|
|
|
Hankekoodi: A75235
Hankkeen nimi: Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Forum Virium Helsinki Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2170029-2
Jakeluosoite: Unioninkatu 24
Puhelinnumero: +358503231327
Postinumero: 00130
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.forumvirium.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Vähä-Sipilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.vaha-sipila(at)forumvirium.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400532686
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on pilotoida ja edistää hiilineutraaleja ja päästöttömiä dronepalveluita niin logistiikka-alan tarpeisiin, kuin myös uusiksi liiketoimintamuodoiksi korvaamaan polttomoottorikäyttöisiä liikkumis- ja kuljetusmuotoja. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia droneratkaisuja ja uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintatapoja vähähiilisyyden edistämiseksi ja dronejen käytön laajentamiseksi eri sovelluskohteisiin. Ammattikäyttöön sopivia droneja löytyy nykyään jo moneen painoluokkaan. Hyötykuormat alkavat muutamasta kilosta, mutta jo nyt löytyy kaupallisia laitteita, mitkä nostavat kymmeniä kiloja kuormaa. Teknologiapilotteja tehdään maailmalla myös ihmistä kantavilla “dronetakseilla”. Nämä kytkeytyvät eurooppalaiseen “Urban Air Mobility” teemaan.
Hankkeen aikana toteutettavien lentopilottikokonaisuuksien avulla todennetaan uusien sovelluskohteiden testaamisen lisäksi myös droneratkaisujen ympäristövaikutus ja arvioidaan käyttömahdollisuuksia eri sovelluskohteissa. Hankkeen kautta dronepalveluja kehittävien ja hyödyntävien yritysten, sekä muiden sidosryhmien tietämys vähähiilisestä ja hiilineutraalista yhteiskunnasta kasvaa. Dronepalvelujen laajentumisen kautta hanke tavoittelee pitkällä aikavälillä selkeitä, todennettuja CO2- ja pienhiukkasvähennyksiä, energian säästöä ja samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia dronepalveluja ja niihin liittyvää anturiikkaa kehittäville teknologiayrityksille, sekä dronepalveluja käyttäville yrityksille ja organisaatioille.
Hanke kuuluu neljällä alueella (Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) ja kolmena hankekokonaisuutena samanaikaisesti käynnistyvään, dronetoimintaa kehittävään hankeperheeseen. Hankeperhe tekee tiivistä yhteistyötä niin pilottien suunnittelussa, kokemusten vaihdannassa, mittaroinnissa, kuin esimerkiksi verkottumisen edistämisessä ja kansainvälisen kiinnostuksen herättämisessä.
Hankkeen tavoitteena on edistää, hiilineutraalien ratkaisujen ja samalla dronetoiminnan kaupallisen kehittymisen lisäksi, kansainvälistä kiinnostavuutta ja uusien tki-aihioiden syntymistä tukemalla teknologiatoimittajien, tki-organisaatioiden, alueiden ja kaupunkien, sekä dronepalveluja tuottavien ja ostavien yritysten ja organisaatioiden keskinäistä ja kansainvälistä verkottumista.
Euroopan komissio on asettanut Suomelle tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2021–2030 aikana 39 prosentilla. Energia- ja ilmastokysymykset ovat yksi keskeisimmistä haasteista, joihin myös kuntatasolla joudutaan vastaamaan ja johon kaikilla kaupunkiyhteisön tahoilla on mahdollisuus vaikuttaa. Uudet kaupunkien ja maakuntien strategiat painottavat vahvasti hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita. On selvää, että päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi ei ole vain yhtä tai kahta isoa ratkaisua, vaan vaaditaan useiden, samanaikaisten ja monia eri aloja koskevien päästöttömien ja vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämistä, pilotointia, validointia ja käyttöönottoa. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja, ja samalla monistettavissa olevat vähähiiliset teknologiat ja toimintamallit tarjoavat yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla.
Liikenne on merkittävä päästöjen muodostaja ja se muodostaakin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Muun muassa Liikenteen tutkimuskeskus Vernen Liikenteen Co2 kokonaispäästöjen -raportissa nostetaan yhtenä päästövähennysten keinona kaupunkilogistiikan kehittämistä muun muassa energiaa säästävien ratkaisujen käyttöönottamisen kautta. Dronetoimintaa voidaan kehittää erityisesti lähilogistiikan hyödyksi pienkuljetusten osalta. Logistiikka-alaa hyödyntävistä uusista ratkaisuista huolimatta, hiilineutraaliustavoitteet eivät toteudu helposti. Kuten Trafin pääjohtaja Mia Nykopp toteaa: ”Hiilettömän liikenteen saavuttamiseksi ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja, vaan tarvitsemme ennakkoluulottomia muutoksia liikenteen kaikilla osa-alueilla. Meidän on yhtä lailla panostettava teknologian hyödyntämiseen, päästöjä aiheuttavan liikennesuoritteen vähentämiseen kuin asenteiden muuttumiseenkin”.
Hankkeen taustalla on myös globaalit kehitystrendit. Esimerkiksi Gartnerin (www.gartner.com) listauksessa dronet on mainittu yhdeksi vuoden 2019 strategisista teknologiatrendeistä. Drone-teeman tärkeyttä korostavat myös monet muut kansainväliset selvitykset ja analyysit. Suuret kansainväliset yritykset kehittävät ja testaavat jo nyt maailmalla vahvasti dronerintamalla. Esimerkkeinä voi mainita Amazon, Google/Wing, DHL, jne. Esimerkiksi Reykjavikissa Flytrex/AHA tarjoaa pikaruuan kuljetusta droneilla.
Dronetoiminnan kehitys ei tapahdu pelkästään droneja rakentavissa tai dronepalveluja tarjoavissa yrityksissä. Näiden yritysten panoksen lisäksi tarvitaan laajempaa kaupunkien, korkeakoulujen, muiden kehittäjäorganisaatioiden ja palvelujen käyttäjäyritysten yhteistyötä niin paikallisesti, kansallisesti, kuin kansainvälisten verkostojenkin avulla. Erityisen merkityksellistä yritysten näkökulmasta on päästä lisäämään droneratkaisujensa kokeiluja testausympäristöissä ja sitä kautta saada myös merkittäviä markkinareferenssejä. Dronetoiminnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää myös selvittää sen ympäristövaikutukset eri näkökulmilta, analysoida syntyneet kokemukset ja arvioida myös pitkäkestoisia tuloksia erityisesti päästövähennysten ja energiansäästöjen osalta. Tämä hanke mahdollistaa niin laajan alueellisen kuin alueiden ja toimijoiden välisen vuoropuhelun ja hankeperheenä suuren pilottimäärän kautta saadut vaikuttavat tulokset.
Hanke tukee hyvin Rakennerastostrategian erityistavoite 3.2:sen teemaa energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisestä. Dronelogistiikan kehittämisellä pyritään juuri päästöttömien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen laajempaan käyttöön korvaamaan polttomoottorikäyttöistä toimintaa niin logistiikassa, kuin lukuisissa muissa käyttökohteissa. Hanke edistää selvästi myös uutta tki-toimintaa dronetoiminnan ja siihen liittyvien muiden oleellisten teemojen, kuten esimerkiksi sensoriikan kehittämisessä. Mitä parempia ratkaisuja pystytään droneihin liittyvän tki-työn kautta tuottamaan, sitä houkuttelevampia näiden ratkaisujen käyttöönotto on eri toimialoilla. Samalla hanke tukee hyvin Itämeri-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Hanke tukee osaltaan myös Uudenmaan Älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa korostetaan Uuttamaata innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen käyttöönoton edelläkävijäalueena ja samalla kehotetaan uusien innovatiivisten teknologioiden hyödyntämiseen ja synergiaa tukevaan verkostoyhteistyöhön. Hanke tukee hyvin myös Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa painotetaan muun muassa älylogistiikan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä. Hanke tukee hyvin myös Kymenlaakson maakuntaohjelman Hiilineutraali Kymenlaakso 2040-ohjelman tavoitteita kehittämällä uusia vähähiilisiä ratkaisuja dronetoiminnan avulla ja vahvistamalla maakunnan vetovoimaista osaamis- ja innovaatioympäristöä,
Hankkeen toimintaympäristö ja tasa-arvoanalyysissä tuli esiin niin logistiikka- kuin teknologiaalojenkin miesvaltaisuus. Horisontaalisten tavoitteiden suhteen hanke ei kuitenkaan ole niin sanottu tasa-arvohanke, vaan sen päätavoitteena on löytää hiilineutraaleja uusia liikkumis- ja logistiikkaratkaisuja dronetoiminnan edistämisen kautta. Koska miesvaltaisuus kuitenkin on olemassa, pyritään hankkeessa huomioimaan naisnäkökulmat mm tuomalla esille myös sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka kiinnostavat enemmän naisia. Yhtä lailla hankkeen viestinnässä ja tiedottamisessa, sekä myös tapahtumiin osallistumisissa pyritään huomioimaan selvästi myös naisnäkökulmat ja mietitään mikä aidosti kiinnostaa naisyrittäjiä.
Kestävän kehityksen tavoitteissa hankkeen pitkäkestoiset vaikutukset nousevat esiin. Esimerkiksi hiilineutraalien liikkumis- ja logistikkaratkaisujen kehittäminen on yksi merkittävimpiä kohteita kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka hankkeen aikana ei suuria muutoksia vielä pelkästään pilottien kautta voida tehdä, hankkeen toiminnan skaalautumisvaikutuksen myötä on selvästi mahdollista saavuttaa positiivisia ilmastovaikutuksia.
Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa toimivat dronepalveluja tuottavat ja ostavat pk-yritykset,
dronejärjestelmiä kehittävät ja hyödyntävät pk-yritykset, alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, liikennelogistiikkayritykset sekä alueen kunnat ja kaupungit alustatoimijoina ja mahdollistajina.
Kohderyhmät tavoitetaan sekä mukana olevien organisaatioiden omien verkostojen ja jäsen- ja sidosryhmien kautta ja myös sisarhankkeiden sidosryhmien kautta. Partneriorganisaatioilla on jo olemassa yhteydet useisiin alaan liittyviin yrityksiin.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sisarhankkeiden toimijat, ko. alueiden dronealan yritykset ja opiskelijat, potentiaaliset dronepalveluja tulevaisuudessa käyttävät yritykset muissa maakunnissa, muut kaupungit ja kunnat, sekä dronealaan liittyvät tki-kehittäjät.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös kansalliset viranomaispalveluiden tuottajat ja tilaajat. Muun muassa Traficom:in 5G Momentum - ohjelman sekä Liikennelabran kautta hankkeen ratkaisuja voidaan kanavoida suoraan liikenne- ja viestintäviranomaisten arvioitaviksi ja parhaimmillaan osaksi viranomaisratkaisuja.
Pitkällä ajanjaksolla myös alueiden asukkaat ovat kohderyhmää päästövähennysten ja kaupunkialueiden ruuhkien vähentymisen myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 552 399
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 542 545
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 789 143
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 777 157
Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Kotkan-Haminan
Kunnat: Porvoo, Pyhtää, Kotka, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 9 |
| Liikenteen ekologisuus ja polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen vähentäminen sekä energian säästöt ovat hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteita, joihin haetaan ratkaisuja, mutta näiden mittakaava ei ole hankkeen aikana kovin suuri | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 9 |
| Hiilineutraalien liikkumis- ja logistikkaratkaisujen kehittäminen on yksi merkittävimpiä kohteita kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen aikana ei suuria muutoksia vielä pelkästään pilottien kautta voida tehdä, mutta hankkeen toiminnan skaalautumisvaikutuksen myötä on selvästi mahdollista tuoda positiivisia ilmastovaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Dronejen sähkökäyttöisyys, ja jo hybridimallitkin, vähentävät päästöjä ja sitä kautta ympäristökuormitusta. Varsinkin pidemmällä aikavälillä tällä on enemmän positiivista vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 5 |
| Dronetoiminnan avulla polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö vähenee ja sitä kautta päästöt, niin CO2 kuin esim. pienhiukkastenkin osalta, vähenee, mikä osaltaan vähentää ympäristön kuormitusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei liity Natura-ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Drojenen rakentaminen sellaisenaan on niitä valmistavien yritysten kehitystyötä. Joskin yhteiskehittämisen kautta myös valmistajille menee viestiä siitä, että kokonaishiilijalanjälkeä laskettaessa, pitää myös valmistuksessa käytetyt materiaalit huomioida. Se mikä on merkityksellistä hankkeen pitkän aikavälin tuotoksissa on se,että droneilla korvataan suurempia ja raskaampia polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja tätä kautta saadaan myös materiaali ja raaka-aine säästöjä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 4 |
| Droneratkaisut ovat pääosin sähköä käyttäviä. Ratkaisujen ja palvelujen kehittämisessä pyritään kannustamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Hankkeen aikana nostetaan esille uusia droneteknologiaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia dronepalvelujen käyttökohteita ja näin pyritään edistämään sekä uuden liiketoiminnan syntyä että uusia palveluja olemassa oleville yrityksille kohdealueella | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Yhteiskehittämisen, tiedottamisen ja muun muassa julkaistavan ratkaisukirjan avulla lisätään ja levitetäänuutta tietoa dronejepalvelujen uusista, hiilineutraaliutta ja päästövähennyksiä edistävistä liiketoimintamahdollisuuksista | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 9 |
| Uudet pilotoitavat logistiikkaratkaisut, erityisesti kaupunkialueilla, satama-alueilla että myös saaristoon kehittävät erityisesti uusien vähäpäästöisten logistiikkaratkaisujen syntymistä ja leviämistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 6 |
| Pitkällä ajanjaksolla dronepalvelujen leviäminen erityisesti erilaisten logistiikkatarpeiden ratkaisuina, vähentää polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen määrää ja sitä kautta niin CO2 kuin pienhiukkaspäästöjä erityisesti kaupunkialueilla ja tätä kautta lisää alueen asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Logistiikka- ja teknologia-alat ovat toimintaympäristöanalyysissäkin mainittu hyvin miesvaltaisiksi. Hankkeen aikana halutaan nostaa esiin sellaisia naisvaltaisille aloille ja yrityksiin suunnattuja droneilla tehtäviä palvelumuotoa, joita ei ehkä muutoin tulisi niin selvästi esiin | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Yksilöllisten palvelujen ja tietyiltä osin myös saavutettavuuden lisääminen dronetoimintojen kautta tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Dronejen käytön lisääntyminen kaupunkialueilla, ilmatilaa käyttäen, keventää polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen liikkumista mikä tukee kulttuuriympäristöjen säilymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Yhteiskehittämisen, pilottien tulosten ja aktiivisen viestinnän keinoin nostetaan osallistujien ja sidosryhmien sekä muun yleisön tietoisuutta yleensä liikenteen ja liikkumisen päästöistä ja dronejen mukanaan tuomista eduista kuljetusten ja muiden palvelujen ekologisempana muotona | ||
Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -projektin tavoitteena oli pilotoida ja edistää hiilineutraaleja ja päästöttömiä dronepalveluita niin logistiikka-alan tarpeisiin kuin myös etävartiointiin, ympäristönvalvontaan sekä uusiksi liiketoimintamuodoiksi korvaamaan polttomoottorikäyttöisiä liikkumis- ja kuljetusmuotoja.
Hankkeessa kehitettiin muun muassa yhteiskehittämistyöpajojen avulla innovatiivisia dronepalveluratkaisuja ja uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintatapoja vähähiilisyyden edistämiseksi ja dronejen käytön laajentamiseksi eri sovelluskohteisiin.
Hanke tuki Uudenmaan ja Kymenlaakson alueiden hiilineutraalisuustavoitteita, ja se kuului neljällä alueella (Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) ja kolmena hankekokonaisuutena samanaikaisesti dronetoimintaa kehittävään hankeperheeseen.
Hanke järjesti useita kokeiluja, joissa testattiin uusia sovelluskohteita droneliiketoiminnalle. Samalla arvioitiin dronejen hiilidioksidipäästöjä ja ympäristövaikutuksia. Hankkeessa havaittiin, että dronet soveltuvat erityisen hyvin esimerkiksi terveydenhuollon ja pienlogistiikan tarpeisiin, kun matkat ovat pitkiä tai vaikeakulkuisia tai kun avun saaminen perille on aikakriittistä. Droneista voi olla hyötyä päästöjen vähentämisessä etenkin pienrahtikuljetusten yksittäisjakelussa. Jos tehtävän voi suorittaa pienellä ja sähkökäyttöisellä dronella, on kulutuskin pientä. Dronejen hyödyntäminen esimerkiksi liikenneruuhkien, lämpövuotojen tai metsäpalojen havaitsemiseen voi vähentää päästöjä myös välillisesti.