RR-tietopalvelu -hankekuvaus A75280, HyviöPRO - hyvinvointipalveluiden vaikuttavuusalusta hyvinvointipalveluiden liiketoiminnan kehittämiseen

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 040 6550 555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Peltola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.peltola(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 594 0151

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Savon tavoitteena on olla elinvoimainen hyvinvoinnin ja terveyden mallimaakunta. Hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen edellyttävät vaikuttavien hyvinvointipalvelujen tarjoamista niitä eniten tarvitseville kohderyhmille. Vastaavasti palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen on edellytys hyvinvointipalveluita tarjoavien yritysten elinvoimaisuudelle ja kasvuedellytyksille. Palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen on edellytys kestävälle hyvinvoinnin edistämiselle Etelä-Savossa sekä palveluiden tarjoajien, että palveluiden käyttäjien näkökulmista. Hyvinvointia tarkastellaan hankkeessa laaja-alaisesti sekä fyysisen, henkisen että sosiaalisen näkökulman moninaisuutena.

Tämä hanke tarjoaa mahdollisuuden yrityksille, järjestötoimijoille ja muille potentiaalisille toimijatahoille dataa hyödyntävään liiketoiminnan kehittämiseen ja palveluiden vaikuttavuuden tuotteistamiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa hyvinvointipalveluiden tuottajien innovaatiokeskittymää, vahvistaa sen yrittäjien liiketoimintaa ja luoda uutta yrittäjyyttä. Tavoitteena on myös vahvistaa Active Life Labia hyvinvointiin liittyvän vaikuttavuuskehittämisen tukipalveluna yrittäjille.

Hankkeesen osallistuvien yritysten ja järjestötoimijoiden kanssa kehitetään ja rakennetaan yhdessä vaikuttavuusalustaa ja uudenlaista kiihdyttämömallia. Hankkeen aikana rakennettu alusta mahdollistaa vaikuttavuustiedon keräämisen ja tiedon käyttämisen uusien vaikuttavien hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi. Tämä edistää eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten erikoistumista ja kasvua ja edistää uuden liiketoiminnan syntymistä. Hankkeeseen osallistuvat alueen kunnat vahvistavat yleishyödyllisinä toimijoina hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuutta huomioiden alueellisen HYTE -verkoston ( Etelä -Savon alueellinen hyvinvointikertomus) vuosille 2018-2020 suunnatut tavoitteet ja toimenpiteet. HYTE tehtävät ulottuvat maakunnan järjestämistasolta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin saakka.

Hankkeessa määritellään vaikuttavuus hyvinvointi – ja kulttuurialan yrityksissä ja järjestöissä, toteutetaan ja pilotoidaan hyvinvointipalveluiden profilointi- ja vaikuttavuusalusta. Merkityksellisintä yrityskehittämisen kannalta on valjastaa vaikuttavuustieto hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja - myynnin tueksi. Lisäksi vaikuttavuusalustaa kehitetään tukemaan uusien yritysten perustamista. Vaikuttavuusalustan jatkohyödyntämisen kannalta keskeistä on myös mahdollisuuksista ja toiminnasta viestiminen.

Hankkeen toimenpiteet muodostuvat hankkeeseen osallistuville toimijoille suunnatuista asiantuntijavetoisista työpajoista, joissa perehdytään vaikuttavuuspolun hyötyihin liiketoiminnassa; palvelumuotoiluprosessin työpajoista; tiedonkeruusta (datasta) sekä yritysten palveluista että yritysten asiakkailta; IT-kehityksestä ja vaikuttavuusalustan käyttöönotosta ja julkaisusta.

Hankkeen tuloksena on kehitetty ja julkaistu vaikuttavuusalusta eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi on kerätty ja julkaistu avoin tietopankki palveluiden vaikuttavuudesta, jota yritykset voivat käyttää myynnin ja markkinoinnin tukena sekä uusien vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi kansainvälisille markkinoille. Yrityskehittämisen tueksi on luotu uusi yrityskiihdyttämömalli, jossa yritysten on mahdollista käyttää vaikuttavuustietoa älykkään erikoistumisen tukena. Hankkeen tuloksena eteläsavolaiset yritykset ja yhdistykset ovat alkaneet seurata ja kehittää palveluidensa vaikuttavuutta järjestelmällisesti ja parantaa elinvoimaisuuttaan pohjaamalla liiketoimintaansa tietointensiivisempiin palveluihin. Active Life Lab on vahvistanut alueellista ja kansallista roolia dataperusteistan hyvinvointipalveluiden alustana ja samalla tukee myös uusien innovatiivisten yritysten perustamista Etelä-Savon alueelle ja lisää olemassa olevien yritysten kasvuhalukkuutta. Hankkeen toimenpiteet hyödyttävät koko Etelä-Savoa ja ovat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Etelä-Savolaiset hyvinvointi- sekä kulttuuripalveluiden tuottajat, ja eteläsavolaiset hyvinvointiteknologiayritykset. Hankkeeseen tulee osallistumaan vähintään 20 yritystä tai yhdistystä. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi hankkeen pilottiluonteisiin vaikuttavuusmittauksiin osallistuvat hyvinvointipalveluiden asiakkaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut yritykset ja toimijat, jotka hyötyvät hankkeessa julkaistavasta vaikuttavuusalustasta ja toimintamalleista pitkällä aikavälillä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat välillisesti kehittämisympäristössä luotujen palvelu- ja toimintamalliaihioiden asiakkaat palvelujen siirtyessä markkinoille. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös Kalevankankaan kehittämisalustaan kiinnittyvät yritykset ja muut toimijat, johon tämä hanke linkittyy. Esimerkkinä mainittakoon Mikkelin Latu, joka tekee alueella vaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä tarjoamalla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille- ja kuntoiselle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 433 969

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 433 969

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 615 583

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 616 983

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sosiaalisessa osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Miesten odotettavissa oleva elinikä on kuusi vuotta matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös sairastavuuden profiilit, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät (esimerkiksi koulutus, työ, toimeentulo, asuminen, ympäristö) ovat naisilla ja miehillä erilaisia. (THL.)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan sekä naisille että miehille soveltuviksi ja toimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan molempien sukupuolien edustajia. Hankkeessa kehitettävien palveluiden kohderyhmissä huomioidaan molemmat sukupuolet ja erityisesti kohderyhmät, joiden terveydessä on merkittäviä haasteita.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen tavoitteet eivät ole ristiriidassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
EI vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	5
Hankkeessa parannetaan hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta, mikä voi lisätä palveluiden käyttöä ja vähentää tuotteiden käyttöä. Hyvinvointipalveluiden käyttö saattaa lisätä ympäristöystävällisiä liikkumistapoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteet eivät liity kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Hankkeella ei ole suuria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään, mutta ilmaan ja sen laatuun sillä voi pitkällä ajalla olla vaikutusta, koska hyvinvointia tukevien liikkumisten vaikuttavuus on tunnistettu ja liikkuminen autolla vähenee kävelyn ja pyöräilyn kasvaessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Paperisilla lomakkeilla tehtävät mittaukset ja kartoitukset vähenevät, kun käyttöön otetaan sähköinen alusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	8
Hankkeessa kehitettävä vaikuttavuusalusta tulee paikallisten yritysten elinvoimaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa käynnistetään kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa jatkossa uusia aineettomia hyvinvointialan palveluja ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka	0	2
Hankkeessa käynnistetään kehittämistyö, jonka tavoitteena on hyvinvointialan digitaalisten palvelujen kehittäminen. Digitaaliset palvelut voivat vähentää esim. yksityisautoilun tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeessa käynnistetään kehittämistoiminta, joka tähtää kansalaisten hyvinvointia edistävien innovatiivisten palveluiden luomiseen.
Tasa-arvon edistäminen	0	5
Asiakassegmentoinnilla on mahdollista kohdentaa hankkeen toimenpiteissä kehitettäviä palveluita erilaisille kohderyhmille, kuten heikoimmassa roolissa oleville ryhmille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	4
Hankkeen kehittämistyössä pyritään vastaamaan yhteiskunnan terveyshaasteisiin. Tavoitteena on siten vähentää terveydellistä eriarvoisuutta välillisesti, kehitettyjen palveluiden kautta.
Kulttuuriympäristö	3	5
Hankkeessa kehitetty vaikuttavuusalusta soveltuu kulttuuripalveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä osallistuvien organisaatioiden osaamista vaikuttavuudesta ja sen mittaamisesta siten, että he voivat luoda asiakkaalleen arvoa palvelun vaikutuksista, ei pelkästään palvelun toteutuksesta. Tavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa kehitettiin Hyviö-alusta, joka mahdollistaa järjestelmällisen tiedonkeruun hyvinvointipalveluiden vaikutuksista ja niiden raportoimisen asiakkaalle ymmärrettävässä muodossa.

Hankkeen toimenpiteet sisälsivät palvelumuotoilutyöpajoja, asiantuntijaluentoja, sekä osallistuvien organisaatioiden kanssa sekä sisäisesti tehtävää kehittämistyötä. Hankkeen alussa työpajojen tavoitteena oli määritellä vaikuttavuuden mittaamisen tarve, mittarit, sekä käytännön toteutus yrityksissä. Toiminnan tuloksena syntyi jokaiselle osallistuvalle organisaatiolle vaikutusketju, sekä tarvemäärittely Hyviö-alustalle. Lisäksi vaikutusketjun hahmottaminen auttoi kehittämään osallistujien sisäisiä prosesseja vaikuttavuuden näkökulmasta. Osallistujille tarjottiin asiantuntijaluentoja vaikuttavuusviestinnästä, joiden tavoitteena oli konvertoida vaikuttavuustieto yrityksen kilpailueduksi markkinoilla. Osallistuvien organisaatioiden kehittämisprosessin ohessa Hyviö-alustaa kehitettiin iteratiivisesti siten, että kehittämisen tulokset altistettiin säännöllisesti palautteelle. Näin Hyviö pystyttiin kehittämään hyvin oasllistujien tarpeita vastaavaksi. Osassa osallistuvista organisaatioista ehdittiin ottaa Hyviö testikäyttöön asiakastyössä.

Hankkeen konkreettisena tuloksena julkaistiin Hyviö-alusta, jota voidaan käyttää hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen ja raportoimiseen asiakkaalle. Hyviö koostuu palveluntuottajille suunnatusta selainpohjaisesta hyvinvointipalveluiden profilointilointialustasta (HyviöPRO: www.pro.hyvio.fi), johon palveluntuottaja määrittelee ja kirjaa omat palvelunsa, niihin liittyvät vaikutus -ja/tai vaikuttavuusmittarit, sekä asiakkaat. HyviöPRO:n kautta palveluntuottaja pääsee näkemään oman palvelunsa laatua eli asiakkaiden hyvinvointituloksia. Toinen Hyviön osa on hyvinvointipalveluiden vaikuttavuusalusta. Vaikuttavuusalustaa voi käyttää joko selaimen kautta (app.hyvio.fi) tai ladattavan mobiiliapplikaation avulla. Asiakas vastaa palveluntuottajan hänelle lähettämiin mittareihin tai kyselyihin, jotka liittyvät nimenomaan palveluntarjoajan tuottamaan palveluun. Asiakas saa tietoa omasta kehittymisestään ja palveluntarjoaja osaa arvioida oman toimintansa vaikutuksia asiakasmassatiedon avulla. Tätä asiakkaan vastaamisalustaa kutsutaan Hyviöksi. Hyviö-mobiiliapplikaatio saatiin julkaistua GooglePlay -kauppaan ladattavaksi 1.6.2021. Hankkeen aikana saatiin toteutettua hyvio.fi -nettisivuille valmius näyttää haluttujen nimettömien ja anonyymien organisaatioiden vaikutusdataa visuaalisesti. Tulevaisuudessa erilaisia palvelusisältöjä ja niissä aikaansaatuja muutoksia voidaan verrata nimettömästi, mikä mahdollistaa vaikutustiedon käyttämisen uusien palveluiden ja yritysten kehittämisessä. Hyviö on saatavilla osoitteesta www.hyvio.fi

Hankkeella saavutettiin seuraavia numeraalisia tuloksia:
- organisaatiokäyttäjiä (HyviöPRO): 55 käyttäjää
- asiakaskäyttäjiä (Hyviö): 790 käyttäjää
- profilointialustaan kirjattujen hyvinvointipalveluiden määrä: 112 palvelua
- palveluntuottajien määrä, jotka ovat osallistuneet vaikuttavuusalustan kehittämiseen: 13 kappaletta
- vastauksia eri hyvinvointipalveluiden vaikuttavuudesta: 14 700 kappaletta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke