Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75340

Hankkeen nimi: Puurakentaminen - vähähiiliset rakentamisen ratkaisut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.1.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että puunkäyttö rakentamisessa tulee vahvasti takaisin kaupunkirakentamiseen vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden sekä korkean esivalmistusasteen vuoksi. Suomi on kansainvälisten ilmastosopimusten ja EU:n kautta sitoutunut merkittäviin kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Tavoitteena Ympäristöministeriössä on, että 2025 mennessä kaikkien rakennushankkeiden on alitettava rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle asetetut raja-arvot. (Ympäristöministeriö 2017.) Valmistelussa olevat päästörajat rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljelle tulevat vaatimaan täysin uudenlaista ajattelumallia rakennusten suunnitteluun ja kannustamaan uusiutuvien materiaalien käyttöön rakentamisessa.

Pohjois-Karjalassa on tehty Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla pitkäjänteistä kehitystyötä puurakentamisen kehittämiseksi alueella. Viime vuosina alueella toteutuneet puurakentamisen kohteet ovat vahvistaneet yleistä käsitystä siitä, että puu soveltuu myös suuren mittakaavan rakennuskohteiden toteutukseen. Puukerrostalojen ja palvelurakennusten lisäksi keskusteluun ovat nousseet mukaan muun muassa puun käyttö infrarakentamisessa, kuten silloissa ja tietoliikennemastoissa. Tämän kaltaiset erittäin vaativat puurakentamisen kohteet vaativat kuitenkin uudenlaista suunnittelu- ja toteutusosaamista. Digitalisaation hyödyntäminen suunnittelussa ja tuotannossa on vasta kehittymässä ja sen todellista potentiaalia ei vielä osata hyödyntää. Pohjois-Karjalassa oleva puurakentamiseen liittyvä osaaminen ei ole vielä myöskään kovin hyvin tunnettua valtakunnallisesti, joka rajoittaa alan yritysten kasvua.

Hankkeen isona tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa, mukaan lukien hybridirakentaminen, ja sen kautta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Hankkeen tavoitteena on tukea syntyneiden maakunnallisten puurakentamisen arvoketjujen kilpailukyvyn kehittymistä uusien teknologioiden, digitaalisten työkalujen sekä uusien kumppanuuksien ja vientimahdollisuuksien avulla. Rakentamisen arvoketjuilla tarkoitetaan toimintamallia, jossa tuoteosatoimittajat, suunnittelijat ja rakennusliikkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään tarjoten kokonaisratkaisuja markkinoille.

Hankkeen konkreettinen toiminta on jaettu kolmeen eri työpakettiin: (1) Puurakentamisen uudet sovellutukset, (2) Digitaaliset työkalut ja (3) Osaamisen näkyväksi tekeminen. Puurakentamisen uudet sovellutukset -työpaketissa keskitytään vaativiin puurakenteisiin, joita ovat puurakenteiden liitostekniikat, yksiaineiset puurakenteet ja puun käyttö infrarakentamisessa. Digitaaliset työkalut -työpaketissa tuetaan tietomallien ja tietomallinnukseen perustuvien uusien työkalujen käyttöönottoa rakentamisessa (virtuaalitodellisuus ja elinkaaren päästölaskenta). Osaamisen näkyväksi tekeminen -työpaketin toiminta keskittyy Pohjois-Karjalan maakunnan puumateriaaliin ja puurakentamiseen liittyvän osaamisen näkyväksi tekemiseen kansallisesti ja kansainvälisestikin sekä puun käytön edistämiseen rakentamisessa.

Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen aluetalouden kehittymiseen ja yritysten kasvuun. Hankkeen tuloksena vahvistetaan edelleen maakuntaan syntyneiden puurakentamisen arvoverkostojen toimintaan ja kilpailukyvyn kehittymistä. Yhtenä hankkeen keskeisenä tuloksena Pohjois-Karjalan puurakentamiseen liittyvä osaaminen on tehty näkyväksi alan kansallisissa ja kansainvälisissä foorumeissa ja verkostoissa. Pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi, sillä puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat puutuotealan, puurakentamisen yritykset, alueelliset rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennusliikkeet sekä rakennuttajat. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus-, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat sekä kuntaorganisaatiot kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Hankkeen potentiaaliset yhteistyökumppanit on listattu alla:


CLT Finland Oy/Hoisko CLT (Esisopimus liitteenä)
Pellopuu Oy (Esisopimus liitteenä)
Rakennusliike Purmonen Oy (Esisopimus liitteenä)
Rakennustoimisto K. Tervo Oy (Esisopimus liitteenä)
Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy
Arkkitehtitoimisto Esa Piirainen Oy
Suunnitteluryhmä Karrak Oy (Esisopimus liitteenä)
A-insinöörit
Ecotelligent Oy (Esisopimus liitteenä)
Aatelitalo Oy
Vaara-Karjalan seurakunta

CLT Finland Oy/Hoisko CLT ja Pellopuu Oy osallistuvat hankkeeseen Pohjois-Karjalan maakunnan ulkopuolisina toimijoina täydentäen maakunnallisia puurakentamisen arvoketjuja. Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta ei löydy CLT:n eikä lamellihirsien valmistajia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä viestinnän osalta myös tavalliset kansalaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 305 984

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 503

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 081

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 45 688

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Joensuu, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Karjalankatu 3

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Rakentamisen ala voidaan nähdä olevan hyvin miespainotteinen. Tähän vaikuttaa osaltaan työn fyysisyys varsinkin työmaaolosuhteissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei ole.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole. Kuitenkin on nähtävissä, että teollinen puurakentaminen tuo entistä enemmän myös naisille uusia työmahdollisuuksia, sillä puurakentamisessa hyödynnetään tehtaassa esivalmistettuja rakennusosia. Tehdastyössä on työntekijät voivat erikoistua johonkin tiettyyn työvaiheeseen ja siinä voidaan käyttää helpommin apulaitteita fyysisesti raskaiden työvaiheiden suorittamiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
uupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Lisäksi energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä. Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokkaan käytön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeessa edistetään paikallisten teollisuuden alojen kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien teknologiat ja osaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 2
Hankkeessa edistetään rakentamisen alan sekä siihen liittyvän teollisuuden kehittymistä ja sitä kautta edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Puulla materiaalina voidaan nähdä olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan usein rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 1 3
Hankkeen avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä vahvistetaan edelleen.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hanke edistää osaamista vähähiilisiin ja ympäristötehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin ja teknologioihin liittyen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-