|
|
|
Hankekoodi: A75339
Hankkeen nimi: Rakennusosat ja materiaalit kiertoon - kokeiluilla uutta liiketoimintaa (HYPPY)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Green Net Finland ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1727756-7
Jakeluosoite: Kuortaneenkatu 2
Puhelinnumero: 0505513633
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.gnf.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Nuolimaa-Fere
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.nuolimaa-fere(at)gnf.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505644004
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kunnilla on omia vähähiilisyyteen ja resurssiviisauteen liittyviä tavoitteita, joita on tärkeä kytkeä entistä vahvemmin osaksi kaupunkien prosesseja. Esimerkiksi kiertotaloutta edistävien hankintojen toteuttamiseen on kaupungeissa runsaasti mahdollisuuksia, mutta niiden toteuttaminen ei ole systemaattista eikä mahdollisuuksia hyödynnetä vielä täysimääräisesti. Kuntien rakennuksiin liittyvien purkumateriaalien kierrätyksen tehostamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen tulisikin löytää uusia keinoja ja toimintamalleja.
HYPPY-hankkeen tavoitteena on kehittää kunnille konkreettisten kokeilujen kautta purkujätteiden rakennusosien ja -materiaalien parempaan kiertoon tähtääviä toimintamalleja, jotka mahdollistavat uutta liiketoimintaa. Kokeiluilla saadaan aikaan innostavia ja testattuja esimerkkejä uusista korkeampaan kierrätysasteeseen tähtäävistä konsepteista. Lisäksi saadaan tietoa kansainvälisten jo toimivien kiertotalouden liiketoimintamallien soveltuvuudesta Suomeen. HYPPY-hankkeessa kokeilut on valittu perustuen kuntien esittämiin kehitystarpeisiin.
HYPPY-hankkeessa edistetään sellaisen liiketoiminnan kehittymistä, jossa rakennusosat ja materiaalit kelpaisivat sellaisenaan suoraan hyödynnettäväksi (esim. irtaimisto). Nykytilanteessa kuntien purkukohteissa nämä materiaalit yleensä päätyvät jätteenä hyödynnettäväksi. Lisäksi edistetään sellaisen liiketoiminnan kehittymistä, jossa materiaalit eivät sellaisenaan kelpaa hyödynnettäväksi ja vaativat jatkojalostusta tai muita erityisiä toimenpiteitä. Hankkeessa tunnistetaan sellaiset jakeet, jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön ja selvitetään millaisilla prosesseilla käytetystä tuotteesta saataisiin uudelleen käyttökelpoinen. Hanke edistää näin uusiomateriaalien käyttöä sekä rakennusosien uudelleenkäyttöä, jolloin neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee ja materiaalien käyttö muuttuu kestävämmäksi. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja levitetään alan toimijoiden keskuuteen mm. ideatyöpajan ja koulutuskokeilujen avulla, jotta ratkaisut saadaan tehokkaasti jalkautettua alan toimijoiden (mm. purku-urakoitsijat, kunnat ja rakennusjätteen käsittelijät) keskuuteen. Hankkeessa toteutettavien tarkastelujen ja kokeilujen kautta avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. yhteiskunnallisille yrityksille ja hanke edesauttaa myös uusien yritysten syntyä hankkeen toteutusalueilla.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat kokeilujen kautta mukaan tulevat kunnat: Helsinki, Riihimäki, Hämeenlinna ja Forssa.
Lisäksi osana toimijoiden kartoitusta ja liiketoimintamallien kehitystä hankkeessa aktivoidaan mukaan laajasti toimijoita mm. seuraavilta sektoreilta:
- kolmannen sektorin toimijat,
- purku- ja korjausrakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotannon ja kaupan alalla toimivat yritykset,
- purku-, korjausrakentamisen sekä rakennusmateriaalien alalla toimivat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.
Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät välillisesti:
- alueen muut kunnat, jotka eivät ole kokeiluissa mukana, mutta hyötyvät hankkeen tuloksista ja hyvistä käytännöistä
- tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka kehittävät ja tutkivat rakennus- ja rakennustarvikekaupan aloja ja saavat hyödyntää hankkeen julkistettuja tuloksia
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 263 594
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 263 594
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 367 369
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 367 369
Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa
Seutukunnat: Forssan, Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Riihimäki, Hämeenlinna, Forssa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke edistää uusiomateriaalien käyttöä sekä rakennusosien uudelleenkäyttöä. Neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 8 |
| Uusio ja uudelleenkäyttö vähentää raaka-aineiden prosessointia ja täten energiankulutusta. Lisäksi uudelleenkäytössä saatetaan saavuttaa merkittäviä säästöjä logistiikan päästöjen suhteen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Kierrätettyjen materiaalien saaminen markkinoille suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 5 |
| Kun energiankulutus pienenee ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöönoton tarve vähenee haitat veteen, maaperään ja ilmana pienenevät, koska kaikki muokkausprosessit vaativat energiaa ja kemikaaleja ja täten tuottavat päästöjä monessa eri kohtaa tuoteketjua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutusta NATURA-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| HYPPY-hanke edistää rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttöä ja tehokkaampaa kierrätystä. Hankkeessa luodaan uusia toimintamalleja kunnille, joiden avulla kunnat esim. huomioivat purku-urakoissaan paremmin kiertotalouden näkökulmia. Hankkeessa kehitettävät uudet liiketoimintamallit tukevat näitä tavoitteita. Hankkeen avulla materiaalien käyttö muuttuu kestävämmäksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Purkujätepohjaisten energialähteiden käytön tulisi kiertotaloudessa vähentyä, jolla on vaikutusta myös esim. puujätteen käyttöön. Toisaalta esim. jätemuovin käytön vähentäminen energiantuotannossa, vähentää fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankekonsortio ennakoi, että jotkut (liike)toimintamallit tulevat tarvitsemaan osin kolmatta sektoria, sosiaalista ja yhteiskunnallista yrittämistä, osin kokonaan uusia yrityksiä ja osin isompia yrityksiä kokonaisketjun rakentamiseksi. Hanke kehittää uusia liiketoimintamalleja mm. yhteiskunnallisille yrityksille ja mahdollisesti edesauttaa uusien yhteiskunnallisten yritysten syntyä hankkeen toteutusalueilla . | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke kehittää uusia palveluihin perustuvia liiketoimintamalleja, joissa huomioidaan koko arvoketjun tehokkuutta. Kiertotalouteen liittyy myös erilaiset digitaaliset palvelut. Materiaalien ja rakennusosien uudelleenkäyttö edistää aineettomuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Hankkeen kokeilujen toteutusvaiheessa huomioidaan materiaalien ja rakennusosien siirtämisen tarvetta paikasta toiseen. Myös liiketoimintamallien kehitystyössä huomioidaan logistiikan tehokkuutta ja sen aiheuttamat ympäristökuormitukset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Yhteistyö ja eri toimijoista koostuva viiteryhmä innostaa uusien ratkaisujen löytämiseen. Hankkeen aktiivisella ulkoisella viestinnällä eri some kanavissa pyritään vaikuttamaan siihen, että oletettu ihmisten pelko kertakäyttöyhteiskunnan kohtalosta pienenee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| HYPPY-hankkeen kokeiluissa, innovaatioprojekteissa, työpajoissa, viiteryhmän työskentelyssä hyödynnetään ihmisten osaamispotentiaalia tasa-arvoisesti. Se tarkoittaa sitä, että hanke suhtautuu suvaitsevasti ja yhdenvertaisesti eritaustaisiin, eri-ikäisiin, erikielisiin ja eri sukupuolta oleviin ihmisiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei arvioituja vaikutuksia, liittyy osin tasa-arvon edistämiseen, jossa vaikutus on huomioitu. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 0 |
| Hanke tukee kokeilukulttuurin toteuttamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää merkittävästi kohderyhmien ympäristöosaamista. | ||
Hankkeen aiheena oleva purkurakennusten osien ja materiaalien kiertoon tai jopa uudelleenkäyttöön saattaminen on vaikuttava kiertotalouden mukainen keino vähentää rakennusjätettä ja samalla edistää raaka-aineiden viisasta käyttöä ja vähähiilisyyttä. HYPPY-hankkeen tavoitteena oli kehittää kunnille konkreettisten kokeilujen kautta purkuosien ja -materiaalien parempaan kiertoon tähtääviä toimintamalleja, jotka mahdollistavat uutta liiketoimintaa.
Hankkeen toiminta rakentui käytännön kokeilujen ympärille. Kokeilukohteina olivat valitut kuntien tai kunnallisten yhtiöiden omistamat purettavat rakennukset. Kokeiluja toteutettiin yhdessä Helsingin kaupungin, Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeenlinnan Asunnot Oy:n, Luotsi-säätiön, Riihimäen kaupungin ja Forssan kaupungin kanssa. Lisäksi hanke järjesti rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuuksien ja yhteistyön edistämiseksi työpajoja ja hackathonin. Kokeilujen perusteella hanke kehitti kiertotaloutta edistäviä toimintamalleja mm. palvelutalojen ja vuokrakerrostalokohteiden purkuprosesseihin.
Vanhusten palvelutalon (vanhainkoti) purkukohteessa sovellettiin nk. esipurkumenettelyä, jossa rakennuksesta irrotettiin uudelleenkäyttöpotentiaalin nojalla valittuja osia ennen varsinaisen purkamisen alkamista. Hanke suunnitteli toimenpiteitä ja koordinoi niitä. Osien irrotustyötä ja myyntiä teki kokeilussa kolmannen sektorin toimija ja kohteesta saatettiin uudelleenkäyttöön useita erityyppisiä rakennusosia, kuten koristeikkunoita, liuskekiviä sokkelin verhouksesta, jne. Forssan kokeilukohteessa tutkittiin vihreän rahoituksen soveltuvuutta purku- ja uudiskohteen yhteydessä sekä edistettiin kiertotalouskriteerien soveltamismahdollisuuksia purkuhankkeessa. Vihreän rahoituksen osalta kohteeseen saatiin myönteinen päätös vuonna 2019. Hankkeen tulosten perusteella laadittiin ehdotuksia kiertotalouden edistämiseksi ja toimintamallien juurruttamiseksi purkuhankkeissa (kts. loppuraportti). Helsingissä kokeilukohteena oli korjausrakentamiskohde (vuokra-asuinkerrostalo), jossa tutkittiin irtaimiston ja korjauksessa rakennuksesta irrotettavien osien uudelleenkäyttömahdollisuuksia.
Kysyntäpohjan kehittymistä edistettiin hankkeessa työpajojen ja koulutusten avulla. Hanke järjesti työpajoja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa sekä alan yritysten ja suunnittelijoiden kanssa yhteiskehittämällä niin, että mukana oli myös mm. rakennusvalvontaa ja eri kaupunkien edustajia. Tuloksia julkaistiin hankkeen julkisessa loppuraportissa. Hankkeen kokeilujen yhteydessä syntyi myös useita demonstraatioita ja hankkeen kehitystyössä oli mukana lähes 20 yritystä. Hanke järjesti myös yhteistyössä CircuIT-hankkeen kanssa hackathon-kilpailun opiskelijoille, jossa ideoitiin uudelleenkäyttötapoja betonielementeille. Hackathonin tuloksia esitettiin useissa tilaisuuksissa ja HYPPY-hankkeen tuloksia esiteltiin alan tilaisuuksissa, kuten esim. rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivillä (YM) ja rakennusalan webinaareissa.
Rakennusosien uudelleenkäytön näkökulmasta hanke tutki puretusta asuinkerrostalosta irrotetun betonisen seinäelementin ominaisuuksia. Kokeilussa saatiin uutta tutkimustietoa ja kokemusta raskaan rakennusosan ehjänä irrotuksesta ja kuljetuksesta. Laboratoriotutkimusten perusteella elementin rakenteelliset ominaisuudet olivat lähtökohtaisesti uudelleenkäyttöön sopivat. Riippuen uudelleenkäyttökohteesta elementille todettiin tarvetta kunnostukseen. Kunnostusmenetelmistä ja niiden valinnoista tehtiin ehdotuksia loppuraporttiin.
HYPPY fasilitoi myös rakentamisen kiertotalouden hankeyhteistyötä Suomessa järjestämällä hankkeiden välisiä tiedonvaihtotapaamisia. Hankkeen keskeiset tulokset on koottu julkiseen loppuraporttiin, joka on ladattavissa osoitteesta https://gnf.fi/fi/materiaalipankki/julkaisut/.