RR-tietopalvelu -hankekuvaus A75242, KAEV - Kestävä alueellinen energiantuotanto ja -varastointi

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: (02) 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Samuli Ranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuli.ranta(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358403550833

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja uusiutuvan energian laajamittaisempaan ja älykkäämpään hyödyntämiseen pientalovaltaisilla asuinalueilla. Ilmastomuutoksen hillitseminen edellyttää energiamurrosta ja yhä hajautetumpaa kestävää energiantuotantoa. Viimeaikaiset tutkimustulokset vaativat yhä nopeampia ratkaisuja kaikilla tasoilla, globaalisti, kansallisesti, alueellisesti ja myös yksilötasolla. Talokohtaiset pienet aurinkovoimalat yleistyvät Suomessa mutta niiden lisäksi tulee löytää kestäviä energiaratkaisuja myös asuinaluetasolla. Aina ei kattomuoto, -suuntaus tai varjostavat elementit edes mahdollista tehokkaasti toimivaa aurinkosähköjärjestelmää. Suurempina yksiköinä rakennettavat alueelliset aurinkovoimalat ovat myös talokohtaisia voimaloita kustannustehokkaampi tapa tuottaa puhdasta energiaa.

Alueellisen aurinkovoimalan ja energiavaraston yhteiskäyttöön perustuvilla ratkaisuilla saadaan katettua suurempi osa energiantarpeesta kuin talokohtaisilla mikrovoimaloilla. Älykkäällä ohjauksella ja kysynnänjoustolla voidaan omankäytön astetta edelleen parantaa. Hankkeessa kehitetään uusia liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja jotka mahdollistavat älykkään alueellisen energiantuotannon ja -käytön. Toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja pilotoidaan Naantalin asuntomessuilla 2022. Pilottijärjestelmä sisältää usean kiinteistön käytössä olevan aurinkovoimalan ja energiavaraston, jotka on liitetty asuntoihin älykkään mikroverkon avulla. Älykäs mikroverkko mahdollistaa tuotetun uusiutuvan energian käytön optimoinnin paikallisella tasolla ja varmistaa, että tuotettu sähkö jakautuu tasavertaisesti asukkaiden käyttöön. Se myös mahdollistaa sähköisen liikenteen latausasemien kytkemisen osaksi järjestelmää. Tällä tavalla hiilineutraalia energiaa voidaan hyödyntää myös sähköautojen ja muiden sähköisten liikennevälineiden energianlähteenä.

TEM:n älyverkkotyöryhmän loppuraportissa kuvataan Suomen lainsäädännön muutostarpeita muun muassa energiayhteisöjen ja kulutusjouston mekanismien mahdollistamiseksi. KAEV-hankkeen tavoitteena on selvittää nykyisen lainsäädännön ja näköpiirissä olevan tulevan lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet uudenlaisten alueellisten energiaratkaisujen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia simulointiohjelmistoja ja Control Hardware In the Loop -ympäristöjä, jotka mahdollistavat energianhallintajärjestelmien kehittämisen ja testauksen jo ennen varsinaista pilotointia. Pilottikohteessa Naantalin asuntomessuilla järjestelmät otetaan käyttöön ja esitellään suurelle yleisölle.

Kehitys ja pilotointi tarjoaa PK-yrityksille mahdollisuuden tuoda markkinoille uusia palveluita ja laitteita, joilla asukas voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja joilla on positiivinen vaikutus Varsinais-Suomen hiilijalanjälkeen. Hankkeen piloteissa kehitettyjen teknologioiden ja uusien toimintamallien ympärille rakentuu yritysten, tutkimuslaitosten ja kunnallisten tahojen innovaatioalusta, jossa eri toimijat voivat yhdessä muodostaa uusia palvelumalleja sekä vahvistaa Suomen asemaa kestävän alueellisen energiantuotannon ja -käytön edelläkävijänä.

Hanke toteuttaa Rakennerahastojen kaikkia horisontaalisia periaatteita. Merkittävimpiä ovat vaikutukset ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Kehitetyt uudet toimintamallit ja tekniset ratkaisut sekä niiden pilotointi edistävät alueellisen energian tuotannon ja sähköisen liikenteen kehitystä. Tällä kehityksellä on merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ekologiseen kestävyyteen. Lisäksi hankkeessa kehitetyt liiketoimintamallit mahdollistavat uuden kestävän liiketoiminnan ja palvelujen luomisen. Kestävä alueellinen energiantuotanto edistää myös alueen asukkaiden hyvinvointia ja demokratisoi kestävän energian käyttöä tuomalla sen yhä useamman hyödynnettäväksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Energiaa myyvät yhtiöt, sähkön jakeluyhtiöt, aurinkosähköteknologiaa valmistavat ja myyvät yritykset, sähkön varastointiteknologiaa valmistavat ja myyvät yritykset, älykkäitä sähkömittareita valmistavat ja myyvät yritykset sekä IoT-järjestelmiä, ohjausjärjestelmiä ja ohjelmistoja valmistavat ja myyvät yritykset. Kaupungit ja kunnat jotka suunnittelevat hiilineutraaleja tai vähähiilisiä asuinalueita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yksityiset pientaloissa asuvat ihmiset jotka suunnittelevat kestävien energiaratkaisujen hankintaa ja kysynnänjouston hyödyntämistä tai jotka haluavat liittyä energiaosuuskuntaan joka tuottaa tällaisia ratkaisuja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 17 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 17 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 25 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 25 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon, Åboland-Turunmaan

Kunnat: Paimio, Sauvo, Turku, Lieto, Naantali, Salo, Masku, Parainen, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysissä on hyödynnetty Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt -julkaisua (TEM 2012). Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alan insinöörikoulutukseen opiskelijoista on naisia noin 10 %. Energia- ja ympäristötekniikan koulutusalalla opiskelijoista naisten osuus on kuitenkin merkittävästi tätä korkeampi, noin 30 -40 %.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tutustuttu Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa –oppaaseen ja sen tarjoamiin keinoihin tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Sukupuolivaikutusten arviointia toteutetaan sekä hankkeen toteutusvaiheessa ja hankkeen arvioinnissa ja se on huomioitu myös hankkeen valmistelussa ja tavoitteiden asettelussa. Hankkeessa naisilla ja miehillä on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua. Lisäksi hankkeen toiminnassa sovelletaan sukupuolitietoisia toimintatapoja ja ajattelumalleja.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan se tapahtuu välillisesti hankkeen toimenpiteiden kautta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Kestävä alueellinen sähköntuotanto ja sähköinen lähiliikenne edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	10	10
Kestävä sähköntuotanto ja sähköinen liikenne auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	10	10
Kestävä sähköntuotanto ja sähköisen liikenteen lisääntyminen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Uusiutuvan energian lisääntyvä käyttö vähentää jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	10	10
Kestävän alueellisen sähköntuotannon lisääminen edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Kestävässä sähköntuotannossa syntyvä liiketoiminta on kestävällä pohjalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Uudet liiketoimintamallit mahdollistavat uusien palveluiden luomisen.
Liikkuminen ja logistiikka	10	10
Kevyen sähköisen liikenteen kehittämisellä on merkittävä rooli kestävän liikkumisen osana
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Puhdas ja kestävälle pohjalle rakennettu asuinuhteisö edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Energiayhteisöt lisäävät tasa-arvoisuutta kestävän energin hyödyntämismahdollisuuksia laajentamalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Energiayhteisöillä on mahdollista torjua energiaköyhyyttä, kun taloudellinen asema ei ole yhtä suuressa roolissa energiavalintoja ohjaavana tekijänä, kuin peristeisessä järjestelmässä.
Kulttuuriympäristö	5	10
Alueellinen kestävä energiantuotanto mahdollistaa kulttuuriympäristön vaalimisen tehokkaammin kuin pirstaloitunut ja monenkirjava mikrotuotanto.
Ympäristöosaaminen	10	10
Ympäristöosaaminen vahvistuu merkittävästi.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke