Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75305

Hankkeen nimi: Paikallisesti kestävää kaivostoimintaa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sodankylän kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0193169-1

Jakeluosoite: Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä

Puhelinnumero: 0400 618 870

Postinumero: 99601

Postitoimipaikka: Sodankylä

WWW-osoite: http://www.sodankyla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vs.kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.pesonen(at)sodankyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 769 5950

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja luoda alueellinen laajennettu kestävän kaivostoiminnan klusteri. Klusterissa keskeisinä osa-alueina ovat paikallinen palvelukeskus, kaivannaisalan kehittämiseen liittyvä verkostoituminen, työntekijöiden koulutus ja kurssitus, kestävän kaivostoiminnan verkottuminen sekä kaivostoiminnan alueellinen vaikuttaminen.

Klusterin laajennus pitää sisällään kuntatason yhteistyömalli kaivostoiminnan vaikutusten hallintaan ja oikeudenmukaisempaan hyödynjakoon, joiden tavoitteena on tukea paikkakunnan elinvoiman ja ihmisten arjen kannalta kaivostoimintaan liittyvien vaikutusten hallintaa kestävästi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaivosteollisuuden yritykset (kaivosyhtiöt, malminetsintäyhtiöt), jotka toimivat Sodankylässä.
Sodankylän paikallisyhteisöjen edustajat (kyläyhdistykset, harrastusyhdistykset, järjestöt).
Elinkeinojen edustajat (yritykset, yritysten yhdistykset, paliskunnat).
Luontoarvojen edustajat (ympäristöjärjestöt ja vastaavat).
Kunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kestävän kaivostoiminnan verkoston kautta muualla Lapissa ja Suomessa toimivat kaivosteollisuuden yritykset.
Viranomaiset, joiden toiminta liittyy kaivosteollisuuteen.
Järjestöt joiden toiminta liittyy luonnonvaroihin.
Muut Lapin ja Euroopan kunnat, joissa kaivosteollisuus on ajankohtainen ja merkittävä toimiala.
Aluekehittäjät.
Päätöksentekijät.
Tutkimuslaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 125 784

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 157 228

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin

Kunnat: Sodankylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jäämerentie 1

Postinumero: 99601

Postitoimipaikka: Sodankylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa hyödynnetään tietoa sukupuolinäkökulmasta aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja tilastoista. Sodankylässä on enemmän miehiä kuin naisia, ja tähän on kiinnitetty huomiota kunnan kaivosohjelmassa ja tavoitteessa kehittää elinkeinoja ja työpaikkoja eri toimialoilla työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien muonipuolistamiseksi. Hankkeessa otetaan tämä erityiskysymys huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmiä, sidoryhmiä ja osallistujia kutsuttaessa kiinnitetään huomioon sukupuolinäkökulmaan ja tasa-arvon toteutumiseen sekä osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo eri toimenpiteissä mutta hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Hankkeen keskeinen tavoite on edistää kestävyyttä luonnonvarojen käytössä paikallisella tasolla sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hanke nostaa osaltaan keskusteluun teemaa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hanke nostaa osaltaan keskusteluun teemaa (ks. kaivosohjelma)
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hanke nostaa osaltaan keskusteluun teemaa (ks.kaivosohjelma)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hanke nostaa osaltaan keskusteluun teemaa (ks.kaivosohjelma)
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tukea paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä yhteistyömallin kehittämisen yhtenä keskeisenä osa-alueena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Hanke osaltaan nostaa teemaa keskusteluun (ks kaivosohjelma)
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hanke osaltaan nostaa teemaa keskusteluun (ks kaivosohjelma)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kestävämpää kaivostoimintaa ja oikeudenmukaisempaa hyödynjakoa kehittäen.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hanke vahvistaa paikallisten toimijoiden osallisuutta ja neuvotteluasemaa ja käytäntöjä suhteessa kuntaan ja teollisiin hankkeisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeessa otetaan huomioon myös käytännön toimenpiteissä, että osa Sodankylästä ja kohderyhmistä kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa mallinnettiin alueellinen laajennettu kestävän kaivostoiminnan klusteri. Klusterin keskeiset osa-alueet oli jaettu työpaketteihin (TP): TP1 kaivosteollisuuden paikallinen palvelukeskus, TP2 kaivosalan kehittämisverkosto, TP3 kaivostoimialan koulutus ja kurssitus, TP4 kestävän kaivostoiminnan verkosto, TP5 kaivossopimus ja yhteistoimintamalli sekä TP6 kaivosfoorumi.
Klusterin laajennus piti sisällään kuntatason yhteistyömallin kaivostoiminnan vaikutusten hallintaan ja oikeudenmukaisempaan hyödynjakoon, ja sen tavoitteena oli tukea paikkakunnan elinvoiman ja ihmisten arjen kannalta kaivostoimintaan liittyvien vaikutusten hallintaa kestävästi.

Paikallisesti kestävää kaivostoimintaa -hanke toteutettiin Sodankylässä rinnakkain ja yhteistyössä Malminetsinnän ja pienkaivostoiminnan palvelukeskus -esiselvityshankkeen kanssa (TP1-TP4). Molemmissa hankkeissa nousi esiin tarve kestävän kaivostoiminnan edistämiselle, paikallisen palvelutuotannon määrän ja laadun lisäämiselle, henkilöstön osaamisen kehittämiselle, kaivosalan toimijoiden paikallisen, alueellisen ja kansallisen verkostoitumisen ja yhteisen viestinnän kehittämiselle, aidolle sidosryhmien vuoropuhelulle, kuntaorganisaation toimijoiden roolien kirkastamiselle ja kaiken tämän laadukkaalle koordinoinnille.

Lisäksi Paikallisesti kestävää kaivostoimintaa -hankkeen toimenpiteet tehtiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston johtaman CORE-hankkeen kanssa. CORE (Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa) on strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke, joka tukeutuu ajatukseen toimijoiden keskinäisestä riippuvuudesta ja yhteistoiminnallisen hallinnan (”collaborative governance”) tarpeesta mutkikkaiden ongelmien edessä. Hanke hakee menetelmiä reilujen ja tehokkaiden, parhaaseen tietoon perustuvien ratkaisujen luomiseksi kiistanalaisiin ympäristön ja luonnonvarojen käytön ongelmiin. Hankkeessa kehitetään suomalaisoloissa toimivia yhteisen ongelmanratkaisun toimintamalleja ja erilaisten toimijoiden valmiuksia hyödyntää niitä rakentavasti.

Paikallisesti kestävää kaivostoimintaa -hankkeen TP5:ssä selvitettiin eri sidosryhmien toivomukset yhteistoimintamallin sisällöstä sekä selkeytettiin eri osapuolten näkemyksiä edellytyksistä mahdollisen sopimuksen saavuttamiseksi. TP6:n tuloksena vuosittain järjestettävä kaivosfoorumi koettiin kaikkien sidosryhmien keskuudessa tärkeimmäksi lähitulevaisuudessa toteutettavana yhteistyön muotona. Hankkeen haastatteluissa saaduissa näkemyksissä oli kaivosfoorumin muodosta ja laajuudesta erilaisia ajatuksia.