Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75244

Hankkeen nimi: Yrityslähtöiset IoT-ratkaisut ja koneoppiminen - ITKO

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Neea Similä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: neea.simila(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505265923

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuten Suomen Yrittäjien laatimat pk-yritysbarometrit Päijät-Hämeen osalta kertovat, alueen pk-yritykset hyödyntävät ICT-teknologiota vielä huonosti. Päijät-Hämeen alueen yrityksillä on tarve parantaa valmiuksia loT:n (Internet of Things, esineiden internet) ja Big Datan (massadata) hyödyntämiseen, sillä se mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja uusien innovaatioiden syntymisen. Koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on tulevaisuuden voimavara ja tuloksenteon väline.

TAVOITEET
Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida koneoppimisen ja tekoälyn soveltamista loT-teknologiaan tukeutuen Päijät-Hämeen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Innovaatioyhteistyön tavoitteena on liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen sekä lisäksi ympäristöhaittojen vähentäminen data-analytiikan ja koneoppimisen keinoin.

Konkreettisena tavoitteena on saada kehitettyä toimintamalli sekä sovellusalusta (Universal Platform), jota käytetään alueen PK-yritysten loT/Big Data ratkaisujen pilotoimisessa. Kehittämisen alussa määritellään ja toteutetaan infrastruktuuri yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Toimintamallia ja sovellusalustaa pilotoidaan valittujen kumppanien sovellusalueilla. Kohteiden valinnassa painotetaan teknologioiden lisäksi niiden ympäristövaikuttavuutta sekä liiketoiminnalle saatavaa lisäarvoa.

TOIMENPITEET
Toimenpiteet koostuvat viidestä työpaketista, joista työpaketit 1-3 kohdistuvat infrastruktuurin kehittämiseen. Infrastruktuuri koostuu kolmesta osasta: IoT ja datan siirto, Koneoppiminen ja tekoäly sekä Universal Platform. IoT ja datan siirto osuus pitää sisällään datan mittaamisen, keräyksen, valmistelun sekä tietoturvallisen siirron tietovarastoon jatkokäsittelyä varten. Analytiikka, koneoppiminen ja tekoälytoiminnot sekä tiedon visualisointi toteutetaan sovellusalustaa hyödyntäen. Universal Platformin kehittämisessä pyritään toimittajariippumattomiin geneerisiin ratkaisuihin. Työpaketissa 4 toteutettujen pilottien avulla saadaan vaatimuksia ja reunaehtoja sovellusalustan rakentamista varten. Samalla varmistetaan infrastruktuurin soveltuvuus ja käyttökelpoisuus käytännössä. Tiedottamisen ja vaikuttamisen työpaketti 5 on käynnissä koko hankkeen ajan.

TULOKSET
Projektin aikana saadaan kehitettyä konkreettinen teknologiakonsepti ja sovellusalusta (Universal Platform) käytettäväksi teollisten toimintaympäristöjen loT/Big Data ratkaisuissa. Alustalla voidaan toteuttaa datan keräämisen, tallentamisen, analysoinnin, visualisoinnin sekä koneoppimisen ja tekoälyn sovelluksia.

Pilot casejen avulla edistetään mukana olevien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia teknologiaosaamista lisäämällä. Tämän seurauksena ympäristökuormitus vähenee ja tietoisuus ympäristövaikutuksista kasvaa. Veden monitorointi, Rakennusten resurssi ja energiatehokkuus sekä Tehdas IT caset kehitettyinä ja testattuina hyödyttävät yhteistyöyrityksiä tuottamalla lisäarvoa niiden toimintaan.

Pitkällä aikaväliltä nostetaan alueen yritysten profiilia pilvipalveluiden, koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntämisessä kansallisen tason osaajiksi. Samalla LABin osaaminen loT/Big Data arkkitehtuurin ja kokonaisratkaisujen toteuttajana kasvaa. Sovellusalusta mahdollistaa jatkossa toiminnan kehittymisen huipputasolle sekä itse alustan jatkokehittämisen tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi LABista valmistuvilla osaajilla on hyvät valmiudet toimia ja soveltaa loT/Big Data osaamistaan yritysten käytännön tarpeisiin. Kehitetyt koneoppimisen ja tekoälyn toimintamallit ja algoritmit siirretään toisille sovellusalueille sekä mahdollistetaan niiden skaalautuvuus datan määrän ja kompleksisuuden mukaan.

HORISONTAALISET PERIAATTEET
Hanke ei erityisesti kohdistu mies- tai naisvaltaiselle alalle, vaan edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti Päijät-Hämeen pk-yrityksissä, mutta naisten ja miesten mahdollinen erilainen lähestymistapa ICT-teknologioihin voidaan ottaa huomioon. Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen pk-yritysten kestävää kehittämistä. Hankkeessa kehitettävät logiikat ja algorytmit mahdollistavat prosessien optimointia ja siten edistävät yritysten taloudellista kestävyyttä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen yritykset, julkisyhteisöt sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. Hankkeessa keskitytään erityisesti pk-sektorin yrityksiin, jotka osallistuvat pilotteihin (TP4) eli ovat mukana hankkeen toimenpiteisssä käytännönläheisen kehittämisen kautta. Lisäksi hankkeessa osallistetaan alueen pk-yrityksiä järjestämällä yrityskohtaamisia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset, joihin välittömät toimenpiteet eivät kohdistu
Julkinen sektori
Kaupunkilaiset
LUT konsernin opiskelijat ja työntekijät
Alueen yritysten yhteistyökumppanit kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla
Yrityskehitystoimijat ja koulutussektori muualla Suomessa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 152

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 281 769

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 410 218

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 402 529

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Asikkala, Sysmä, Lahti, Padasjoki, Kärkölä, Orimattila, Hartola, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke ei erityisesti kohdistu mies- tai naisvaltaiselle alalle, vaan edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Niissä voidaan parantaa valmiuksia uusien teknologioiden hyödyntämisessä yrityksen henkilöstön sukupuolijakaumasta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa, mutta naisten ja miesten erilainen lähestymistapa ICT-teknologioihin voidaan ottaa huomioon. Perinteisesti ajateltuna miehet ovat kiinnostuneita teknisistä ratkaisuista ja teknologiasta itsessään, kun taas naiset pääsääntöisesti suuntautuvat teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hankkeen piloteilla (4.1. ja 4.2.) on välitön vaikutus luonnonvarojen kestävään käyttöön. Välillisesti piloteissa kehitetyt toimet ovat skaalattavissa myös muualle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hanke edistää resurssien tehokasta käyttöä ja näin ollen vähentää ilmastonmuutoksenriskiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Veden datapäästön seuranta ja ohjaus mahdollistavat vesipäästöjen vähentämisen ja välillisesti parantavat vesistön eliöiden ja kasvillisuuden monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Pilotcasessa 4.1 voidan vähentää suoraan päästöjä pintavesistyöön. 4.2 puolestaan vähentää resurssien käyttöä ja samalla kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hanke edistää materiaalien tehokasta käyttöä ja samalla edistää syntyneen jätteen määrää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen pk-yritysten kestävää kehittämistä. Hankkeessa kehitettävät logiikat ja algorytmit mahdollistavat prosessien optimointia ja siten edistävät yritysten taloudellista kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitettävät teknologiakonseptit ja sovellusalusta sekä näihin liittyvät mallit ovat julkisia ja mahdollistavat yritysten toimintojen optimoinnin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeessa tuotetaan ja jalkautetaan tietoa uudenlaisista mahdollisuuksista avata ja ohjata ympäristöprosesseja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrityslähtöiset IoT-ratkaisut ja koneoppiminen – ITKO -hankkeen tavoitteena oli Päijät-Hämeen alueen ICT-teknologioiden hyödyntämisvalmiuksien parantaminen. Hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja pilotoitiin koneoppimisen soveltamista tukeutuen IoT-teknologioihin. Koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen on tulevaisuudessa voimavara ja tuloksenteon väline, jolla voidaan parantaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä vähentää resurssien ylikulutusta ja ympäristöhaittoja.

Hankkeessa kehitettiin dataputken (data pipeline) teknologiakonsepti ja toimintamallit sen eri vaiheisiin, joita ovat datan kerääminen, siirtäminen ja tallentaminen, datan esikäsittely ja analysointi koneoppimisen avulla sekä tulosten esittäminen visuaalisesti. Lisäksi olennaisena osana hanketta oli oman sovellusalustan suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Näin erilaisista olosuhteista kerätty data saatiin jalostettua käyttökelpoiseen muotoon eri käyttäjäryhmille.

Kehitettyjä toimintamalleja ja sovellusalustaa testattiin käytännössä erilaisissa piloteissa, jotka toteutettiin yhteistyössä päijäthämäläisten yritysten kanssa. Pilottien valinnassa painotettiin teknologioiden lisäksi ympäristövaikuttavuutta ja liiketoiminnalle saatavaa lisäarvoa. Toteutettujen yrityspilottien aihepiirit olivat veden monitorointi (case Porvoonjoki), rakennusten resurssi- ja energiatehokkuus (case Mukkulankatu 19) ja tehdas IT. Tehdas IT-pilotteja toteutettiin useampia, joista osassa keskityttiin tuotannon kehittämiseen ja osassa tuotantotilojen olosuhteiden monitorointiin ja kehittämiseen.

Hankkeen tuloksia koottiin omalle nettisivulle (https://itko.lab.fi/) ja loppuvaiheessa julkaistuun kokoomajulkaisuun: ITKO – asiaa datapipelinestä (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-402-8).