Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75279

Hankkeen nimi: Metsäbiotalouden näyteikkuna

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9

Puhelinnumero: 029 532 6000

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi/luke

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Vanninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.vanninen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 351 9134

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Savonlinnan Punkaharjulle metsäbiotalouden esittelypuisto, konkreettinen ja virtuaalinen metsäbiotalouden näyteikkuna, joka toimii sekä tutkimustiedon siirtäjänä että oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkunan avulla lisätään ymmärrystä metsäbiotalouden mahdollisuuksista ja huolehditaan metsätalouden hyväksyttävyyden säilymisestä.

Metsäbiotalouden näyteikkunassa esitellään monipuolisesti metsäbiotalouden eri näkökulmia ja tutkimuksen mahdollisuuksia biotalouden elinkeinojen ja metsien kestävän käytön edistämisessä. Näyteikkuna rakennetaan Punkaharjun tutkimuspuiston metsäkohteiden ja luonnonsuojelualueen käynti- ja nähtävyyskohteiden sekä Suomen Metsämuseo Luston näyttelyjen ja palvelujen, sekä virtuaalisen www.openmetsa.fi –portaalin varaan, ja yhdessä siitä muodostuu kokonaisvaltaisen metsäbiotalouden esittely.

Hanke kokoaa yhteen alueen keskeiset biotalouden asiantuntijatahot toimeenpanemaan valtakunnallista biotalousohjelmaa. Se profiloi ja vahvistaa alueen osaamisrakenteita, kehittää alueen asiantuntijaverkostoja ja yliopistoyhteyksiä. Hanke tukee toimijoidensa uudistettujen strategioiden toimeenpanoa.

Hankkeen kohderyhmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: asiantuntijoita ja koulutusta, päättäjiä ja mediaa sekä matkailua ja paikallista virkistyskäyttöä edustaviin.

Toimenpiteet

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja muina hanketoimijoina ovat Suomen Metsämuseo Lusto, Metsähallitus, Savonlinnan Kesäyliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Hanke on jaettu viiteen toimenpiteeseen:
1. Toimija- ja asiantuntijaverkoston kokoaminen ja käyttöönotto II 2019
2. Näyteikkunan teemojen ja kohteiden valinta II 2019
3. Kohteiden rakentaminen ja taltioiminen havaintomalleiksi II 2019 – I 2020
4. Metsäbiotalouden havaintomallien palvelumuotoilu eri kohderyhmille I 2020 – II 2020
5. Digitaalisen näyteikkunan teknologinen kehittäminen II 2019 – II 2020

Tulokset

Metsäbiotalouden näyteikkunassa avautuu metsien ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys hyvinvoinnin lähteenä Suomelle ja suomalaisille. Se avautuu kolmesta ”ruudusta”: Punkaharjun tutkimusmetsistä ja luonnonsuojelualueelta, Metsämuseo Luston näyttelyistä ja Openmetsä -portaalista. Näyteikkuna muodostaa yhden hallitun kokonaisuuden, joka asemoi Punkaharjun ja Savonlinnan alueen kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi metsäntutkimuksen, metsäkulttuurin ja luonnonsuojelun tutustumiskohteeksi ja osaajaksi.

Hankkeen tuloksena ei ole pelkästään tieto ja ymmärrys, vaan sen jalostaminen tunteisiin vaikuttaviksi elämyksiksi. Tunteen kautta tieto voi jalostua asenteeksi ja edelleen toiminnaksi. Metsäbiotalouden hyväksyttävyys, myös Suomen rajojen ulkopuolella, ainakin Euroopan Unionin päättäjien asenteissa on hankkeen pitkän aikavälin tulos. Hankkeen tavoitteena on myös vaikuttaa lapsiin ja nuoriin niin, että heidän metsäsuhteensa syvenee ja he kokevat metsän ja metsäalan kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: asiantuntijoita ja koulutusta, päättäjiä ja mediaa sekä matkailua ja virkistyskäyttöä edustaviin. Asiantuntijoita ja koulutusta edustavia kohderyhmiä ovat tutkijat, kaikki metsäbiotalouden kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat, yliopistot ja korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut sekä kotimaiset ja kansainväliset leirikoulut ja yrityksille suunnattu täydennyskoulutus. Päättäjiä ja mediaa edustavat MMM ja muut ministeriöt, kansanedustajat ja muut alueelliset ja valtakunnalliset päätöksentekijät sekä media koko laajuudeltaan. Virkistyskäytön osalta tärkeimpiä kohderyhmiä ovat Savonlinnan alueen matkailutoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää koko suomalaista yhteiskuntaa, kaikkia suomalaisia. Jos kohderyhmää kuitenkin halutaan rajata ja täsmentää, ainakin koko metsätaloutta ja –elinkeinoa voidaan pitää välillisenä kohderyhmänä, samoin alueen lähivirkistäytyjiä ja alueelle tulevia matkailijoita.

Hankkeen välillisinä tai toissijaisina kohderyhminä voidaan pitää myös kansainvälisiä kohderyhmiä ainakin Euroopan Unionista ja Venäjältä. Nämä voivat olla oppilaitoksia ja tutkimusorganisaatioita, päätöksen tekijöitä ja mediaa ulkomailta sekä myös kansainväliset matkailijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 070

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 915

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan

Kunnat: Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen asiantuntijoiksi valitaan naisia ja miehiä, jotka tuovat sukupuolinäkökulman tasa-arvoisesti esille
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on asiatavoitteiden toteuttaminen. Samalla toteutuu sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankkeen tärkeä tavoite on edistää luonnonvarojen, erityisesti metsävarojen kestävää käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Hanke tähtää fossiilitalouden korvaamiseen bio- ja kiertotaloudella. Sitä kautta hankkeen tavoitteena on monin tavoin torjua ilmastonmuutosta ja vähentää sen riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Hankkeessa metsien monimuotoisuus ja sen säilyttäminen on vahvasti esillä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Metsän peitto ja kestävä metsänkasvatus pitävät yllä vesien, ilman ja maaperän ekologista tasapainoa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Tietoisuus Natura 2000 ohjelmasta lisääntyy
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Valitaan materiaaleja ja laitteita, joiden elinkaari on pitkä ja toiminta ennustettava
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
Uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään ja niiden toimintaa demonstroidaan (Luston energiaratkaisut)
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 9
Tuetaan paikallisia yrittäjiä ja asiantuntijaorganisaatioita niiden toiminnan kehittämisessä asiantuntija sisältöjen, verkostoyhteistyön ja palvelunmuotoilun kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeessa tuotetaan ja testataan erilaisia koulutuspalvelusisältöjä sekä tarjotaan hankkeessa rakentuvia digitaalisia ja fyysisiä havaintomalleja edelleen kehitettäviksi palveluiksi koulutus- ja matkailutoimijoiden käyttöön
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Pääsy hankkeen metsäkohteille edellyttää teiden ja polkuverkostojen ylläpitoa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Hyvinvointia metsästä on yksi hankkeen tärkeimmistä teemoista
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Metsäkohteet ja digitaaliset ympäristöt avoimesti kaikkien käytettävissä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Metsäkohteet ja digitaaliset ympäristöt avoimesti kaikkien käytettävissä
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke edistää Punkaharjusta ja muistakin metsäkulttuuriympäristöistä huolehtimista
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeessa jaetaan tietoa ja osaamista tärkeästä suomalaisesta ympäristöstä, metsästä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa luotiin metsäbiotalouden näyteikkuna, joka toimii sekä tutkimustiedon siirtäjänä, että oppimisympäristönä ja virkistys- ja matkailukohteena. Näyteikkunan ruutuina toimivat Luonnonvarakeskuksen fyysinen tutkimuspuisto Punkaharjulla, digitaalinen metsabiotalous.fi alusta VR-puistoineen sekä Metsämuseo LUSTO.

Hankkeessa tuotettiin laaja tutkimustietoon perustuva metsäbiotalouden esittely, jossa sisältöinä on mm. metsäsektori euroina ja työpaikkoina, puun rakenne ja uudet biopohjaiset tuotteet, metsien monimuotoisuus, metsänjalostus, tulevaisuuden uusiutuvat energianlähteet, metsän hyvinvointivaikutukset, luonnontuotteet metsäbiotaloudessa, sekä avoimen metsätiedon mahdollisuudet. Esittelyt toteutettiin monimediaisesti, pääosin lyhyinä videoesittelyinä, ja digitaalinen sisältö linkitettiin QR-koodien avulla myös aitojen havaintokohteiden esittelyyn tehtyihin opastauluihin. Digitaalinen www.metsabiotalous.fi alusta sisältää VR-puiston, jonne biotalouden tutkimuspohjaista tietoa kootaan, päivitetään ja kehitetään. Digitaalinen alusta toimii avoimena ja valtakunnallisena oppimisympäristönä ja tutkimustiedon välittäjänä.

Luonnonvarakeskus vastasi hankkeen koordinoinnista sekä tutkimustiedon avaamisesta tutkimuspuistossa ja tutkimuspuiston kohteista rakennetusta VR- puistosta. tekninen toteutus ja suunnittelu tehtiin yhteistyössä hankkeessa kilpailutettujen palveluntuottajien kanssa. Hanke on tukenut hyvin Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsien profiloitumista tutkimusviestintään ja vierailijoiden lisääntyvää kiinnostusta tutkia ja käydä tutkimusmetsässä. Tätä tukee myös hankkeen aikana tuotetut vuorovaikutteiset (QR-sisällöt) infotaulut maastossa ja Luston infonäytöt sekä padit joilla Luston näyttelyvierailijat voivat tutkia digitaalisen alustan kautta.

Hankkeessa otettiin kohteiden helppo fyysinen saavutettavuus eli esteettömyys tavoitteeksi. Metsähallitus toteutti Karjalan Kallion huilaus -nimisen luontopolun opastauluineen vaativana esteettömänä luontoreittinä. Polun teemana olleet metsäluonnon hyvinvointivaikutukset (fyysiset, sosiaaliset, psykologiset, taloudelliset) toteutettiin vuorovaikutteisesti selkokielellä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Näyteikkunan sisältöjä ja tutkimuspuistoa palvelumuotoiltiin opetuskäyttöön Savonlinnan Kesäyliopiston toimesta kuutena erillisenä opetussisältönä sekä myös korkeakoulujen yhteisenä opi -ja ratkaise kesäkurssina hankeyhteistyössä Digicampus-hankkeen kanssa. Tutkimuspuistoon perustettiin IoT-teknolgiaan perustuva metsän havaintoasema, joka välittää reaaliaikaista informaatiota kohteen ympäristöolosuhteista ja puiden toiminnoista.

Hankkeen toimesta perustettu digitaalinen alusta jakoi tietoa hankkeen aikana ja jakaa hankkeen päätyttyä. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin ohjausryhmän kokousten rytmittäminä pulsseina vuosittain uusien sisältöjen ja tulosten valmistuessa. Ohjausryhmän ja toimijoiden viestinnästä koottiin hankkeelle viestintätiimi, joka jakoi valmistellut tiedotteet organisaatioiden uutisoinnin ja somekanavien kautta yhteisinä toimenpiteinä. Hanke esittäytyi Suomen biotalousstrategian uudistus webinaarissa syksyllä 2020 sekä digitaalinen metsäbiotalouden näyteikkuna esiteltiin Maa- ja Metsätalousministeriön biotalous.fi sivustoilla case-esimerkkinä uudesta oppimisympäristöstä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspuistoa ja sen VR - ympäristöä kehitetään jatkossa Tutkimusviestinnän välineenä erityisesti saavutettavuuteen ja sisältöjen tarjontaan, opastukseen ja sisältöjen laajentamiseen, tuotteistamiseen sekä markkinointiin painottaen. Hankkeessa valmistuneita sisältöjä sisältöjä on kytketty esim UEF n, XAMK n ja Samiedun oppimisympäristöksi. Kesälle 2022 on suunnitteilla kesäopastoimintaa tutkimuspuistoon ja näyteikkunakohteille kasvaneiden vierailijamäärien tueksi. VR-puiston sisältöjä kehitetään hankkeen päätyttyä metsäbiotalouden kv-koulutukseen mm. XAMK n hallinnoiman Digifor-CBC hankkeen avulla ja VR-puiston sisällöt ovat mukana UEF koordinoiman Suomen Akatemian UNITE lippulaivakokonaisuuden pelillistämistoimenpiteissä.

Lusto tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden tutustua metsäbiotalouden digitaalisen ympäristön ja pelillistämisen lisäksi käytännön kosketeltavien esimerkein näyttelytilassa havainnollistaen esimerkiksi erilaisia metsäbiotalouden jalostustuotteita ja raaka-aineita. Pääosa metsäbiotalouden näyteikkunasta Lustossa rakentuu jo tehdyn työn pohjalle uuteen ydinnäyttelyyn, joka avautuu keväällä 2023.

Metsähallitus toteutti luontopolun ja Karjalan kallion palveluiden esteettömänä lisätalousarvion turvin. Toisesta ympyräpolusta on tarkoitus kehittää sisällöllisesti vastuullista retkeilyä esittelevä vaativa esteetön reitti, joka niin ikään kytkeytyy tutkimuspuiston Karjalan kallion esteettömiin palveluihin. Tämä toteutetaan osana EAKR Luonto-Saimaa hanketta.
Tutkimuspuiston ja Punkaharjun suojelualueen osalta Metsähallitus laatii parhaillaan opastusviestintäsuunnitelmaa osana ENI SustainPro -hankkeen toimenpiteitä, johon kytketään tämän hankkeen esittely- ja yleisökohteet ja niiden sisällöt. Sen pohjalta sovitaan opastusten työnjaosta Luken, Metsähallituksen ja Luston kesken.

Hanke kokosi tutkimuspohjaista tietoa koko Suomesta käytettäväksi Etelä-Savossa olevan tutkimuspuiston ja VR-puiston kautta . Tutkimuspohjainen metsäbiotalouden esittely kokosi Luken osaamista Suomen kattavasti. Valmistunut VR-puisto palvelee käyttäjiä maantieteellistä sijaintia huomioimatta -universaalisti. Metsähallituksen kävijätutkimukseen perustuen Punkaharjun luonnonsuojelualueella ja Luken tutkimuspuistossa vieraili 1/2021-07/2021 n 120 000 kävijää ja kasvua edellisvuodesta n 20%, tutkimuspuistossa kasvua käynneissä oli suhteellisesti tätäkin enemmän (Metsähallituksen kävijälaskennat, väliraportointi 2021).

Asetetut kohderyhmät tavoitettiin yrityksiä lukuun ottamatta hyvin. Korona epidemian johdosta yritysten edustajien kohtaaminen oli rajoitettua.