|
|
|
Hankekoodi: A75335
Hankkeen nimi: Kilpailuetua Satakunnan elintarviketeollisuuden ja ruokaketjun veden laadusta ja laadunhallinnasta - LAATUVESI
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: PL 1001
Puhelinnumero: 044 710 3060
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Martti Latva
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.latva(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3060
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vesi on yksi keskeisistä tekijöistä elintarviketeollisuudessa, joko raaka-aineena tai osana prosessia. Satakunnassa elintarviketeollisuudella on merkittävämpi rooli kuin muissa Suomen maakunnissa, sillä maakunnan alueella sijaitsee useita merkittäviä ja tuotannossaan vesi-intensiivisiä elintarvikkeiden jalostuslaitoksia. Elintarviketeollisuuden häiriötön vedensaanti on perusedellytys alueen elintarviketuotannon elinvoimaisuudelle ja niiden tarjoamien työpaikkojen olemassaololle.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa Satakunnan elintarviketeollisuudelle työkaluja veden laadun ja määrän kokonaisvaltaiseen hallintaan. Hankkeessa selvitetään Satakunnan elintarviketeollisuuden ennustettavissa oleva vedenkäytön tarve, osoitetaan veteen liittyvät riskit, etsitään keinoja niihin varautumiseen sekä selvitetään vedenkäsittelyn ja käytön tehostamisen vaikutuksia tuotantokustannuksiin ja energiatehokkuuteen. Tunnistettuihin riskeihin tuotetaan keinoja niihin varautumiseen sekä tuotetaan osaamista ja tietoa vedenkäsittelyn ja vedenkäytön tehostamisen vaikutuksista tuotantokustannuksiin sekä laaditaan toimenpide-ehdotuksia. Samalla kehitetään toimintamalli elintarviketeollisuuden vesijärjestelmiin liittyvien riskitekijöiden hallitsemiseksi.
Selvitetään prosessien sisäisten vesikiertojen tehostamista Satakunnan elintarviketeollisuudessa ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön tarkoitukseen kehitettyjä teknologioita. Myös lämpimän veden käyttöön kiinnitetään hankkeessa huomiota, koska se on keskeinen tekijä energiankulutuksessa ja lämpimän veden käytön tehostaminen lisää energiatehokkuutta ja alentaa kustannuksia.
Puhtaan veden käyttäminen tuotteissa ja niiden valmistuksessa on melko käyttämätön markkinointivaltti elintarviketeollisuudessa. Satakunnassa puhdasta vettä käytetään tuotteissa ja niiden valmistuksessa, ja hankkeessa kehitetään sen ottamista osaksi elintarviketeollisuuden markkinointia. Hankkeen seurauksena yritykset saavat materiaalia, jota voivat hyödyntää markkinoinnissaan. Sen lisäksi hanke itse synnyttää tietoa ja viestintää, jolla osoitetaan satakuntalaisen elintarviketuotannon erinomaisuus, missä hyvälaatuinen puhdas vesi on keskeinen tekijä. Hankkeessa järjestetään workshop -tyyppisiä tilaisuuksia, joilla pyritään levittämään tietoa veden käytön paremmasta hallinnasta ja tehostamisesta Satakunnan yrityksissä. Hankkeen viestinnän olennaisena osana on viestiä ulospäin satakuntalaisen elintarviketuotannon erinomaisuus, jotka hyvälaatuinen vesi sen tuotantoon ja tuotteisiin tarjoaa.
Hankkeeseen osallistuu satakuntalaisia elintarviketeollisuuden yrityksiä, mikä lisää ja tehostaa Satakunnan toimijoiden sisäistä yhteistyötä ja edesauttaa mahdollisen ekosysteemin rakentamista. Elintarviketeollisuuden yrityksien veteen ja sen käyttöön liittyvien riskien hallinta paranee ja mahdollisiin veteen ja veden käyttöön liittyviin ongelmiin varustaudutaan hankeen tuloksena paremmin. Samalla veden käyttö tehostuu ja uusia veden laadun ja määrän hallintaan liittyviä teknologioita otetaan käyttöön. Lisäksi kiertotaloutta ja energiatehokkuutta edistetään. Markkinointiin tuotetaan uutta näkökulmaa, missä otetaan käyttöön puhdas vesi ja sen merkitys tuotteisiin ja tuotantoon. Käytännössä tuloksena on myös Satakunnan ja Suomen elintarvikehuollon huoltovarmuuden paraneminen.
Satakunnassa toimivat elintarviketeollisuuden yritykset kuten mm. lihanjalostusteollisuus, kasvituotteiden jalostajat, meijeriteollisuus, leipomot ja pienpanimot. Hankkeen tuloksista hyötyy myös laajemmin vettä prosesseissaan käyttävät yritykset sekä teollisuus. Tuloksia voidaan avoimesti hyödyntää myös uuden vesi-intensiivisen liiketoiminnan kehittämiseen.
Ruokaketjun muut toimijat sekä vedenkäsittelyyn, suunnitteluun, mittaamiseen ja valvontaan erikoistuneet suomalaiset yritykset, jotka valmistavat ja markkinoivat esim. prosessisuunnittelua, suodatuslaitteistoja, ioninvaihtimia, veden pehmentimiä, saostuslaitteita, vedenkäsittelykemikaaleja, veden laadun mittareita, jätevedenkäsittely-yksiköitä ja desinfiointilaitteita. Tavoitteena on myös saavuttaa yritysten potentiaalinen asiakaskunta, jolle tieto, että valmistuksessa käytetään hyvälaatuista vettä voi aikaansaada muutoksia ostotottumuksiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 113
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 113
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 161
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 161
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan
Kunnat: Kankaanpää, Nakkila, Siikainen, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Huittinen, Säkylä, Eura, Kokemäki, Pomarkku, Ulvila, Jämijärvi, Karvia, Eurajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden materiaalihävikin pienentyminen sekä prosessien energiatehokkuuden parantaminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Materiaalihävikin pienentäminen vähentää raaka-ainemäärän tarvetta, jolloin tuotanto ei ole niin riippuvainen sääoloista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeelle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Prosessien kehittäminen vähentää pohjavesien käyttötarvetta sekä parantaa pintaveden laatua. Samoin kasvihuonepäästöt vähenevät energiatehokkuuden kasvaessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeelle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Kiertotalouden periaatteiden omaksuminen vähentää sekä materiaalin kulutusta että jätteiden tuottoa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Energiatehokkuuden kasvattaminen edellyttää uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkoenergian, käyttöönottoa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Kiertotaloutta koskevan tietoisuuden kasvattaminen alueen yrityksissä johtaa koko elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeelle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Osana hanketta tarkastellaan yritysten kuljetusprosesseja ja etsitään tapoja logistiikan kehittämiseen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Kiertotalouden huomioiminen teollisuusprosesseissa parantaa ympäristön laatua ja siten ihmisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeelle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeelle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeelle. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Koulutuspilotit, hankkeen aikana ja sen jälkeen tehtävä tiedotttaminen kasvattavat merkittävästi koko kohderyhmän ympäristöosaamista. | ||
Vesi on yksi keskeisistä tekijöistä Satakuntalaisessa elintarviketeollisuudessa, joko raaka-aineena tai osana prosesseja. Elintarviketeollisuudessa puhtaan veden jatkuva saatavuus on toiminnan ehdoton edellytys ja sen vuoksi hankkeessa selvitettiin Satakunnan elintarviketeollisuuden tulevaisuuden vedenkäyttöä ja veden tarvetta sekä tämänhetkistä tilannetta.
Hankkeessa selvitettiin riskienhallinnan kautta, miten Satakunnan elintarviketeollisuus on varautunut veden jakelun mahdollisiin keskeytyksiin tai laatuhäiriöihin. Tähän tarpeeseen tuotettiin myös riskienhallintatyökalu, jonka käyttöön alueen yrityksiä myös perehdytettiin ja työkalu on edelleen hankkeen jälkeenkin Satakunnan elintarviketeollisuudella käytettävissä.
Elintarviketeollisuuden kannattavuuteen liittyy olennaisena osana vedenkäytön hallinta niin, että käytettävän tuoreveden kulutusta samoin kuin energian kulutusta (lämmin vesi) pyritään vähentämään. Hankkeessa kehitettiin työkalu veteen liittyvän energiakulutuksen laskemiseksi ja yrityksiä perehdytettiin laskentatyökalun käyttöön. Myös tämä työkalu on hankkeen jälkeen käytettävissä.
Veden jakeluun liittyvien häiriötilanteiden hallinnan kannalta on tärkeää, että vesihuoltolaitoksen ja elintarviketeollisuuden välinen yhteistyö ja viestintä toimii saumattomasti. Nopean häiriötiedottamisen etuna on, että teollisuus pystyy tarvittaessa esimerkiksi katkaisemaan vedentulon ja pitämään oman tilan sisäiset verkostot mahdollisimman puhtaina. Yrityksiä opastettiin aloittamaan ja ylläpitämään jatkuvaa tiedonvaihtoa veden tuottajien kanssa sekä riskienhallinnan kautta osoitettiin olennaisimmat kysymykset ja selvitettävät asiat.
Elintarviketuotannolle on olennaista pyrkiä lisäämään sisäisiä vesikiertoja tehokkuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi. Hankkeessa esiteltiin useita uusia teknologisia ratkaisuja sisäisten vesikiertojen tehokkuuden ja paremman riskienhallinnan saavuttamiseksi. Yritykset voivat ottaa näitä käyttöön myös hankkeen jälkeen, koska useimmiten uuden teknologisen ratkaisun käyttöönotto vaatii perusteellista testaamista. Lisäksi investointipäätöksien teko vaati aikaa ja perusteelliset selvitykset.
Suomessa ja Satakunnassa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki. Hyvät vesivarannot ovat mahdollistaneet laadukkaan veden käytön elintarviketeollisuuden eri prosesseissa. Satakuntalaisia elintarvikeyrityksiä opastettiin vesijalanjäljen merkityksestä ja välitettiin tietoa sen laskemisen merkityksestä ja itse laskemisesta.
Elintarviketeollisuuden vesihuoltoon kuuluvat myös jätevesi ja jätevesijärjestelmät. Niiden toiminta ja riittävä kapasiteetti on varmistettava, jotta ympäristön vesiin kulkeutuvien ravinteiden ja haitallisten kemikaalien määrät saadaan hallittua myös ongelmatilanteissa. Erityisesti lihajalosteteollisuudessa rasvanerotuskaivojen merkitys korostuu ja niiden suunnitteluun ja mitoitukseen kerättiin tietoa. Lisäksi todettiin vuoropuhelun jätevedenkäsittelyä toteuttavan laitoksen kanssa olevan erittäin olennaista riskien ja kustannusten hallitsemiseksi.
Hankkeessa pyrittiin myös löytämään tapoja hyödyntää vesiteemaa alueella tuotettujen elintarvikkeiden markkinoinnissa ja ratkaisuna tähän tuotettiin esitysmateriaali, joka on kaikkien Satakuntalaisten elintarvikeyritysten hyödynnettävissä joko sellaisenaan tai soveltuvin osin.
Hankkeen ansiosta Satakunnan elintarvikealan yritysten vedensaanti tulee paremmin turvatuksi ja kehittyneen veden laadun mukana edellytykset tuotteiden markkinointiin ovat entistä paremmat, jolloin myös yritysten kilpailukyky vahvistuu. Hankkeen lyhyen ja pitkän aikavälin tuloksena elintarviketeollisuusverkoston innovaatiorakenteet vahvistuivat. Lisäksi toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä Satakunnan elintarviketeollisuuden liiketoimintaekosysteemin rakentaminen vahvistui.