Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75317

Hankkeen nimi: MINT - Etelä-Karjalan pientien kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Honkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspalvelukoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.honkanen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 836 6733

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Taipalsaaren kunta, 0163320-5
Savitaipaleen kunta, 0163109-0
Parikkalan kunta, 1913642-6
Rautjärven kunta, 0206951-1
Luumäen kunta, 0162631-2
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 0245904-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Karjalassa tulevaisuus näyttää haastavalta: väestö ikääntyy ja karkaa muualle, yritysten kasvu on vaisua ja kuntien taloudellinen tilanne on vähintäänkin ahdas. Tämä ei ole kuitenkaan läheskään koko totuus, sillä taustalla tapahtuu koko ajan ja paljon.

Etelä-Karjalassa on kehitetty jo vuodesta 2014 alkaen innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Käytännössä se on tarkoittanut LUT-yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla tapahtunutta kehitystyötä, jossa erilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävien kokeilujen kautta on yritetty ratkoa innovaatiotoiminnan ytimessä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvu- ja kehityshaasteita.

Korkeakoulut ovat tulkinneet tämän hetkisen tilanteen niin, että on jälleen hyvä aika skaalata tekemistä ja ottaa seuraava kasvuhyppy digitaalisuuden, osaamisyhdistelmien, kansainvälisyyden ja pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osalta.

Etelä-Karjalan pienet kunnat ovat olleet aktiivisia toimivan yhteyden luomiseksi kunnissa toimivien yritysten, kuntien elinkeinotoimintojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikilla toimijoilla ovat omat haasteensa resurssien, ajoituksien ja osaamisen suhteen. Yhdessä ongelmien ratkaisu on kuitenkin mahdollista.

MINT-hankkeessa keskitytään Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksillä on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehittämisessä, kunnilla on omistajuus sekä yritysyhteistyön tiivistämisessä, että tuloksekkaan ja toimivan yhteyden ylläpitämisestä korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatio-osaamisen jalostamiseen niin, että se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehittämisessä.

MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyvät kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtuu kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluympäristöissä.

PK-yritysten saavuttama hyöty hankkeessa on innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lisääntyminen. Suomeksi se tarkoittaa kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea asiakasta hyödyttävimmällä tavalla. Kaiken tämän tulee tapahtua niin, että yritysten resurssit kehittämiseen eivät kasva, mutta ne saattavat muuttaa muotoaan.

Kuntien kannalta keskeisenä tuloksena on kunnissa toimivien yritysten elinvoimaisuuden kasvu, kuntien vetovoiman lisääntyminen opiskelijoista huippuosaajien lukeutuvassa kohderyhmässä sekä tiivistyvä yhteistyö Etelä-Karjalassa toimivien korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulujen näkökulmasta hankkeen tulokset nostavat niiden vaikutusta innovaatiotoiminnan kehittymisessä maakunnassa, lisäävät todennäköisyyttä opiskelijoiden sekä muiden koulutettujen osaajien jäämiseen maakunnan yrityksiin sekä pk-yrityslähtöisten uusien tarpeiden ja innovaatioavauksien lisääntymiseen maakunnassa.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Luumäen kunta, Parikkalan kunta, Rautjärven kunta, Savitaipaleen kuntaan ja Taipalsaaren kunta. Hanke toteutetaan 1.9.2019-31.12.2021 välisenä aikana.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena ovat Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella toimivat pk-yritykset toimialasta riippumatta. Hankkeen kokeilutoimenpiteitä voidaan kohdistaa myös mikroyrityksiin, mikäli yhteys pk-yrityskenttään on perusteltavissa esimerkiksi alihankintaroolin tai osaamisen perusteella.

Hankkeen toimenpiteiden ja tulosten osalta kohderyhmään kuuluvat myös Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien elinkeino- ja kehitystoimintaa tuottavat yksiköt.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Lemin ja Ruokolahden kunnat joilla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua kehittämishankkeeseen osatoteuttajan roolissa sekä näissä kunnissa toimivat pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista hyötyvät myös LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu, joiden yhteistyö kunnissa toimivien yritysten ja kuntien kanssa kehittyy osaksi yhteistä innovaatioekosysteemiä.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös yritystoiminnan siirtämistä kuntaan harkitsevat yrittäjät ja yritykset, joilla olisi sijoittautumispäätöksen jälkeen mahdollisuus ja tarve hyödyntää innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osaamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 21 665

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 530 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 950

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Luumäki, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pääkohderyhmänä on kunnissa toimivat pk-yritykset. Toimintaympäristön analyysi ja pohjatiedot osoittavat, että yrittäjäjoukko ja yritysten kehittämiseen osallistuvat henkilöt ovat hyvin miesvaltaisia. Innovaatio- ja kokeiluekosysteemi ei ota kantaa henkilöiden sukupuoleen, vaan kehittämismahdollisuudet ovat avoinna kaikille. Kuntien omien päämäärien saavuttamiseksi on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten avautuvat mahdollisuudet yrityksissä, kunnissa ja korkeakouluissa tuodaan esille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet pyrkivät rohkaisemaan naisia ja miehiä sekä oppimaan edistyksellisä taitoja että soveltamaan niitä. Digitaalisuus ja digitalisoituminen leikkaavat jo nyt kaikkia aloja, joten sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä innovaatiotoiminnassa. On vain löydettävä oikeita keinojarohkaista henkilöitä löytämään omatulokulmansa alalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke toteutetaan sukupuolten välinen tasaarvo huomioiden ja hankkeen aikana esiin tuleviin tarpeisiin reagoiden viipymättä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Kiertotalous on yksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemin keskeisistä osaamisalueista. Hankkeen toteutus tukee Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, jossa materiaalit ja jätteet ovat merkittävässä roolissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Kiertotalous on yksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemin keskeisistä osaamisalueista. Hankkeen toteutus tukee Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, jossa uusiutuvien energialähteiden merkitys on suuri.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tulokset vaikuttavat suoraan ja välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen - innovaatio- ja kokeiluekosysteemin ydin juuri paikallisen elinkeinorakenteen kestäävyydessä ja sitä kautta koko maakunnan kestävässä kehittymisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Hankkeessa toteutettavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin rakentamiseen liittyvät kokeilut sisältävät aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Hankkeen kohderyhmästä (pk-yritykset pienissä kunnissa) valtaosa edustaa kuitenkin valmistukseen tai asentamiseen liityviä yrityksiä ml. palvelut. Hankkeessa ei suoraan kehitetä tuotteita tai palveluita, vaan yhteistyötä ja toimintamalleja innovaatiotoimintaan liittyen.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Saimaan aiheuttaa liikkumiselle ja logistiikalle haasteita. Samanaikaisesti Venäjän rajan läheisyys, sujuvat rajanylitykset, rata- ja tieverkon kehittyminen sekä lentoliikenne luovat mahdollisuuksia kunnissa toimiville pk-yrityksille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Välillinen vaikutus, työpaikkojen turvaaminen ja lisääminen on mahdollista hankkeen aikana saavutettavien tulosten avulla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-