|
|
|
Hankekoodi: A75265
Hankkeen nimi: Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Mukkulankatu 19
Puhelinnumero: 0382818
Postinumero: 15210
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Lahti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.lahti(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 5205
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena on
- Vahvistaa Päijät-Hämeen roolia keinoälyä hyödyntävänä ja konenäköteknologian osaamisalueena ja aktivoida ja kehittää siihen liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka tapahtuu Quadruple Helix ja co-creation periaatteella.
- Rohkaista teknologia-, hyvinvointi- ja sote-yrityksiä kysyntälähtöisiin keinoälyä ja konenäköteknologiasovelluksia hyödyntävien palvelukonseptien kokeiluihin tiiviissä yhteistyössä palvelujen ja asiakkaiden kanssa.
- Tukea yrityksiä konenäkösovelluksia hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämisessä ja kansainvälistymisessä.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteen toteutumista tukevat toiminnalliset alatavoitteet ovat:
1) Konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristön rakentaminen ja sen tuottamien palveluiden konseptointi ja markkinointi
2) Konenäkösovelluksiin liittyvän käyttö- ja kokemustiedon tuottaminen ja uusien konenäköteknologiaa hyödyntävien ratkaisujen kehittäminen ja testaus
3) Konenäkösovelluksiin liittyvän käytettävyys- ja kokemustiedon jakaminen ja levittäminen
Keskeiset toimenpiteet:
- Nykytila-analyysi alueen pk-yritysten ja muiden toimijoiden konenäköön liittyvästä osaamisesta sekä kehittämistarpeista Päijät-Hämeessä
- Konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristön rakentaminen ja kehittäjäryhmien toiminnan käynnistäminen
- Konenäkösovellusdemoinstraatioiden tuottaminen ja uusien sovellusten kehittäminen ja testaaminen, kokemustiedon tiedon jakaminen ja liiketoimintamallien kehittäminen
- Kehittämisympäristön palvelujen konseptointi ja markkinointi pilottitoteutusten kokemusten pohjalta
Tulokset:
Hankkeen tuloksena syntyy alueellinen konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristö, joka vahvistaa alueen hyvinvointi- ja sote-alan yritysten sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijoiden osaamista konenäköteknologian hyödyntämisessä hyvinvointi- ja sote-alan palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Konenäkösovellusten yhteiskehittämisympäristö on konkreettinen tila sekä avoin innovaatioalusta, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät uusien teknologisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien synnyttämiseksi.
Hankkeen tulokset, joilla on lyhyen aikavälin vaikutuksia:
- Konenäkösovellusten kehittämisympäristö palveluineen on toiminnassa
- 10 alueen yritystä on käynnistänyt konenäköteknologiaan liittyvän TKI-yhteistyön Lab-ammattikorkeakoulun kanssa kanssa
- 10-20 konenäkösovelluksia hyödyntävää demonstraatiota on tuotettu kehittämisympäristössä
- 10-20 uutta konenäköteknologian sovellusideaa on syntynyt kehittämisympäristössä toteutettujen hackathonien tuloksena
- 3-7 konenäköteknologiaa soveltavaa uutta sovellusta (protoversiot) on tuotettu kehittämisympäristössä ja niiden pohjalta on kehitetty 3-5 uutta potentiaalista liiketoimintamallia
Hyvinvointi- ja sote-alan yritykset sekä konenäkösovellusten kehittämiseen erikoistuneet yritykset.
Palveluita käyttävät asiakkaat. Julkisen ja 3. sektorin toimijat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja/tai sote-palveluja.
Välillisinä kohderyhminä myös sosiaali-ja terveysalan sekä ICT- ja tekniikan sekä muiden alojen ammattikorkeakouluopiskelijat tulevina ammattilaisina sekä yritykset, joissa tulevaisuuden ammattilaiset työskentelevät. Tulevaisuuden ammattilaiset saavat kokemuksia konenäön sovellusten yhteiskehittämisen prosessista yritysten, julkisen sektorin ja palveluiden käyttäjien kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 323 251
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 323 251
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 787
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 461 787
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Sysmä, Kärkölä, Lahti, Hollola, Padasjoki, Hartola, Orimattila, Heinola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käyttöön, mutta keinonäköön perustuvat teknologiset ratkaisut ja niitä hyödyntävät liiketoimintamallit vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vahvistavat kiertotaloutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei ole perusteltua vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole perusteltua vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole perusteltua vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole perusteltua vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei ole välitöntä vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ole perusteltua vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Konenäköön perustuvat ratkaisut ja sovellukset edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä ja lisäävät siten alueen elinvoimaa. Paikallista pk-sektoria avustetaan kehittämään sovelluskokeiluiden avulla laaja-alaisemmin hyvinvoinnin ja terveyden alaa. Pitkällä aikavälillä tukee edelläkävijäyritysten sijoittumista alueelle. Tämä kasvattaa työpaikkojen määrää alueella ja parantaa alueen taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminta kohdentuu keinonäköä soveltavien ja hyödyntävien uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei ole perusteltua vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke tukee keinonäköön perustuvien, uusien teknologoita hyödyntävien aineettomien hyvinvointia tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Pitkällä aikavälillä palvelujen kehittäminen vähentää terveyseroja ja edistää hyvinvoinnin kokemuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Keinonäköteknologiaa sovelletaan hankkeessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin alalla, joka on vahvasti segregoitunut sekä koulutuksen että työvoiman osalta. Hankkeessa naisvaltaisen alan yrittäjät, työntekijät ja sidosryhmät pääsevät mukaan kehittämään sovelluksia, jotka ovat hyvin teknisiä ja siten myös usein miesvaltaisten, tekniikan alan asiantuntijoiden kehittämiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Pitkällä aikajänteellä keinoälyyn liittyvien palvelujen kehittäminen tukee mm. hyvinvointiin liittyvän eriarvoisuuden vähentämistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei perusteltua vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei perusteltua vaikutusta. | ||
Suomen tekoälystrategian 2017 (TEM, 2017) visiona on nostaa Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Tekoäly ei ole yksi teknologia, vaan nimikkeen alle kuuluu joukko erilaisia menetelmiä, teknologioita ja sovelluksia, kuten konenäkö ja sen sovellusalueet. Tavoitteena on, että viiden vuoden kuluttua tekoäly (ml. konenäkö) on aktiivisesti
jokaisen suomalaisen arjessa ja, että Suomi hyödyntää tekoälyä kaikilla yhteiskunnan alueilla, mukaan luettuna terveydenhuolto, rohkeasti, eettisesti ja ennakkoluulottomasti.
Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla – hankkeella vahvistettiin konenäköteknologiaan liittyvää osaamista sekä kehitettiin siihen liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvoinnin aloilla.
Hankkeen toimenpiteissä toteutettiin aluksi nykytila-analyysi, joka kokosi Päijät-Hämeen alueen konenäköteknologiaan liittyvän osaamisen sekä tunnistetut haasteet.
Yhteistyössä yritysten kanssa kehitettiin uusia, konenäköteknologiaan liittyviä ratkaisuja ja tuettiin yrityksiä niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Yhteistyössä tehdyt kokeilut vahvistivat ymmärrystä konenäköteknologian hyödyistä sote-aloilla.
Uusia sovelluksia kehitettiin yhteistyössä teknologia-alan yritysten, opiskelijoiden ja sote-toimijoiden kanssa. Monialaisia työpajoja järjestettiin useita, joissa ideoitiin tarvelähtöisiä ratkaisuja. Syntyneistä ideoista jatkokehitykseen valittiin potentiaalisimmat ratkaisut, joita kehitettiin yhteistyössä yritysten kanssa. Kehitystyössä käytettiin perinteisiä käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmiä kuten haastatteluja, havainnointeja, varjostusta sekä luotaimia. Prototyyppien suunnittelua ja toteutusta ohjasi myös käyttäjäymmärrys, sillä prototyypistä haluttiin tehdä kohderyhmää kiinnostava.
Työpajojen tuloksista nousseet ideat koottiin yhteen ja niistä potentiaalisimpia ideoita alettiin jatko työstää yhdessä yritysten ja käyttäjien kanssa. Työpaketin aikana hanke järjesti 9 tapahtumaa, joissa ideoitiin yli 30 uutta konenäköä hyödyntävää ratkaisua ja sovelluskohdetta. Näistä ideoista 7 potentiaalisinta otettiin jatkokehitettäväksi sekä testattavaksi sekä simulaatio että aidoissa käyttäjäympäristöissä. Testauksien jälkeen viidelle ratkaisulle tuotettiin liiketoimintamallit yhdessä yritysten kanssa. Lisäksi työpaketin tuloksina toteutettiin Podcast-sarja, 4 animaatiovideota ja 21 julkaisua, joissa esiteltiin konenäön hyödyntämistä sekä kerrottiin testaustuloksista.
Konenäön sovellukset -hankkeessa luotiin hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja testaukseen keskittyvä kehittämisympäristö, LAB WellTech, joka palvelee monialaisesti Päijät-Hämeen alueen toimijoita, mahdollistaen myös konenäkösovelluksiin liittyvän käyttö- ja kokemustiedon tuottamisen, jakamisen ja uusien ratkaisujen kehittämisen ja markkinoinnin.
LAB WellTech palvelujen toimintamalli on kiteytetty neljään yleiseen palveluun:
1.Tutkimus
a.Toimii tutkimuksen ja kehityksen veturina han¬ketoiminnan kautta. On kiinnostava hankekumppani kansallisissa ja kansainvälisissä hankehauissa.
2.Idea
a.Auttaa arvioimaan yritysten ideoita tuotekehityksen alkuvaiheessa. LWT-arviointikehikko kehittämisen ja arvioinnin tukena. Opiskelijoiden osallistuminen ideoiden ja tulevaisuuksien konseptoinnissa.
3.Testaus
a.Rakennetaan osallistamisen menetelmiä, joissa prototyyppejä voidaan kokeilla ja testata notkeasti
4.Business
a.Liiketoimintamallien ja palvelukonseptien kehittäminen opiskelija ja asiantuntijayhteistyössä.
Konenäköratkaisuihin liittyvät palvelut kiteytettiin seuraaviin palvelunäkökulmiin:
- Liikkumisen ja liikkeen tunnistus
- Kuvan analysointitekniikat
- Objektien tunnistaminen
- Lokaation arviointi
- VR ja XR palvelut