Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75284

Hankkeen nimi: ERG (European Region of Gastronomy) Juhlavuosi

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0213380-0

Jakeluosoite: Puijonkatu 14

Puhelinnumero: +358438251216

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Niskanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ruoka- ja yritysasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.niskanen(at)maajakotitalousnaiset.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400905782

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteena on lähiruoka-alalla olevien toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja alan kehittämisen tehostaminen. Lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Juhlavuoden kehitystyön tärkein tavoite on lähiruokaohjelman tavoitteiden mukaisesti rakentaa ja toteuttaa European Region of Gastronomy, Kuopio Region 2020-juhlavuoden ohjelmaa yhteistyössä elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yritysten kanssa. Keskiössä on gastronomia, joka tarkoittaa ensiluokkaisista raaka-aineista valmistettujen ruokien tuntemusta ja niiden valmistamista. Näin syntyy kokonaiselämys, jossa alueen tarinat ja visuaalisuus ovat vahvasti läsnä. Kehitystyö pohjautuu edellä mainittujen alojen sitouttamiseen alueen kehitystyöhön, uusiin toimintamalleihin ja verkostomaiseen toimintamalliin. Vain toimialueiden rajapinnoilla syntyy uutta ja parhaimmillaan myös uusia innovaatioita. Kun kykenemme linkittämään ruoan, vieraanvaraisuuden, matkailun, kulttuurin, terveyden ja kestävän kehityksen, pystymme tukemaan talouden, kulttuurin, sosiaalisuuden ja ympäristön kehitystä alueilla. Hankkeen keskiössä on paikallistalouden, työllisyyden ja ruokakulttuurin edistäminen.

Juhlavuoden ohjelman ja toiminnan keskiössä ovat Sme-yritykset. Pidemmän aikavälin tavoitteena on rakentaa jatkuvuutta vastuullisen ruokamatkailun kehitystyöhön. Alueen gastronomisen tason nosto edistää tätä kehitystä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjoissavolaiset ruoka- matkailu- ja luovien alojen yritykset, yhteensä tavoittelemme hankkeeseen mukaan vähintään 30 yritystä. Hankkeen keskiössä gastronomisten palveluitten tuottamisessa ovat esimerkiksi pohjoissavolaiset ravintolat ja matkailuyritykset mutta hanke kohdentuu laajemminkin elintarvike- ruoka- matkailu- ja luovien alojen yhteistyöhön. Myös kokonaisvaltainen hyvinvointi, Wellness-palvelut tuovat lisäarvoa palveluihin matkailullisessa kehitystyössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä/hyödynsaaja ovat pohjoissavolaiset kunnat, jotka hyötyvät kehittyvästä kuntataloudesta ja matkailualan kehittymisestä. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat matkailutuotteita ja -palveluja käyttävät kuluttajat, jotka hyötyvät uusista laadukkaammista ja vastuullisesti tuotetuista gastromatkailutuotteista ja -palveluista.

Lisätty kesäkuu 2021: Koska matkailussa on ollut koronasta johtuvia rajoitteita, myöskin tämä osio on jäänyt kesken eikä hankkeessa tehtyä matkailutuotteistamista ole pystynyt myymään kuluttajille asti toivotulla tavalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 383 767

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 447 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 427 825

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Tervo, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 1.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioiminen tarkoittaa, että hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tällöin puhutaan tasa-arvon valtavirtaistamisesta hankkeessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää aina hankkeen toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysia. Pyrimme kaikessa toiminnassa vastuullisuuteen. Sosiaalinen vastuullisuus ja tähän liittyvä sukupuolinäkökulma on osa vastuullisuutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioiminen tarkoittaa, että hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tällöin puhutaan tasa-arvon valtavirtaistamisesta hankkeessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää aina hankkeen toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysia. Pyrimme kaikessa toiminnassa vastuullisuuteen. Sosiaalinen vastuullisuus ja tähän liittyvä sukupuolinäkökulma on osa vastuullisuutta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioiminen tarkoittaa, että hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tällöin puhutaan tasa-arvon valtavirtaistamisesta hankkeessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää aina hankkeen toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysia. Pyrimme kaikessa toiminnassa vastuullisuuteen. Sosiaalinen vastuullisuus ja tähän liittyvä sukupuolinäkökulma on osa vastuullisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Vastuullisuus eli kestävä kehitys on kaiken toiminnan perusta. Ohjaamme elintarvike- matkailu- ja luovien alojen yrityksiä vastuullisuuteen, mm. paikallisten raaka-aineitten käyttöön. Myös aitous esim. ohjelmapalveluissa on vastuullisuutta, paikallisten yritysten yrittäjien tapaaminen ja paikalliset tarinat, ruoat jne. matkailussa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hyvien tuotteiden rakentaminen kv-markkinoille - ne kelpaavat myös paikallisille. Vähähiilisyys kuljetusasioissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Paikallisuus ja paikallisen ruoan, myös kulttuurihistorian esiin nosto lisää ja turvaa monimuotoisuutta. Esimerkiksi villiyrttien käyttöä ammattikeittiöissä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Edelliset selitykset, vähäiset vaikutukset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Vastuullisuus eli kestävä kehitys on kaiken toiminnan perusta. Ohjaamme elintarvike- matkailu- ja luovien alojen yrityksiä vastuullisuuteen, mm. paikallisten raaka-aineitten käyttöön. Myös aitous esim. ohjelmapalveluissa on vastuullisuutta, paikallisten yritysten yrittäjien tapaaminen ja paikalliset tarinat, ruoat jne. matkailussa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Toimialat ylittävä yhteistyö synnyttää uutta, tämä on jo todettu RuokaSavo - ja Premium -hankkeissa. Jossain vaiheessa syntyy lumipalloefekti jossa ei enää tarvita hankkeita paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, yritykset ymmärtävät yhteistyön merkityksen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Luonnon yhdistäminen arkkitehtuuriin on esimerkki aineettoman sisällön tuotteistamisesta. Samoin ruokaperintö, tarinat ja vaikkapa teatteriammattilaisen osaaminen palveluissa. Valo- ja videokuvaus.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Tuetaan lähiruoan käyttöä - lyhyet kuljetusmatkat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
SATOA-yhteistyön tuloksena ravintola-alalla ymmärretään että teemme yhdessä tulevaisuutta, on yhdessä tekemisen meininki siitä huolimatta että ollaan myös kilpailijoita. Loistava esimerkki uudenlaisesta sosiaalisuudesta jota esim. ravintola-alalla ei aiemmin ole ollut. BM-matkoilla syntyy uusia kumppanuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Emme keskity tasa-arvon edistämiseen mutta se on osana vastuullista toimintaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Emme keskity näitten edistämiseen mutta se on osana vastuullista toimintaa.
Kulttuuriympäristö 7 7
Kulttuuriympäristö on tärkeä osa esimerkiksi ohjelmapalveluitten rakennetta. Luomme myös aivan uutta merkittävää kulttuuriympäristöä matkailuinfratyöllä.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaaminen ja Kulttuuriympäristö on tärkeä osa esimerkiksi matkailupalveluiden rakennetta. Luomme myös aivan uutta merkittävää kulttuuriympäristöä matkailuinfratyöllä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteena on lähiruoka-alalla olevien toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja alan kehittämisen tehostaminen. Lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Juhlavuoden kehitystyön tärkein tavoite oli lähiruokaohjelman tavoitteiden mukaisesti rakentaa ja toteuttaa European Region of Gastronomy, Kuopio Region 2020-21-juhlavuoden ohjelmaa yhteistyössä elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yritysten kanssa. Keskiössä oli gastronomia, joka tarkoittaa ensiluokkaisista raaka-aineista valmistettujen ruokien tuntemusta ja niiden valmistamista. Näin syntyy kokonaiselämys, jossa alueen tarinat ja visuaalisuus ovat vahvasti läsnä.

Kehitystyö on pohjautunut edellä mainittujen alojen sitouttamiseen alueen kehitystyöhön, uusiin toimintamalleihin ja verkostomaiseen toimintamalliin. Vain toimialueiden rajapinnoilla syntyy uutta ja parhaimmillaan myös uusia innovaatioita. Kun kykenemme linkittämään ruoan, vieraanvaraisuuden, matkailun, kulttuurin, terveyden ja kestävän kehityksen, pystymme tukemaan talouden, kulttuurin, sosiaalisuuden ja ympäristön kehitystä alueilla. Hankkeen keskiössä on ollut paikallistalouden, työllisyyden ja ruokakulttuurin edistäminen.

Juhlavuoden ohjelman ja toiminnan keskiössä ovat olleet alueen yritykset. Pidemmän aikavälin tavoitteena on rakentaa jatkuvuutta vastuullisen ruokamatkailun kehitystyöhön. Alueen gastronomisen tason nosto edistää tätä kehitystä. Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin monipuolistamaan Kuopion alueen ja Pohjois-Savon ruokatuotantoa olemassa olevissa tapahtumissa osana ERG Juhlavuoden ohjelmaa ja siten kasvattamaan entisestään alueen yritysten osaamista verkostoitumalla vahvasti alueen toimijoiden kanssa palveluiden tuottamiseksi ja kehittämiseksi. Hanke myös testasi yhteistyössä alueen yritysten kanssa kehitettyjä matkailupalveluita ja pilotoi uusia palveluita ja palvelumalleja.

Hankkeen tavoitteena olivat myös alueen elintarvike- ja matkailualan yritysten osaamisen nostaminen osana European Region of Gastronomy -verkostoa vuosina 2020–2021 ja Pohjois-Savon brändääminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi ruokamaakunnaksi.

Toimenpiteet täten ovat sekä kehittämistyötä että viestintää samanaikaisesti, jotta matkailijoiden kiinnostus Pohjois-Savon ruokakulttuuriin herää. ERG Juhlavuosi myös on lisännyt paikallisen ruokatuotannon ja -kulttuurin tunnettuutta ja sen ymmärtämistä kuten myös on pitänyt yllä alueellista ja paikallista ruokakulttuuria muun muassa gastrodiplomatian keinoin. Toisin sanoen korkealaatuinen ruokatarjoilu yhdistetty viestintään ja sidosryhmätapaamisiin hankkeen toimenpiteissä.