|
|
|
Hankekoodi: A75304
Hankkeen nimi: Arktinen mehiläistalous
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2019 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: +358 20 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juho Haveri-Heikkilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juho.haveriheikkila(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 478 0289
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Arktinen mehiläistalous (ARM) -hanke tuottaaa ja välittää uutta tietoa ja teknologiaa Lapin mehiläistarhauksen ja välillisesti marjanviljelyn tarpeisiin. Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään pesein lämmitystekniikkaa niin, että mehiläisten lentoaikaa voidaan pidentää viileinä aikoina. Tämäm lisää osaltaan sekä tuotettavan hunajan määrää että mehiläisten suorittaman pölytyksen tehokkuutta nostaen myös lentoalueen marjasatoja. Energia lämmitykseen tuotetaan aurinkoenergian ja/tai tuulienergian avulla, mikä tekee lämmitysjärjestelmästä paikasta riippumattoman.
Hankkeesssa tehdään lämmitysjärjestelmiin liittyvää teknistä kehitystyötä, pilotoidaan järjestelmien toimivuutta sekä marjanviljelytiloilla että maastossa, seurataan pilottikokeiden aikana mehiläisten lentoaktiivisuutta sekä arvioidaan koealueiden marjasatoja ja pesien hunajatuotantoa. Hankkeen aikana arvioidaan tarvetta ja mahdollisuuksia suojata pesiä karhuilta sähköpaimenen avulla.
Hankkeen tuloksena on lappilaisiin olosuhteisiin soveltuva mehiläispesien lämmitysjärjestelmä ja siihen liittyvät toimintaohjeet järjestelmän käytöstä. Hankkeessa arvioidaan myös järjestelmän taloudellista kannattavuutta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Lapin maakunnan mehiläishoitajat ja mehiläishoidosta kiinnostuneet tahot sekä yksittäiset henkilöt.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat mehiläisten pölytyksestä hyötyvät marja- tai luonnontuoteyrittäjät sekä paikallista hunajaa ostavat yritykset ja yksittäiset henkilöt. Hankkeessa kerätty tieto hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulun agrologien koulutuksessa, joka luo lisäarvoa mehiläistarhaukselle arktisissa elinympäristöissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 606
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 121 368
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 192 007
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 151 709
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi, Ylitornio, Tornio, Tervola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joihin työllistyvät naiset 2.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hanke lisää uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (mm. marjasatojen lisääntyminen sekä viljelyssä että luonnossa, hunajatuotannon lisääminen) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Vaihtelevien säälojen hallinta (pesien lämmitys). Tuotantokauden pidentäminen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 4 |
| Pölytyksen tehostuminen parantaa kasvillisuuden monimuotoisuutta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Uusietuvan energian käyttö (aurinkoenergian hyödyntäminen). Mehiläisten hyödyntäminen kasvitautien (mm. mansikan harmaahome) torjunnassa biologisin torjunta-ainein. Kemiallisten yhdisteiden käyttötarve vähenee, mikä pienetää myös marjanviljelyn vaikutuksia hyönteisiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 6 |
| Aurinkoenergian hyödyntäminen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Mehiläistalouden edistäminen Lapissa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Pölytyspalveluiden tehostuminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Pölytyksen tehostuminen vaikuttaa osaltaan myös kultturiympäristöjen (mm. marjanviljelytilojen ympäristö) luonnonkasvillisuuteen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Uusiutuvien energiamuotojen (aurinkoenergia) hyödyntäminen. Energian tuottaminben alueilla, joilla ei ole kiinteää sähköverkkoa. | ||
Mehiläistarhaus Lapissa on haasteellista arktisissa luonnon oloissa. Talviaika on pitkä, luminen ja kylmä. Kesäaika on lyhyt ja kasvien kasvukausi näin ollen myös lyhyt. Tarhamehiläiset tarvitsevat yhteiskuntansa ylläpitoon luonnosta kasveja, jotka tuottavat siitepölyä ja mettä. Kesän ravinnonkeruuajan ollessa lyhyt tarhamehiläisten olosuhteiden täytyy olla hyvät, jotta hunajantuotanto mehiläispesistä onnistuu.
Arktinen mehiläistalous-hanke on Lapin ammattikorkeakoulun hanke, jonka yhteistyöorganisaationa ja tutkijaosapuolena on toiminut Luonnonvarakeskus. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat toimineet Suomen mehiläishoitajain liitto ja Napapiirin mehiläishoitajat. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Lapin liitto ja rahoitus on saatu EU: n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa ja välittää uutta tietoa mehiläistarhauksesta Lapin alueella vaativissa ilmasto-olosuhteissa. Hankkeessa on kokeiltu ja kehitetty pesien lämmitystekniikkaa niin, että tarhamehiläisten pesän lämpötila saataisiin pysymään optimina alkukesän viileiden ajankohtien aikaan.
Hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu uudenlaista lämmitysjärjestelmätekniikkaa. Pesien lämmitystekniikan sähköenergian ylläpitoon on pyritty käyttämään aurinkoenergiaa. Uusiutuvan energian käyttö ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia vastaan on tärkeää ottaa huomioon nykypäivänä. Toimiva ja taloudellisesti edullinen lämmitysjärjestelmä, voisi mahdollisesti tukea Lapin alueella mehiläistarhauksen kannattavuutta taloudellisesti mehiläistarhaajille ja toisi vakautta pesän olosuhteisiin tarhamehiläisille.
Luonnonmarjojen pölytys ja näin ollen marjonta tehostuu tarhamehiläisten vaikutusalueella. Tätä on hankkeessa seurattu mustikka- ja karpalokoealoilta kerätyllä tutkimusmateriaalilla, joista on seurattu tarhamehiläisten vaikutusta mustikan ja karpalon pölytykseen.
Lajihunajat ovat hunajia, joita kerätään yhden kasvilajin kukinnosta tai tietyltä kasvupaikalta. Hankkeessa on kokeiltu tuottaa lajihunajaa karpalosta. Tätä ei ole tiettävästi aikaisemmin kokeiltu, joten kokeilu on ollut ainulaatuinen.
Osana hanketta on myös ollut Lapin alueen mehiläistarhaajien keskinäisen yhteistyön kehittäminen sekä tiedonjako hankkeessa tehdyistä tutkimuksista. Tähän hankkeessa on pyritty järjestämällä kesäisin Lapin mehiläistalouspäivät yhteistyössä Napapiirin mehiläishoitajien ja Suomen mehiläishoitajain liiton kanssa.
Hankkeesta on myös kirjoitettu julkaisu, jonka tarkoituksena on välittää tietoa Arktinen mehiläistalous- hankkeessa tehdystä tutkimustyöstä vuosilta 2019–2022. Julkaisussa kerrotaan Lapin arktisissa oloissa toimimisesta mehiläisten kanssa. Tämä teos pohjautuu pääasiallisesti hankkeessa tehtyihin havaintoihin ja tutkimustuloksiin.
Hankkeen tuloksena on todettu, että metsämarjojen pölytys on kannattavaa huonoina luonnonpölytys vuosina. Parhaina luonnon pölyttäjä vuosina pölytysprosentit pysyvät samankaltaisina kuin huonoina vuosina kun mehiläispesät ovat luonnonpölyttäjien tukena.
Lämmityslaitteiden prototyyppien ei havaittu vaikuttavan mehiläispesien hunajasatoon tai mehiläispesien vahvuuteen. Tuloksena saatiin hyvät laitteistot mehiläispesien tutkimiseen ja niiden datankeruu ohjelmistoihin. Lämmityksen vaikutusta tulisi seurata enemmän, jotta saisimme varmempia tuloksia sen hyödyistä ja haitoista. Hankkeen aikana datayhteyksien kanssa oli haasteita koska yhteydet pätkivät hankkeen toiminnasta riippumattomista syistä.
Erikoishunajien tuottaminen metsä- tai joutomailla on kannattavaa. Erikoishunajien kilohinta on parempi ja maku ja rakenne ainutlaatuista, joka erottuu edukseen muiden hunajien joukosta.
Suunnitelmallista pitkän tähtäimen kehittämistä Napapiirin Mehiläishoitajat yhdistyksessä ei ole, mikä johtuu vähäisistä resursseista. Peruskoulutustoimintaa on pidetty yllä, mikä onkin näkynyt positiivisena jäsenmäärän kasvuna viime vuosina. Kehittämistoimintaan tarvittaisiin enemmän aktiivisia tekijöitä, sillä nykyisten ydinaktiivien ajankäyttö ja motivaatio on rajallista. Yhdistyksen resurssien niukkuus näkyy suoraan rajallisena koulutustoiminnan määränä ja paikallista jatkokoulutusta on vähemmän tarjolla.
Lapin arktiset olosuhteet ovat karut ja kasvien satokausi on lyhyt, mikä vaatii mehiläistarhaajalta paljon ja korkeatasoista osaamista sekä ymmärrystä mehiläistarhauksen saloista paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Suuremmalla pesämäärällä Lapissa saataisiin kasvatettua alueen kokonaissatomäärää. Oppimisen ja lisäkouluttautumisen tahtotila tunnistettiin tämän hankkeen aikana.
Laajemmasta harrastajajoukosta voisi löytyä niitä tarhaajia, jotka haluaisivat kasvattaa tarhaustoimintaansa ja tehdä harrastuksesta itselleen jopa elinkeinon. Lapista löytyy jo teollisen määrän hunajan ostaja, jonka kanssa ammattitarhaaja voisi tehdä pidempiaikaisen toimitussopimuksen, mikä mahdollistaisi panostukset ja investoinnit tuotantoon. Ryhmähaastattelussa nousi esille ammattitarhaajien koulutuksen rakentaminen Lapin alueelle. Koulutusjärjestelmä voitaisiin rakentaa hanketoimen avulla yhteistyössä alueen koulutuslaitosten kanssa.