RR-tietopalvelu -hankekuvaus A75317, MINT - Etelä-Karjalan pientien kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Honkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspalvelukoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.honkanen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 836 6733

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Karjalassa tulevaisuus näyttää haastavalta: väestö ikääntyy ja karkaa muualle, yritysten kasvu on vaisua ja kuntien taloudellinen tilanne on vähintäänkin ahdas. Tämä ei ole kuitenkaan läheskään koko totuus, sillä taustalla tapahtuu koko ajan ja paljon.

Etelä-Karjalassa on kehitetty jo vuodesta 2014 alkaen innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Käytännössä se on tarkoittanut LUT-yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla tapahtunutta kehitystyötä, jossa erilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävien kokeilujen kautta on yritetty ratkoa innovaatiotoiminnan ytimessä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvu- ja kehityshaasteita.

Korkeakoulut ovat tulkinneet tämän hetkisen tilanteen niin, että on jälleen hyvä aika skaalata tekemistä ja ottaa seuraava kasvuhyppy digitaalisuuden, osaamisyhdistelmien, kansainvälisyyden ja pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osalta.

Etelä-Karjalan pienet kunnat ovat olleet aktiivisia toimivan yhteyden luomiseksi kunnissa toimivien yritysten, kuntien elinkeinotoimintojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikilla toimijoilla ovat omat haasteensa resurssien, ajoituksien ja osaamisen suhteen. Yhdessä ongelmien ratkaisu on kuitenkin mahdollista.

MINT-hankkeessa keskitytään Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksillä on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehittämisessä, kunnilla on omistajuus sekä yritysyhteistyön tiivistämisessä, että tuloksekkaan ja toimivan yhteyden ylläpitämisestä korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatio-osaamisen jalostamiseen niin, että se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehittämisessä.

MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyvät kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtuu kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluympäristöissä.

PK-yritysten saavuttama hyöty hankkeessa on innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lisääntyminen. Suomeksi se tarkoittaa kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea asiakasta hyödyttävimmällä tavalla. Kaiken tämän tulee tapahtua niin, että yritysten resurssit kehittämiseen eivät kasva, mutta ne saattavat muuttaa muotoaan.

Kuntien kannalta keskeisenä tuloksena on kunnissa toimivien yritysten elinvoimaisuuden kasvu, kuntien vetovoiman lisääntyminen opiskelijoista huippuosaajien lukeutuvassa kohderyhmässä sekä tiivistyvä yhteistyö Etelä-Karjalassa toimivien korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulujen näkökulmasta hankkeen tulokset nostavat niiden vaikutusta innovaatiotoiminnan kehittymisessä maakunnassa, lisäävät todennäköisyyttä opiskelijoiden sekä muiden koulutettujen osaajien jäämiseen maakunnan yrityksiin sekä pk-yrityslähtöisten uusien tarpeiden ja innovaatioavauksien lisääntymiseen maakunnassa.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Luumäen kunta, Parikkalan kunta, Rautjärven kunta, Savitaipaleen kuntaan ja Taipalsaaren kunta. Hanke toteutetaan 1.9.2019-31.12.2021 välisenä aikana.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena ovat Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella toimivat pk-yritykset toimialasta riippumatta. Hankkeen kokeilutoimenpiteitä voidaan kohdistaa myös mikroyrityksiin, mikäli yhteys pk-yrityskenttään on perusteltavissa esimerkiksi alihankintaroolin tai osaamisen perusteella.

Hankkeen toimenpiteiden ja tulosten osalta kohderyhmään kuuluvat myös Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien elinkeino- ja kehitystoimintaa tuottavat yksiköt.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Lemin ja Ruokolahden kunnat joilla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua kehittämishankkeeseen osatoteuttajan roolissa sekä näissä kunnissa toimivat pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista hyötyvät myös LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu, joiden yhteistyö kunnissa toimivien yritysten ja kuntien kanssa kehittyy osaksi yhteistä innovaatioekosysteemiä.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös yritystoiminnan siirtämistä kuntaan harkitsevat yrittäjät ja yritykset, joilla olisi sijoittautumispäätöksen jälkeen mahdollisuus ja tarve hyödyntää innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osaamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 371 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 978

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 530 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 487 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Rautjärvi, Taipalsaari, Savitaipale, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen pääkohderyhmänä on kunnissa toimivat pk-yritykset. Toimintaympäristön analyysi ja pohjatiedot osoittavat, että yrittäjäjoukko ja yritysten kehittämiseen osallistuvat henkilöt ovat hyvin miesvaltaisia. Innovaatio- ja kokeiluekosysteemi ei ota kantaa henkilöiden sukupuoleen, vaan kehittämismahdollisuudet ovat avoinna kaikille. Kuntien omien päämäärien saavuttamiseksi on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten avautuvat mahdollisuudet yrityksissä, kunnissa ja korkeakouluissa tuodaan esille.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteet pyrkivät rohkaisemaan naisia ja miehiä sekä oppimaan edistyksellisä taitoja että soveltamaan niitä. Digitaalisuus ja digitalisoituminen leikkaavat jo nyt kaikkia aloja, joten sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä innovaatiotoiminnassa. On vain löydettävä oikeita keinojarohkaista henkilöitä löytämään omatulokulmansa alalla.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke toteutetaan sukupuolten välinen tasaarvo huomioiden ja hankkeen aikana esiin tuleviin tarpeisiin reagoiden viipymättä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Kiertotalous on yksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemin keskeisistä osaamisalueista. Hankkeen toteutus tukee Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, jossa materiaalit ja jätteet ovat merkittävässä roolissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Kiertotalous on yksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemin keskeisistä osaamisalueista. Hankkeen toteutus tukee Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, jossa uusiutuvien energialähteiden merkitys on suuri.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	8
Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tulokset vaikuttavat suoraan ja välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen - innovaatio- ja kokeiluekosysteemin ydin juuri paikallisen elinkeinorakenteen kestäävyydessä ja sitä kautta koko maakunnan kestävässä kehittymisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	9
Hankkeessa toteutettavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin rakentamiseen liittyvät kokeilut sisältävät aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Hankkeen kohderyhmästä (pk-yritykset pienissä kunnissa) valtaosa edustaa kuitenkin valmistukseen tai asentamiseen liityviä yrityksiä ml. palvelut. Hankkeessa ei suoraan kehitetä tuotteita tai palveluita, vaan yhteistyötä ja toimintamalleja innovaatiotoimintaan liittyen.
Liikkuminen ja logistiikka	6	6
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Saimaan aiheuttaa liikkumiselle ja logistiikalle haasteita. Samanaikaisesti Venäjän rajan läheisyys, sujuvat rajanylitykset, rata- ja tieverkon kehittyminen sekä lentoliikenne luovat mahdollisuuksia kunnissa toimiville pk-yrityksille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	3
Välillinen vaikutus, työpaikkojen turvaaminen ja lisääminen on mahdollista hankkeen aikana saavutettavien tulosten avulla.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Kirjoita tiivistelmä hankkeesta, sen toteutuksesta ja tuloksista koskien koko hankkeen kestoa.

Tausta

Etelä-Karjalassa on kehitetty jo vuodesta 2014 alkaen innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Käytännössä se on tarkoittanut LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun (entisen Saimaan ammattikorkeakoulun) johdolla tapahtunutta kehitystyötä, jossa erilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävien kokeilujen kautta on yritetty ratkoa innovaatiotoiminnan ytimessä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvu- ja kehityshaasteita. MINT-hanketta suunniteltaessa vuonna 2019 korkeakoulut olivat tulkinneet senhetkisen tilanteen niin, että olisi hyvä aika skaalata tekemistä ja ottaa seuraava kasvuhyppy digitaalisuuden, osaamisyhdistelmien, kansainvälisyyden ja pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osalta. Etelä-Karjalan pienet kunnat ovat pyrkineet olemaan aktiivisia toimivan yhteyden luomiseksi kunnissa toimivien yritysten, kuntien elinkeinotoimintojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikilla toimijoilla ovat omat haasteensa resurssien, ajoituksien ja osaamisen suhteen. Näiden tarpeiden pohjalta ideoitiin MINT-hanke ja sitä lähdettiin toteuttamaan LAB-ammattikorkeakoulun (entisen Saimaan ammattikorkeakoulun), LUT-yliopiston, Luumäen kunnan, Parikkalan kunnan, Rautjärven kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan kanssa.

Tavoite

MINT-hankkeessa keskityttiin Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena oli luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksillä on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehittämisessä, kunnilla on omistajuus sekä yritysyhteistyön tiivistämisessä, että tuloksekkaan ja toimivan yhteyden ylläpitämisestä korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatio-osaamisen jalostamiseen niin, että se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehittämistä.

Hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa Etelä-Karjalan kunnissa (pl. kaupungit) toimivien yritysten innovaatiotoimintaa yhdistämällä yritysten, kuntien ja korkeakoulujen resurssit yhteiseksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemiksi. Hankkeen päätavoite jaettiin tarkemmalla tasolla neljäksi osatavoitteeksi:

1) Uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen kokeilujen kautta
2) Uusien työ- ja harjoittelupaikkojen kehittäminen ja kokeileminen
3) Uusien houkuttelevuustekijöiden kehittäminen kunnissa innovaatioyhteistyön ympärille
4) Innovaatio- ja kokeiluekosysteemin toimintamallin vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen maakunnassa ja sen
ulkopuolella.

Toimenpiteet

MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyivät kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen, kytkeytyen alueen yritysten kasvupotentiaalin lisääntymiseen ja/tai olemassa olevan liiketoiminnan elinvoimaisuuden ylläpitoon. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtui kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia kokeiluita yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluympäristöissä. Pk-yritysten saavuttama hyöty hankkeessa oli innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lisääntyminen. MINT-hankkeessa se tarkoitti kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea asiakasta hyödyttävimmällä tavalla. MINT-hankkeessa kehitettiin Kokeilumestari-menetelmä, joka konkretisoituu hankkeen nettisivuilla saatavilla olevaan Kokeilumestarin työkirjaan. Kokeilumestari-menetelmä luotiin hankkeen aikana kuntien ja yritysten avuksi innovaatio- ja kokeiluosaamisen kasvattamiseksi ja työkaluksi, jonka avulla voidaan toteuttaa kokeiluita nopeasti ja ketterästi.

Tulokset

Kuntien kannalta keskeisenä tuloksena tavoiteltiin kunnissa toimivien yritysten elinvoimaisuuden kasvua, kuntien vetovoiman lisääntymistä opiskelijoista huippuosaajiin lukeutuvassa kohderyhmässä sekä tiivistyvää yhteistyötä Etelä-Karjalassa toimivien korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulujen näkökulmasta hankkeen tulokset nostaisivat niiden vaikutusta innovaatiotoiminnan kehittymisessä maakunnassa, lisäisivät todennäköisyyttä opiskelijoiden sekä muiden koulutettujen osaajien jäämiseen maakunnan yrityksiin, halusta vaikuttaa ja olla mukana vaikuttamassa yritysten toimintatapojen ja kehityspolkujen muutosasioissa sekä pk-yrityslähtöisten uusien tarpeiden ja innovaatioavauksien lisääntymiseen maakunnassa. Hankkeen aikana pystyttiin edistämään kuntien ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä merkittävästi sekä lisäämään pienten kuntien ja pk-yritysten tietoisuutta korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksista. Lisäksi Kokeilumestari-toimintamalliin perehdytettiin myös sidosryhmien edustajia, esimerkkinä Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHY, joka tarjoaa yrityspalveluita Ruokolahden ja Rautjärven kunnille. Hankkeessa toteutettiin myös useita kokeiluita, joissa opiskelijat olivat mukana aktiivisessa roolissa. Samoin hankkeen aikana toteutettiin useita opinnäytetöitä, joiden tulokset hyödyntävät kuntia sekä yrityksiä.

Oman haasteensa MINT-hankkeen toteuttamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen asetti koronapandemia, joka koettiin hankkeen aikana ja rajoitti osittain hankkeen toimintaa maaliskuusta 2020 – huhtikuuhun 2022. Koronan aikana hankkeessa kuitenkin pyrittiin vastaamaan kuntien ja yritysten muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi etäkoulutuksilla ja sparrauksilla sekä virtuaali- ja hybriditapahtumilla, jotka toteutettiin ekosysteemitason kokeiluina

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke