miesvaltaisuus ja samalla teknologioista kiinnostuneiden nuorten (opiskelijoiden) yhtäläinen miesvaltaisuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tämä hanke ei ole niin sanottu tasa-arvohanke, vaan sen päätavoitteena on löytää hiilineutraaleja uusia liikkumis- ja logistiikkaratkaisuja dronetoiminnan edistämisen kautta. Koska kuitenkin hankkeen toimintaympäristöanalyysissa on havaittu selvä logistiikka-alan ja teknologiasuuntautuneisuuden miesvaltaisuus, pyritään hankkeessa huomioimaan naisnäkökulmat mm tuomalla esille myös sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka kiinnostavat enemmän naisia. Yhtä lailla hankkeen viestinnässä ja tiedottamisessa, sekä myös tapahtumiin osallistumisissa pyritään huomioimaan selvästi myös naisnäkökulmat ja mietitään mikä aidosti kiinnostaa naisyrittäjiä. Naisten ja miesten osallistuminen hankkeen toimintoihin ja edellä mainitut naisten osallistamista tukevat keinot kuvataan myös hankkeen raportoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 9
Liikenteen ekologisuus ja polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen vähentäminen sekä energian säästöt ovat hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteita, joihin haetaan ratkaisuja, mutta näiden mittakaava ei ole hankkeen aikana kovin suuri
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 9
Hiilineutraalien liikkumis- ja logistikkaratkaisujen kehittäminen on yksi merkittävimpiä kohteita kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen aikana ei suuria muutoksia vielä pelkästään pilottien kautta voida tehdä, mutta hankkeen toiminnan skaalautumisvaikutuksen myötä on selvästi mahdollista tuoda positiivisia ilmastovaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Dronejen sähkökäyttöisyys, ja jo hybridimallitkin, vähentävät päästöjä ja sitä kautta ympäristökuormitusta. Varsinkin pidemmällä aikavälillä tällä on enemmän positiivista vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Dronetoiminnan avulla polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö vähenee ja sitä kautta päästöt, niin CO2 kuin esim. pienhiukkastenkin osalta, vähenee, mikä osaltaan vähentää ympäristön kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei liity Natura-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Drojenen rakentaminen sellaisenaan on niitä valmistavien yritysten kehitystyötä. Joskin yhteiskehittämisen kautta myös valmistajille menee viestiä siitä, että kokonaishiilijalanjälkeä laskettaessa, pitää myös valmistuksessa käytetyt materiaalit huomioida. Se mikä on merkityksellistä hankkeen pitkän aikavälin tuotoksissa on se,että droneilla korvataan suurempia ja raskaampia polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja tätä kautta saadaan myös materiaali ja raaka-aine säästöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Droneratkaisut ovat pääosin sähköä käyttäviä. Ratkaisujen ja palvelujen kehittämisessä pyritään kannustamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hankkeen aikana nostetaan esille uusia droneteknologiaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia dronepalvelujen käyttökohteita ja näin pyritään edistämään sekä uuden liiketoiminnan syntyä että uusia palveluja olemassa oleville yrityksille kohdealueella
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Yhteiskehittämisen, tiedottamisen ja muun muassa julkaistavan ratkaisukirjan avulla lisätään ja levitetäänuutta tietoa dronejepalvelujen uusista, hiilineutraaliutta ja päästövähennyksiä edistävistä liiketoimintamahdollisuuksista
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Uudet pilotoitavat logistiikkaratkaisut, erityisesti kaupunkialueilla, satama-alueilla että myös saaristoon kehittävät erityisesti uusien vähäpäästöisten logistiikkaratkaisujen syntymistä ja leviämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Pitkällä ajanjaksolla dronepalvelujen leviäminen erityisesti erilaisten logistiikkatarpeiden ratkaisuina, vähentää polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen määrää ja sitä kautta niin CO2 kuin pienhiukkaspäästöjä erityisesti kaupunkialueilla ja tätä kautta lisää alueen asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Logistiikka- ja teknologia-alat ovat toimintaympäristöanalyysissäkin mainittu hyvin miesvaltaisiksi. Hankkeen aikana halutaan nostaa esiin sellaisia naisvaltaisille aloille ja yrityksiin suunnattuja droneilla tehtäviä palvelumuotoa, joita ei ehkä muutoin tulisi niin selvästi esiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Yksilöllisten palvelujen ja tietyiltä osin myös saavutettavuuden lisääminen dronetoimintojen kautta tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Dronejen käytön lisääntyminen kaupunkialueilla, ilmatilaa käyttäen, keventää polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen liikkumista mikä tukee kulttuuriympäristöjen säilymistä.
Ympäristöosaaminen 4 5
Yhteiskehittämisen, pilottien tulosten ja aktiivisen viestinnän keinoin nostetaan osallistujien ja sidosryhmien sekä muun yleisön tietoisuutta yleensä liikenteen ja liikkumisen päästöistä ja dronejen mukanaan tuomista eduista kuljetusten ja muiden palvelujen ekologisempana muotona

9 Loppuraportin tiivistelmä

-