Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75311

Hankkeen nimi: Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Maakuntaliitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0215839-7

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Puhelinnumero: 015 - 321 130

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esavo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Gynther

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.gynther(at)esavo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407737285

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke on elvyttämis-, elävöittämis- ja imagohanke, joka tähtää taloudelliseen hyötyyn. Hankkeen tavoitteena on nostaa kulttuuri uudelle tasolle, kun tarkastellaan Savonlinnan ja sitä ympäröivän Järvi-Suomen elinvoimatekijöitä. Hankkeeseen ovat sitoutuneet Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat sekä kaupungit Savonlinna, Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta ja Joensuu.

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen -hankkeen konkreettisena tavoitteena on verkostomaisella yhteistyöllä valmistella Savonlinnan osallistumista Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 –kansalliseen kilpailuun ja työstää kilpailun edellyttämää hakemusasiakirjaa. Hakemuksen työstäminen ja juhlavuoden sisältöjen suunnittelu tehdään laajasti ja ylimaakunnallisesti osallistaen mukaan eri toimijoita. Hanke toimii myös toteutettavuusselvityksenä, sillä hankkeella selvitetään Savonlinnan ja muiden toimijoiden valmius sitoutua ja resursoida mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 valmistelu ja toteuttaminen.

Hankkeessa on kolme toimenpidekokonaisuutta:
1. valmistelutiimin verkostomainen toiminta,
2. kulttuuri alueiden strategisessa kehittämisessä sekä
3. kansalliseen kulttuuripääkaupunkikilpailuun valmistautuminen.

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen -hankkeen tuloksena syntyy
1. tausta-aineistot ja selvitykset, jotka luovat pohjaa kulttuuripääkaupunkivuoden hakemukselle
2. hakemus, hakukirja, jolla Savonlinna voi osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden kansalliseen kilpailuun sekä
3. itäsuomalainen kulttuuritoimijoiden yhteistoimintaverkosto. Verkoston toiminta konkretisoituu yhteiseen kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 suunnitelmaan ja ohjelmasisältöihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen -hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat alueen yritykset ja organisaatiot, kulttuurilaitokset ja kulttuurialan toimijat, päätöksentekijät sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot, jotka osallistuvat hankkeen avulla kulttuurialan strategiseen kehittämiseen ja mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden suunnitteluun, valmisteluun ja hakemiseen.

Hanke yhdistää hallintoa, sidosryhmiä, kulttuurin kenttää, kolmannen ja neljännen sektorin toimijoita sekä julkisia ja yksityisiä rahoittajia. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös kuntien ja kaupunkien eurooppalaiset ystävyyskaupungit, slovakialaiset hakijakaupungit sekä aikaisemmat kulttuuripääkaupungit Euroopassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen -hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ensisijaisesti alueen asukkaat, paikalliset ihmiset, joita Itä-Suomen neljässä maakunnassa on yhteensä n. 682 000 asukasta. Heidän hyväkseen ja tuekseen hankkeen kehittämistoimenpiteitä toteutetaan.

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat alueen yritykset, organisaatiot ja toimijat, jotka hyötyvät kulttuurialan strategisesta kehittämisestä ja mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta. Merkittävimmät välilliset kohderyhmät ovat matkailu- ja palvelualat, jotka hyötyvät hankkeen toimenpiteistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 315 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 450 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 450 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Mikkelin, Varkauden, Keski-Karjalan, Imatran, Kuopion, Lappeenrannan, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen

Kunnat: Polvijärvi, Tohmajärvi, Hirvensalmi, Rantasalmi, Savitaipale, Siilinjärvi, Keitele, Sulkava, Pieksämäki, Sonkajärvi, Pertunmaa, Kaavi, Liperi, Lemi, Suonenjoki, Enonkoski, Rautavaara, Rautjärvi, Outokumpu, Puumala, Rääkkylä, Kontiolahti, Luumäki, Mäntyharju, Vesanto, Kangasniemi, Kiuruvesi, Tervo, Lieksa, Nurmes, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Taipalsaari, Mikkeli, Joensuu, Juva, Ruokolahti, Imatra, Varkaus, Savonlinna, Juuka, Joroinen, Ilomantsi, Lappeenranta, Vieremä, Pielavesi, Heinävesi, Parikkala, Kitee, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolten tasa-arvo on hankkeen toimintoihin sisältyvä läpileikkaava periaate. Hankevalmistelussa ei kuitenkaan ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo on hankkeen toimintoihin sisältyvä läpileikkaava periaate. Hankkeen aikana arvioidaan valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo on hankkeen toimintoihin sisältyvä läpileikkaava periaate, mutta sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Hankkeen tavoitteet liittyvät lähinnä Itä- ja Järvi-Suomen sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden edistämiseen, mutta niillä kaikilla on yhtymäkohta myös ekologiseen kestävyyteen. Saimaan alueen lanseeraama Lake Saimaa - Purest Finland velvoittaa vastuullisuuteen kaikissa kehittämistoimissa. Käytännössä esim. hanketiimi hyödyntää työssään videoneuvotteluja ja -kokouksia matkustuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeella tuotettava tieto ja tulevaisuuden kuva rakentuu Järvi-Suomen alueen puhtauden ja ainutlaatuisuuden varaan. Saimaan alueen lanseeraama Lake Saimaa - Purest Finland velvoittaa vastuullisuuteen kaikissa kehittämistoimissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeessa noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeessa noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeessa noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeella ei välitöntä vaikutusta ja välillistä siten, että edistetään vastuullisen matkailun ja tapahtumatuotannon periaatteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeessa noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja tukea olemassa olevaa elinkeinorakennetta sekä luoda pohjaa ja edellytyksiä uudenlaisen elinvoiman kehittämiselle alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 5
Kulttuuri- ja matkailupalvelut ovat suurelta osin aineettomia tuotteita ja palveluita, joiden vastuullista kehittämistä hankkeella edistetään.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Hankkeessa pyritään noudattamaan vastuullisen matkailun periaatteita ja kestävien liikkumismuotojen hyödyntämismahdollisuuksia kulttuuripääkaupunkialueella, joka on maantieteellisesti laaja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyys, elvyttää ja elävöittää palvelutarjontaa ja uskoa tulevaisuuteen ja tätä kautta asukkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyys, johon sisältyy tasa-arvoinen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 6
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyys, joka edistää myös yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 6
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyys. Tähän liittyen hankkeella luodaan edellytyksiä järvisuomalaisten maisemien, rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologisen perinnön hyödyntämiselle mm. kulttuurimatkailussa ja elinkeinotoiminnassa.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyys, mikä kytkeytyy vahvasti vastuullisen matkailun - ja ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hanke on alusta alkaen ollut neljän maakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan ja niiden
pääkaupunkien, Mikkelin, Lappeenrannan, Kuopion ja Joensuun, sekä Savonlinnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä koko alueen ylimaakunnallista yhteistyötä ja tukea kulttuurista kestävyyttä. Saimaa-ilmiön synty ja lähtöasetelma on ilmiömäinen. Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelman historiassa on todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun alueen isot kaupungit tukevat kaikkein pienintä kaupunkia kulttuuripääkaupungiksi.

Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelin hakemisen lisäksi hankkeen tavoitteena on synnyttää pysyvää
muutosta. Voisiko Saimaa ilmiö ja Järvi-Suomen tarina – veden voimalla, yhdistävillä silloilla ja itäisellä ilolla – olla uusi vaihde, yhteinen kunnianhimoinen suunta ja uusi normaali Savonlinnan ja koko Itä-Suomen yhteiselle elinvoimatyölle ja kestävälle kasvulle, joka tähtää yhä laajenevaan kansainväliseen yhteistyöhön?

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hankkeessa oli kolme toimenpidekokonaisuutta. 1) valmistelutiimin verkostomainen toiminta, 2) kulttuuri alueiden strategisessa kehittämisessä ja 3) kansalliseen kulttuuripääkaupunkikilpailuun valmistautuminen. Nämä toimenpidekokonaisuudet sisälsivät työpajoja alueen asukkaille, kulttuurikentän toimijoille ja sidosryhmille, verkostotapaamisia, tiedotustilaisuuksia, hakukirjan valmistamisen, Savonlinnan kulttuuristrategian ja uuden itäsuomalaisen yhteistyöstrategian kilpailuttamisen, useiden ostopalveluiden kilpailutuksia, visuaalisen ilmeen ja viestinnän materiaalin kokoamisen, taloudellisten suunnitelmien tekemistä sekä kulttuuripääkaupunkihaun kansallisen esivalinnan esittelytilaisuuteen valmistautumista.

Hankkeen tuloksen syntyi 1) tausta-aineistoja ja selvityksiä, jotka luovat pohjaa kulttuuripääkaupunkivuoden hakemukselle, 2) hakemus, hakukirja, jolla Savonlinna ja Itä-Suomen alue voi osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden kansalliseen kilpailuun ja 3) itäsuomalainen kulttuuritoimijoiden yhteistoimintaverkosto. Verkoston toiminta konkretisoituu yhteiseen kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 suunnitelmaan ja ohjelmasisältöihin.