Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75266

Hankkeen nimi: Yhteistyörobotit – Robotiikan toinen sukupolvi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03-6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Pekka Juhani Havula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusyksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.havula(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408241955

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaikilla aloilla yritykset panostavat vahvasti toimintansa tehostamiseen, mm. yhteistyörobotiikan keinoin*). Tällä hetkellä yhteistyörobottien käyttö on vielä marginaalista, mutta vuoteen 2025 mennessä maailmassa on arvioitu olevan käytössä kymmenkertainen**) määrä yhteistyörobotteja nykyiseen verrattuna. Näiden robottien avulla voidaan ainakin osittain ratkaista useita valmistavan teollisuuden haasteita. Ammattitaitoisen työvoiman puute on tällä hetkellä yksi merkittävä pk-yritysten kasvua rajoittavista tekijöistä Suomessa***). Esimerkkinä voidaan mainita puute ammattitaitoisista hitsaajista****). Monissa tehtävissä henkilöstön tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan parantaa, kun työntekijät työskentelevät yhteistyörobotin kanssa, robotin suorittaessa ergonomisuudeltaan haastavimmat tai monotonisimmat työvaiheet. Samalla myös laadusta tulee tasaisempaa ja tuotannon saanto paranee.

Hämeen maakuntastrategian ("valmistavan teollisuuden mahdollisuudet") mukaisessa hankkeessa on tavoitteena tukea Kanta-Hämeen alueen teknologiateollisuuden yritysten kilpailukyvyn kehittymistä edistämällä uutta teknologiaa edustavan yhteistyörobotiikan käyttöönottoa, tuotantomenetelmien kehittämistä yrityksissä sekä yritysten kokeilu- ja innovaatiotoiminnan lisääntymistä. Lisäksi tavoitteena on edistää uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä.

Toimialoista hankkeen kohteina ovat rakennusala ja valmistavan teollisuuden tuotannolliset yksiköt. Myös luonnonvara-alalle suuntautuvia toimia kartoitetaan. Toteutuksessa yhdistetään HAMK Tech, HAMK Edu ja HAMK Smart -tutkimusyksiköiden sekä yhteistyöverkoston osaamista. Hankkeessa kartoitetaan ja jaetaan kohteena oleville yrityksille tietoa robotiikasta, tuotetaan palvelu robotiikkaosaamisen arviointiin ja menetelmiä osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa toteutetaan robottien käyttöönoton suunnittelua edistävä simulointiympäristö sekä toteutetaan useita erilaisia yritysten erityistarpeisiin räätälöityjä robotiikkasovellusten kokeiluja. Lisäksi toteutetaan rakennusalalle uudenlainen, robotteja hyödyntävä ratkaisu rakennuksen valittuun valmistusvaiheeseen liittyen. Myös yritysten ja tutkimuslaitosten verkostoitumista sekä yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä edistetään.

Hankkeen tuloksena yritysten robotiikkatietous ja -osaaminen kasvaa. Hankkeen aikana useat yritykset löytävät ratkaisun yhteistyörobottien käyttöönottamiseksi ja ottavat robotteja käyttöön. Hankkeen toimenpiteillä löydetään uutta liiketoimintaa edistäviä mahdollisuuksia ja lisätään yritysten innovaatio- ja kokeilutoimintaa. Lisäksi luodaan robotiikan hyödyntämistä edistäviä t&k-palveluja yrityksille ja vahvistetaan yrityksiä tukevaa soveltavaa tutkimusta. Hanke tukee pk-yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa ja yhdistämällä eri osaamisalueita uudella tavalla, se luo maakuntaan älykkään erikoistumisen ja innovatiivisen liiketoimintaekosysteemin mahdollisuuksia.

*) https://www.youtube.com/watch?v=pIcxOGo7ieU
**) https://www.robotics.org/blog-article.cfm/Collaborative-Robots-Market-Update-2018/84
***) Kosonen, M. & Soini, P. (2019). Osaamiseen ja jatkuvaan uudistumiseen perustuva kestävä kasvu on Suomen ainoa menestymisen mahdollisuus. Sitra. Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamiseen-ja-jatkuvaan-uudistumiseen-perustuva-kestava-kasvu-suomen-ainoa-menestymisen-mahdollisuus/
****) https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=18ii&ammattikoodi=7212&kieli=fi

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisina kohderyhminä ovat Kanta-Hämeen valmistavan teollisuuden yritykset. Hanke keskittyy erityisesti rakennus- ja metallialan yrityksiin, jotka valmistavat tuotteita, rakenteita tai rakennuksia. Myös luonnonvara-alan sovelluskohteita kartoitetaan.

Yhteistyörobotiikan keskeinen soveltamisalue kohdistuu tuotannollisiin toimiin, jossa robotti joko yhdessä ihmisen kanssa tai yksin toteuttaa ennalta määrättyjä tai mahdollisesti robotin kanssa työskentelevän työntekijän itsensä tarpeen mukaan robotille opettamia tehtäviä. Koska yhtenä tavoitteena on löytää yhteistoimintaroboteille uusia käyttökohteita ja mahdollisuuksia synnyttää uutta liiketoimintaa, ei hyvin tarkkaa rajausta yhteistoimintarobottien sovelluskohteille esitetä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat HAMKin ja kumppaneiden robotiikan t&k-toimintaa toteuttavat henkilöt sekä alueen oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 828

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 924

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 897

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 476

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Hämeenlinna, Hausjärvi, Riihimäki, Loppi, Ypäjä, Hattula, Humppila, Janakkala, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Tuotannon tehostaminen säästää luonnonvaroja (materiaalien kulutus pienenee).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Tuotannon tehostaminen pienentä riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Robotiikan käyttö voi pienentää tuotantotilojen kokoa ja näin varaa vähemmän tilaan luonnolta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Tuotannon tehostuminen ja tuotantotilojen pienentynyt tarve voi vähentää päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Tehostunut tuotanto säästää materiaaleja ja tuottaa vähemmän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Tehostunut tuotanto, parantunut laatu ja paremmat työolosuhteet sekä innovatiivisuuden lisääntyminen luovat edellytyksiä elinkeinorakenteen kestävälle kehitykselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Robotiikan osaamisen kasavaminen luo mahdollisuuksia aineittomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Uudet kehittyneet, robotiikkaan hyödyntävät tuotantomenetelmät voivat lisätä tuotteen valmistusastetta yhdessä paikassa ja näin vähentävät logistiikkakustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Yhteistyörobottien käyttöönotto vähentää monotonisesta työstä johtuvaa sairastumisriskiä. Lisäksi työntekijöiden työssä viihtyminen parantuu monotonisten tehtävien siirtyessä robotille.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Yhteistyörobotiikan käyttöönotto voi tehdä perinteisistä teollisuuden työpaikoista tasa-arvoisempia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Robotiikka on itsessään neutraalia yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa yritysten robotiikkatietoutta ja -osaamista, jotta yritykset pystyisivät löytämään ratkaisuja yhteistyörobottien käyttöönottamiseksi, löytämään uutta liiketoimintaa sekä lisäämään yritysten innovaatio- ja kokeilutoimintaa. Hankkeen tavoitteena oli myös luoda robotiikan hyödyntämistä edistäviä t&k-palveluja yrityksille ja vahvistaa yrityksiä tukevaa soveltavaa tutkimusta.

Hankkeen aikana on tuettu pk-yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.

Kaksivuotisen hankkeen aikana olemme edistäneet pk-yritysten yhteistoiminnallisten robottien käyttöä laajasti Hämeen alueella. Pk-yritykset ja muut Hämeen alueen yritykset saivat tietoa yhteistoiminnallisten robottien käytön käytännöllisyydestä ja mahdollisuuksista erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa: esittelyt Kauppakamarissa (Hämeenlinna ja Hyvinkää-Riihimäki), Konecranesin järjestämät teollisuusseminaarit, SCEC:n osaamiskeskuskonferenssi.
Näiden tilaisuuksien kautta yrityksille kerättiin tietoa testipalveluja tarjoavalle verkkosivustolle, ja yrityksille tarjottiin mahdollisuuksia tutustua itse yhteistyörobottien eli cobottien käyttöön.
Hankkeen aikana olemme myös tehneet cobot-testikokeiluja kymmenelle Kanta-Hämeen alueen pk-yritykselle. Näitä testejä varten sovitimme cobotit niihin erityistehtäviin, joita niiden on tarkoitus tehdä yrityksessä. Näistä kokeiluista päättelimme hyötyjä yhteistoiminnallisen robotiikan soveltamisesta seuraavilla aloilla:
- Rakennustekniikka: cobotit voivat avustaa erilaisten tehtävien suorittamisessa, kuten kipsilevyjen ruuvaamisessa huoneen seiniin ja kattoon, seinien ja kattojen maalaamisessa, työntekijöiden työkalujen pitelyssä ja ojentamisessa, työpaikan siivoamisessa yöllä työntekijöiden ollessa poissa.
- maatalous: cobotit voivat olla erittäin hyödyllisiä sadonkorjuu-, pakkaus- ja kuljetustehtävissä.

Hanke on edistänyt yhteistoiminnallisten robottisovellusten käyttöä ja kehittämistä Kanta-Hämeen alueella. Useilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jotka eivät alun perin tienneet robotiikasta, on nyt enemmän kiinnostusta ja tietoa yhteistyörobottien käyttömahdollisuuksista.