Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75265

Hankkeen nimi: Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 0382818

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Lahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.lahti(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 5205

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena on
- Vahvistaa Päijät-Hämeen roolia keinoälyä hyödyntävänä ja konenäköteknologian osaamisalueena ja aktivoida ja kehittää siihen liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka tapahtuu Quadruple Helix ja co-creation periaatteella.
- Rohkaista teknologia-, hyvinvointi- ja sote-yrityksiä kysyntälähtöisiin keinoälyä ja konenäköteknologiasovelluksia hyödyntävien palvelukonseptien kokeiluihin tiiviissä yhteistyössä palvelujen ja asiakkaiden kanssa.
- Tukea yrityksiä konenäkösovelluksia hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämisessä ja kansainvälistymisessä.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteen toteutumista tukevat toiminnalliset alatavoitteet ovat:
1) Konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristön rakentaminen ja sen tuottamien palveluiden konseptointi ja markkinointi
2) Konenäkösovelluksiin liittyvän käyttö- ja kokemustiedon tuottaminen ja uusien konenäköteknologiaa hyödyntävien ratkaisujen kehittäminen ja testaus
3) Konenäkösovelluksiin liittyvän käytettävyys- ja kokemustiedon jakaminen ja levittäminen

Keskeiset toimenpiteet:
- Nykytila-analyysi alueen pk-yritysten ja muiden toimijoiden konenäköön liittyvästä osaamisesta sekä kehittämistarpeista Päijät-Hämeessä
- Konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristön rakentaminen ja kehittäjäryhmien toiminnan käynnistäminen
- Konenäkösovellusdemoinstraatioiden tuottaminen ja uusien sovellusten kehittäminen ja testaaminen, kokemustiedon tiedon jakaminen ja liiketoimintamallien kehittäminen
- Kehittämisympäristön palvelujen konseptointi ja markkinointi pilottitoteutusten kokemusten pohjalta

Tulokset:
Hankkeen tuloksena syntyy alueellinen konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristö, joka vahvistaa alueen hyvinvointi- ja sote-alan yritysten sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijoiden osaamista konenäköteknologian hyödyntämisessä hyvinvointi- ja sote-alan palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristö on konkreettinen tila sekä avoin innovaatioalusta, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät uusien teknologisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien synnyttämiseksi.

Hankkeen tulokset, joilla on lyhyen aikavälin vaikutuksia:
- Konenäkösovellusten kehittämisympäristö palveluineen on toiminnassa
- 10 alueen yritystä on käynnistänyt konenäköteknologiaan liittyvän TKI-yhteistyön Lab-ammattikorkeakoulun kanssa kanssa
- 10-20 konenäkösovelluksia hyödyntävää demonstraatiota on tuotettu kehittämisympäristössä
- 10-20 uutta konenäköteknologian sovellusideaa on syntynyt kehittämisympäristössä toteutettujen hackathonien tuloksena
- 3-7 konenäköteknologiaa soveltavaa uutta sovellusta (protoversiot) on tuotettu kehittämisympäristössä ja niiden pohjalta on kehitetty 3-5 uutta potentiaalista liiketoimintamallia

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hyvinvointi- ja sote-alan yritykset sekä konenäkösovellusten kehittämiseen erikoistuneet yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Palveluita käyttävät asiakkaat. Julkisen ja 3. sektorin toimijat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja/tai sote-palveluja.
Välillisinä kohderyhminä myös sosiaali-ja terveysalan sekä ICT- ja tekniikan sekä muiden alojen ammattikorkeakouluopiskelijat tulevina ammattilaisina sekä yritykset, joissa tulevaisuuden ammattilaiset työskentelevät. Tulevaisuuden ammattilaiset saavat kokemuksia konenäön sovellusten yhteiskehittämisen prosessista yritysten, julkisen sektorin ja palveluiden käyttäjien kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 184 921

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 172 139

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 787

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 245 913

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysala on hyvin segregoitunut alan yrittäjyyden ja työvoiman näkökulmasta – ala on hyvin naisvaltainen. Samoin teknologiaosaaminen ja -koulutus sekä kehittäminen ovat miesvaltaista. Hankkeessa yhdistyvät naisvaltainen osaaminen ja kokemus sekä miesvaltainen menetelmäosaaminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittämistyön diversiteetin ja siten myös tasa-arvon näkökulmasta teknologiakehittämiseen, erityisesti alalla, joka on naisvaltainen, olisi saatava käyttäjien ääni yhä enemmän mukaan. Hankkeen toimenpiteet tukevat tätä. Naisvaltaisen alojen palveluiden tuottajat pääsevät hankkeen toimenpiteissä suoraan vaikuttamaan oman alansa teknologiaratkaisuihin, naisnäkökulmasta. Teknologiaosaaminen on puolestaan usein miesvaltaista, jolloin palveluiden ratkaisuihin tulee myös miesten näkökulma mukaan. Yhteiskehittäminen tuo kaikkien sukupuolten näkemykset esiin sekä mahdollisuuden vaikuttaa eri sukupuolten äänen tuomisen kehittämiseen. Sitä kautta sukupuolinäkökulma tuodaan mukaan tulevaisuuden teknologisten ja digitaalisten palveluiden suunnitteluun hyvinvointi- ja sote-alalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käyttöön, mutta keinonäköön perustuvat teknologiset ratkaisut ja niitä hyödyntävät liiketoimintamallit vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vahvistavat kiertotaloutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole välitöntä vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Konenäköön perustuvat ratkaisut ja sovellukset edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä ja lisäävät siten alueen elinvoimaa. Paikallista pk-sektoria avustetaan kehittämään sovelluskokeiluiden avulla laaja-alaisemmin hyvinvoinnin ja terveyden alaa. Pitkällä aikavälillä tukee edelläkävijäyritysten sijoittumista alueelle. Tämä kasvattaa työpaikkojen määrää alueella ja parantaa alueen taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen toiminta kohdentuu keinonäköä soveltavien ja hyödyntävien uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke tukee keinonäköön perustuvien, uusien teknologoita hyödyntävien aineettomien hyvinvointia tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Pitkällä aikavälillä palvelujen kehittäminen vähentää terveyseroja ja edistää hyvinvoinnin kokemuksia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Keinonäköteknologiaa sovelletaan hankkeessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin alalla, joka on vahvasti segregoitunut sekä koulutuksen että työvoiman osalta. Hankkeessa naisvaltaisen alan yrittäjät, työntekijät ja sidosryhmät pääsevät mukaan kehittämään sovelluksia, jotka ovat hyvin teknisiä ja siten myös usein miesvaltaisten, tekniikan alan asiantuntijoiden kehittämiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Pitkällä aikajänteellä keinoälyyn liittyvien palvelujen kehittäminen tukee mm. hyvinvointiin liittyvän eriarvoisuuden vähentämistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei perusteltua vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei perusteltua vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-