Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75281

Hankkeen nimi: Hanna Å vähälä hiilelä (VÄHEÄ)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0193507-8

Jakeluosoite: Kivirannantie 13-15

Puhelinnumero: 040 744 5260

Postinumero: 95410

Postitoimipaikka: Tornio

WWW-osoite: http://www.ppopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petra Pudas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: digikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petra.pudas(at)ppopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 640 3797

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vähähiilisyyden edistäminen on keskeisessä roolissa, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjumisesta. Tässä hankkeessa lähestytään vähähiilisyyden teemoja erityisesti ruokajärjestelmän, digitalisaation ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Ruoasta syntyvät ilmastovaikutukset ovat merkittäviä ja kaikissa ruokaketjun vaiheissa on mahdollisuuksia pienentää hiilidioksidipäästöjä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Peräpohjolan Opiston ravintola Hanna Å:sta vähähiilinen ravintola, joka huomioi koko ruokaketjun vaikutuksen hiilijalanjälkeen. Tavoitteena on tarjota ravintolassa ruokaileville vähähiilisiä aterioita ja tehdä näkyväksi sitä, millaisilla valinnoilla kuluttaja voi tehdä ilmaston ja ravitsemuksen kannalta hyviä valintoja. Hankkeen aikana panostetaan ruokajärjestelmän kehittämiseen, näkyväksi tekemiseen, tietoisuuden lisäämiseen sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Hankkeen aikana suunnitellaan ja investoidaan uusi jakelulinjasto ja astioiden palautusjärjestelmä, joka mahdollistaa ruokahävikin minimoimisen ja entistä energiatehokkaamman keittiön. Tarkemmat tiedot investoinneista ovat erillisellä hankehakemuksella 306583.

Toimenpiteitä ovat:
1. Alku- ja loppukartoitus sekä vaikuttavuuden seuranta
2. Vähähiiliset ruokalistat
3. Teemaviikot kuluttajien osallistamiseksi
4. Tiedottaminen.

Hankkeen aikana tehtävillä muutoksilla osoitetaan se, miten ja kuinka paljon voidaan vaikuttaa aterioiden synnyttämään hiilijalanjälkeen kiinnittämällä huomiota erityisesti raaka-aineisiin, reseptiikkaan, jätteiden määrän vähentämiseen sekä kulutustottumuksiin. Hankkeen tuloksena ruokaketju on läpinäkyvä niin keittiöhenkilökunnalle kuin kuluttajillekin. Ravintolassa pystytään entistä paremmin arvioimaan ruokaketjussa tapahtuvien muutosten vaikuttavuus ruokailun tuottamaan hiilijalanjälkeen. Lisäksi jätteiden määrää ravintolassa on pystytty vähentämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Peräpohjolan Opiston ravintolaan, jossa ruokailee päivittäin opiskelijoita, henkilökuntaa, päiväkotiryhmä (lapset ja hoitajat) sekä vaihtuva määrä vierailijoita. Ravintola toimii myös alueella hyvin tunnettuna koulutus- ja juhlatilana, joten kohderyhmään kuuluvat myös laajemmin erilaisiin tilaisuuksiin osallistuvat henkilöt.

Kohderyhmässä ovat myös lähialueen suurtalouskeittiöiden henkilökunta: koulujen keittiöt, lähialueen ravintolat ja muut ruokapalveluita tarjoavat yritykset. Opiston ravintola toimii hankkeessa eräänlaisena testiravintolana ja -keittiönä, jonka hyvät käytännöt on mahdollista mallintaa myös muihin suurtalouskeittiöihin.

Seuraavien tahojen kanssa on puhelimitse toukokuussa 2019 sovittu hankeaikaisesta yhteistyöstä. Kyseiset tahot ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan mm. hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.
- Tornion kaupunki, Aini Ylihurula (myös hankkeen ohjausryhmässä)
- Sodankylän keskuskeittiö, Merja Ahola
- Tervolan tukipalvelukeskuksen ravitsemispäällikkö Ritva Ojala
- Ammattiopisto Lappia, Hannele Karlsson
- Ravintola Aino, Tornio, Jorma Sankala

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat opiston opiskelijoiden työssäoppimispaikat, joihin opiskelijoiden kautta välittyy tietoa ravinnon ja kuluttajan valintojen merkityksestä hiilijalanjälkeen. Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat opiston maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perheet. Iso osa näistä perheistä tulee maista, joissa esimerkiksi kierrätystä ei juurikaan ole, joten hankkeen toimenpiteillä on suuri merkitys tietoisuuden lisääntymiseen.

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Peräpohjolan Opistolla työskentelevien perheet, sillä opiston ravintolassa tehdyistä ratkaisuista on iso osa hyödynnettävissä myös kotitalouksissa.

Paikalliset tavarantoimittajat ovat välillistä kohderyhmää, sillä he saavat mahdollisuuden tehdä omia tuotteitaan tunnetuksi, kehittää toimintojaan palvelemaan paremmin kysyntää ja tarpeita sekä vastavuoroisesti saavat välitöntä palautetta hankeen edetessä.

Ammattiopisto Lappian opiskelijoita suorittaa vuosittain työharjoitteluaan ravintolassa ja kuuluvat tätä kautta hankkeen kohderyhmään. Heidän kauttaan käytännöt vähähiilisyyden edistämiseksi välittyy eteenpäin toiseen oppilaitokseen ja tuleviin työpaikkoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 006

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 156 063

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 163 006

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 063

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kivirannantie 13-15

Postinumero: 95410

Postitoimipaikka: Tornio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysiin ei ole käytetty ulkopuolista asiantuntijaa, mutta hankesuunnitteluvaiheessa on tarkasteltu opiston sukupuolijakaumaa sekä arvioitu toimenpiteiden vaikuttavuutta molempiin sukupuoliin. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa on arvioitu, että ne palvelevat yhtäläisesti sekä miehiä että naisia. Opiston opiskelijoista isompi osa on naisia, mutta ero ei ole merkittävän suuri.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankesuunnitteluvaiheessa on todettu, että mm. aterioita ja jätteiden kierrätystä koskevat hyvät käytännöt sekä oman hiilijalanjäljen seuraaminen koskettavat sekä naisia että miehiä ja hankkeen toimenpiteillä voidaan saavuttaa molemmat sukupuolet yhtäläisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta toimenpiteet saavuttavat miehet ja naiset tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Raaka-aineiden alkuperään kiinnitetään erityishuomioita ja suositaan lähellä tuotettua. Lisäksi aina arvioidaan raaka-aineiden kuljetusten ympäristövaikutukset.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Ruoasta syntyvät ilmastovaikutukset ovat merkittäviä ja kaikissa ruokaketjun vaiheissa on mahdollisuuksia pienentää sen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 0
Hankkeen toimenpiteillä vähennetään jätteen määrää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Hankkeen toimenpiteet eivät suoranaisesti edistä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta Peräpohjolan Opisto on vuonna 2019 tehnyt sähkösopimuksen, joka pitää sisällään uusiutuvien energialähteiden käytön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
-
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
-
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon raaka-aineiden kuljetukset ja niistä aiheutuvat kustannukset sekä hiilidioksidipäästöt. Hankkeessa tarkastellaan raaka-aineiden logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Hankkeessa luodaan vähähiilisiä ruokalistoja ja pyritään niiden avulla vaikuttamaan myös ravintolan asiakkaiden kulutustottumuksiin, jolla on pitkällä aikajänteellä vaikutusta myös terveyteen ja hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
-
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 4 0
Hanke lisää ymmärrystä hiilijalanjäljen syntymisestä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Peräpohjolan Opiston ravintola Hanna Å pienensi lounasaterian hiilijalanjälkeä. Liharuoan osalta lounasaterian hiilijalanjälki pieneni reilulla neljäsosalla. Aiemmin lihaa sisältävän lounaan hiilijalanjälki oli keskimäärin 1,03 kg. Nykyään se on 0,75 kg. Kasvisaterian hiilijalanjälki pieneni puolestaan puoleen 0,75 kg:sta 0,35 kg:aan.

Keskeinen tekijä hiilijalanjäljen pienentämisessä olivat tuoreet raaka-aineet ja sesongin mukaisten kasvisten suosiminen. Ravintola Hanna Å hylkäsi valmisruoat ja valmistaa nykyään ruoan itse alkaen aina perunankuorimisesta. Tärkeä tekijä oli myös paikallisten toimijoiden suosiminen raaka-aineiden hankinnassa.

Lisäksi kasvisten osuutta lisättiin liharuokiin. Tästä hyvä esimerkki on burgundinpata. Vanhalla reseptillä tehdessä kasvisten osuus on 17 %. Nyt niiden osuus on 43 %. Ravintola Hanna Å:n keittiö onkin näin pienentänyt lihan menekkiä 20 %.

Kasvisten lisääminen lounasateriaan lisää myös lounaan terveysvaikutuksia. Hiilijalanjäljen lisäksi Ravintola Hanna Å:ssa ei haluttu unohtaa ruoan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Ravintola on saanut myös hyvää palautetta ruoan maistuvuudesta.

Nämä tulokset on saatu aikaan Peräpohjolan Opiston VÄHEÄ-hankkeessa, jonka lähtökohtana oli kehittää Ravintola Hanna Å:sta vähähiilisempi ravintola. Hankkeen aikana hankittiin myös uusi lounaslinjasto. Linjaston suunnittelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että se ohjaa ruokailijaa tekemään vähähiilisempiä ruokailuvalintoja. Ruokajuomien tarjolle panossa esimerkiksi vesipiste asetettiin ensimmäiseksi ennen muita ruokajuomia. Ruokailija ottaa nykyään useammin ruokajuomaksi vettä maidon sijaan. Lisäksi salaatin menekki on kasvanut 20 %, kun uuden lounaslinjaston myötä valaistus on vaihdettavissa annosten esillepanoa korostaen eri värisävyillä.

Lounaslinjastolle asennettiin myös vaa’at, joiden avulla ruokailija voi punnita lounasateriansa ja verrata tietoa Jamix Menu -sovelluksessa oleviin lounasaterian hiilijalanjälkiarvoihin. Tämän avulla ruokailija voi huomata omien valintojen merkityksen ruoka-annoksen hiilijalanjälkeen.

Uuden lounaslinjaston myötä luovuttiin myös tarjottimista ja siirryttiin yhteen isompaan lautaseen. Tämä tuo säästöjä vedenkulutukseen, koska tarjottimia ja salaattilautasia ei tarvitse enää pestä.

Tarjottimien poisjättäminen vähensi myös lautashävikkiä, jolla tarkoitetaan lautaselle otettua ruokaa, joka jää syömättä. Yhdelle lautaselle siirryttäessä väheni ylimääräisen ruuan ottaminen.

VÄHEÄ-hankkeen tuomia hyviä käytänteitä on myös ruokahävikin hyödyntäminen. Lounaslinjastolta jäänyttä ruokaa hyödynnetään seuraavien päivien ruuan valmistuksessa. Lounaalta jääneitä lisukkeita on käytetty mm. salaatteihin. Lisäksi Hanna Å:n keittiö on kiinnittänyt huomiota valmistus- ja varastointihävikin vähentämiseen. Raaka-ainemäärät vastaavat nykyään paremmin todellista tarvetta, kun resepti- ja, ruokalistasuunnittelua sekä varaston hallintaa on kehitetty.

Peräpohjolan Opistossa on myös kehitetty toimenpiteitä, joiden avulla keittiöhenkilöstö saa mahdollisimman tarkan tiedon päivän ruokailijamäärästä. Opetushenkilöstö ja keittiöpäällikkö käyvät säännöllisesti tiedonvaihtoa. Näin ennakoidaan talossa olevien opiskelijoiden määrä, jonka perusteella keittiöpäällikkö tekee raaka-ainetilaukset. Näillä toimenpiteillä varastointihävikki eli varastossa vanhentuneiden tuotteiden määrä on pienentynyt huomattavasti. Syyslukukaudella 2020 varastointihävikkiä oli esimerkiksi kuukaudessa keskimäärin 56 kg. Vuonna 2021 varastointihävikkiä oli puolestaan keskimäärin 15 kg kuukaudessa.

VÄHEÄ-hanke on osoittanut, että ravintola voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ruoan hiilijalanjälkeen. Ravintola Hanna Å:ssakin vaikutus on näkynyt myös ruoan maussa ja terveellisyydessä sekä myös säästyneinä euroina.