Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75236

Hankkeen nimi: TwinInno - Kahden maakunnan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymällä TKI-investoinnit kasvuun

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Kotonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.kotonen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 0588

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2
Lahden ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisten suurkaupunkien ulkopuolella käydään kilpailua elinvoimaisuudesta ja houkuttelevuudesta. Menestymisen edellytyksiä on erilaisia, mutta käytännössä muutamat asiat ratkaisevat: investoivatko yritykset tulevaisuuteen, syntyykö investointien tuloksina uusia työpaikkoja ja pystyvätkö yritykset houkuttelemaan osaavaa työvoimaa myös tulevina vuosikymmeninä.

Suomalaisten yritysten investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat tippuneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällä on suora vaikutus yritysten kykyyn menestyä ja erottautua kansainvälisillä markkinoilla. Pk-yritysten kannalta kriittisessä roolissa ovat kumppanit, joiden kanssa yhdessä tehtävästä TKI-toiminnasta tulisi pystyä ulosmittaamaan paras mahdollinen hyöty.

Korkeakouluilla on keskeinen rooli yritysten innovaatiotoiminnan eri vaiheissa. Yliopistojen keskittyessä huippututkimukseen, on ammattikorkeakoulujen tehtävänä jalostaa uutta tietoa hyödynnettävään muotoon yrityksissä, samalla ymmärtäen erilaisten yritysten, toimialojen ja markkinoiden ominaispiirteitä. Perinteisesti korkeakoulujen panos innovaatiotoimintaan on ollut kaksijakoinen: korkeakoululähtöisten innovaatioiden edistäminen, joilla ei ole välttämättä suurta markkinapotentiaalia tai keskittyminen pelkästään yrityslähtöisyyteen, jolloin riippuvuus yritysten tulevaisuuden näkemyksistä vaikuttaa suoraan siihen mitä yhdessä tehdään.

Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut suunnittelevat fuusioituvansa vuoden 2020 alussa. Uusi, Suomen 6. suurin ammattikorkeakoulu profiloituu vahvaksi ja käytännönläheiseksi innovaatiotoiminnan kehityskumppaniksi. Innovaatioammattikorkeakoulun tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen henkilöiden osuutta suomalaisissa yrityksissä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Innovaatioammattikorkeakoulun yhteistyö yritysten kanssa rakentuu uudenlaiseen ajattelutapaan, jossa innovaatioprosessin eri vaiheisiin tarjotaan erilaista, yritysten kanssa yhdessä kehitettyä sisältöä.

Fuusiovalmistelun yhteydessä toteutettu tarvekartoitus yrityksille kertoo, että molempien maakuntien pk-yritykset odottavat jotain uutta, joka syntyy kun yhdistetään osaamisia eri aloilta. Yritysten näkökulmasta tämä ei saa tapahtua koulutuksen eikä nykyisen vahvan TKI-toiminnan kustannuksella, vaan uudet toteutukset on rakennettava nykyisen päälle.

TwinInno-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja käynnistää kahdessa maakunnassa toimiva tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka lisää pk-yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja (TKI) sekä vahvistaa edellytyksiä investointiprojektien onnistuneille toteutuksille osaamisyhdistelmillä, jotka syntyvät kahden maakunnan toimijoiden panokset yhdistämällä.

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät kahden maakunnan pk-yritysten kanssa toteutettaviin innovaatio- ja kehittämiskokeiluihin, joiden tuloksena yritykset saavat konkreettista uutta näkemystä ja osaamista innovaatio- ja kehitystoimintaan.Toimenpiteet kohdistuvat innovaatiotoiminnan alkuvaiheeseen, jossa yhteistyö on tapauskohtaisesti räätälöityä ja TKI-investointien läpiviennin tukemiseen vakioiduilla ja lyhytkestoisilla toteutuksilla.

TwinInno-hanke tuottaa lopputuloksena toimivan yhteistyömallin, tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän,joka perustuu uusille osaamisyhdistelmille. Keskittymä parantaa merkittävästi pk-yritysten mahdollisuuksia investoida uusin ratkaisuihin, olemassa olevien ratkaisujen parantamiseen sekä tapoihin toimia. Investointikyvykkyyksien lisääntyessä ja onnistuneiden TKI-investointien läpivieminen synnyttää uusia työpaikkoja Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa toimiviin pk-yrityksiin.

TwinInno-hankkeen toteutuksesta vastaavat Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisesti 1.9.2019-31.12.2021 välisenä aikana. Hankkeen pääkohderyhmään kuuluvat pk-yritykset Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa erityisesti maakuntien valitsemilla älykkään erikoistumisen alueilla. Välillisenä kohderyhmänä ovat alueiden mikro- ja suuryritykset, joiden omat positiiviset TKI-panostukset vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti maakuntien pk-yritysten kasvuun ja kehittymiseen.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa toimivat pk-yritykset, joilla on idea tai tarve tutkimus-, kehitys- ja/tai innovaatioinvestointiin liittyen, jolla yritykset voivat parantaa merkittävästi kilpailukykyä markkinoilla seuraavien vaihtoehtojen kautta:

- Uudet ratkaisut, tuotteet ja/tai palvelut
- Parannetut olemassa olevat ratkaisut, tuotteet- ja/tai palvelut
- Uudet tai parannetut tavat toimia, ns. prosessi-innovaatiot

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat yritykset, jotka toimivat nyt tai kehittävät toimintaa Päijät-Hämeen ja/tai Etelä-Karjalan maakunnan älykkään erikoistumisen osa-alueilla.

Päijät-Hämeessä nämä yritykset tuottavat ratkaisuja kiertotalouden (materiaali- ja energiatehokkuus, biotalous), muotoilun (teollinen, palvelu- ja viestintämuotoilu) ja/tai liikunnan ja elämysten osalta (liike ja puhtaus) teemoissa.

Etelä-Karjalassa yritykset tuottavat ratkaisuja puhtaan energia ja ympäristön, uusien teollisten menetelmien ja materiaalien ja/tai älykkäiden palveluiden teemoissa.

Hankkeessa yritykset ovat yhteiskehittäjän roolissa. Hankkeessa tehtävän kehitystyön kautta testataan innovaatiotoiminnan (yritysten näkökulmasta investointi) eri vaiheisiin ja erilaisiin tarpeisiin sekä toimialoille parhaiten sopivia ratkaisuja. Yritysten varsinaisen liiketoiminnan kehittämistä ei hankkeessa tehdä, mutta kokeilujen tuloksina syntyvät ratkaisut ovat vapaasti kaikkien toimijoiden käytössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat pk-yritykset, joiden toiminta ei lukeudu älykkäiden erikoistumisen mukaiseen liiketoimintaan. Jos yrityksellä tai yritysryhmällä on tutkimukseen, kehittämiseen tai innovaatioihin liittyviä kehittämistarpeita, niin ne toki huomioidaan osana hankkeen toteutusta.

Mikroyritykset, joilla on merkittävää kasvupotentiaalia kuten myös suuryritykset, joiden toiminta vaikuttaa pk-yritysten kykyyn investoida, ovat niin ikään hankkeen välillistä kohderyhmää.

Julkisen sektorin sidosryhmät huomioidaan myöskin hankkeen välillisinä kohderyhminä, koska siellä tehtävä kehitystyö vaikuttaa usein myös pk-yritysten kasvu ja kehittymismahdollisuuksiin maakunnissa.

Uuden innovaatioammattikorkeakoulun henkilöstö kuuluu myös hankkeen välillisiin kohderyhmiin, sillä hankkeen kehittämistyö vaikuttaa koko henkilöstön toimintaan sekä kehitysvaiheessa että hankkeen lopputulosten siirtyessä pysyväksi toiminnaksi hankkeen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 21 704

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 420 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 31 006

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme

Seutukunnat: Imatran, Lahden, Lappeenrannan

Kunnat: Padasjoki, Lemi, Sysmä, Hollola, Kärkölä, Taipalsaari, Lahti, Asikkala, Savitaipale, Rautjärvi, Luumäki, Heinola, Hartola, Parikkala, Ruokolahti, Orimattila, Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on tehty toimintaympäristöanalyysi ja lisäksi tietolähteenä on käytetty aiempien hankkeiden vastaavia analyseeja. Osaamispohjaisten yritysten johtoja päällikkö- sekä useimmissa tapauksissa myös asiantuntijataso on hyvin miesvaltaista. Kehitystyöhön osallistuvat henkilöt ovat analyysimme mukaisesti 80% miehiä, yrityskohtaisesti hieman vaihdellen. Teknologia- ja prosessikehitys on erityisesti hyvin miesvaltaista. Palveluliiketoimintaan profiloituvissa pk-yrityksissä naissukupuolen edustajat profiloituvat eniten viestintäteknologian, digitaalisuuden johtamisen ja henkilöstön osa-alueille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet pyrkivät rohkaisemaan naisia innovaatiotoimintaan ja soveltamaan taitoja innovaatiotoiminnan eri vaiheissa. Innovaatiotoiminnan johtamisessa ja kehittämisessä sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Suurin merkitys on taustakoulutuksella ja idean/tarpeen edellyttämällä osaamisella. Hanke rohkaisee erilaisia ihmisiä kehittämään pk-yritysten innovaatiotoimintaa sekä yritysten johdon, henkilöstön että innovaatioammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden osalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke toteutetaan sukupuolten välisen tasaarvon huomioiden ja hankkeen aikana esiin tuleviin tarpeisiin reagoidaan viipymättä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Kiertotalouden osalta tähän teemaan sekä Päijät-Hämeessä että Etelä-Karjalassa. Kiertotalouden pk-yritysten innovaatiot tähtäävät materiaalien kierrätykseen ja jatkohyödyntämiseen sekä jätteiden vähentämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Kiertotalouden osalta tähän teemaan sekä Päijät-Hämeessä että Etelä-Karjalassa. Kiertotalouden pk-yritysten innovaatiot tähtäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin innovaatioihin ja niihin liittyvien investointien tuloksekkaaseen läpivientiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeen kaikki kokeiluhin liittyvät työpaketit tähtäävät kaikilla älykkään erikoistumisen osa-alueella paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Innovaatioden kohteena voivat olla aineettomat tuotteet ja palvelut lähes kaikilla älykkään erikoistumisen osa-alueilla molemmissa maakunnissa.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
Innovaatioden kohteena voivat olla liikkumisen ja logistiikan ratkaisut lähes kaikilla älykkään erikoistumisen osa-alueilla molemmissa maakunnissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 5
Hanke edistää välillisesti hyvinvointia kehittämällä ratkaisuja, joilla on vaikutusta pk-yritysten kykyyn työllistää.
Tasa-arvon edistäminen 1 4
Hanke edistää välillisesti tasa-arvoa tuomalla menetelmien ja toimntamallien kautta tasaisesti miehiä ja naisia innovaatiotoiminnan pariin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-