|
|
|
Hankekoodi: A75340
Hankkeen nimi: Puurakentaminen - vähähiiliset rakentamisen ratkaisut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.1.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että puunkäyttö rakentamisessa tulee vahvasti takaisin kaupunkirakentamiseen vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden sekä korkean esivalmistusasteen vuoksi. Suomi on kansainvälisten ilmastosopimusten ja EU:n kautta sitoutunut merkittäviin kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Tavoitteena Ympäristöministeriössä on, että 2025 mennessä kaikkien rakennushankkeiden on alitettava rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle asetetut raja-arvot. (Ympäristöministeriö 2017.) Valmistelussa olevat päästörajat rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljelle tulevat vaatimaan täysin uudenlaista ajattelumallia rakennusten suunnitteluun ja kannustamaan uusiutuvien materiaalien käyttöön rakentamisessa.
Pohjois-Karjalassa on tehty Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla pitkäjänteistä kehitystyötä puurakentamisen kehittämiseksi alueella. Viime vuosina alueella toteutuneet puurakentamisen kohteet ovat vahvistaneet yleistä käsitystä siitä, että puu soveltuu myös suuren mittakaavan rakennuskohteiden toteutukseen. Puukerrostalojen ja palvelurakennusten lisäksi keskusteluun ovat nousseet mukaan muun muassa puun käyttö infrarakentamisessa, kuten silloissa ja tietoliikennemastoissa. Tämän kaltaiset erittäin vaativat puurakentamisen kohteet vaativat kuitenkin uudenlaista suunnittelu- ja toteutusosaamista. Digitalisaation hyödyntäminen suunnittelussa ja tuotannossa on vasta kehittymässä ja sen todellista potentiaalia ei vielä osata hyödyntää. Pohjois-Karjalassa oleva puurakentamiseen liittyvä osaaminen ei ole vielä myöskään kovin hyvin tunnettua valtakunnallisesti, joka rajoittaa alan yritysten kasvua.
Hankkeen isona tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa, mukaan lukien hybridirakentaminen, ja sen kautta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Hankkeen tavoitteena on tukea syntyneiden maakunnallisten puurakentamisen arvoketjujen kilpailukyvyn kehittymistä uusien teknologioiden, digitaalisten työkalujen sekä uusien kumppanuuksien ja vientimahdollisuuksien avulla. Rakentamisen arvoketjuilla tarkoitetaan toimintamallia, jossa tuoteosatoimittajat, suunnittelijat ja rakennusliikkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään tarjoten kokonaisratkaisuja markkinoille.
Hankkeen konkreettinen toiminta on jaettu kolmeen eri työpakettiin: (1) Puurakentamisen uudet sovellutukset, (2) Digitaaliset työkalut ja (3) Osaamisen näkyväksi tekeminen. Puurakentamisen uudet sovellutukset -työpaketissa keskitytään vaativiin puurakenteisiin, joita ovat puurakenteiden liitostekniikat, yksiaineiset puurakenteet ja puun käyttö infrarakentamisessa. Digitaaliset työkalut -työpaketissa tuetaan tietomallien ja tietomallinnukseen perustuvien uusien työkalujen käyttöönottoa rakentamisessa (virtuaalitodellisuus ja elinkaaren päästölaskenta). Osaamisen näkyväksi tekeminen -työpaketin toiminta keskittyy Pohjois-Karjalan maakunnan puumateriaaliin ja puurakentamiseen liittyvän osaamisen näkyväksi tekemiseen kansallisesti ja kansainvälisestikin sekä puun käytön edistämiseen rakentamisessa.
Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen aluetalouden kehittymiseen ja yritysten kasvuun. Hankkeen tuloksena vahvistetaan edelleen maakuntaan syntyneiden puurakentamisen arvoverkostojen toimintaan ja kilpailukyvyn kehittymistä. Yhtenä hankkeen keskeisenä tuloksena Pohjois-Karjalan puurakentamiseen liittyvä osaaminen on tehty näkyväksi alan kansallisissa ja kansainvälisissä foorumeissa ja verkostoissa. Pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi, sillä puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan.
Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat puutuotealan, puurakentamisen yritykset, alueelliset rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennusliikkeet sekä rakennuttajat. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus-, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat sekä kuntaorganisaatiot kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Hankkeen potentiaaliset yhteistyökumppanit on listattu alla:
CLT Finland Oy/Hoisko CLT (Esisopimus liitteenä)
Pellopuu Oy (Esisopimus liitteenä)
Rakennusliike Purmonen Oy (Esisopimus liitteenä)
Rakennustoimisto K. Tervo Oy (Esisopimus liitteenä)
Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy
Arkkitehtitoimisto Esa Piirainen Oy
Suunnitteluryhmä Karrak Oy (Esisopimus liitteenä)
A-insinöörit
Ecotelligent Oy (Esisopimus liitteenä)
Aatelitalo Oy
Vaara-Karjalan seurakunta
CLT Finland Oy/Hoisko CLT ja Pellopuu Oy osallistuvat hankkeeseen Pohjois-Karjalan maakunnan ulkopuolisina toimijoina täydentäen maakunnallisia puurakentamisen arvoketjuja. Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta ei löydy CLT:n eikä lamellihirsien valmistajia.
Hankkeen välillisiä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä viestinnän osalta myös tavalliset kansalaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 305 984
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 275 662
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 081
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 327 918
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Kitee
Jakeluosoite: Karjalankatu 3
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 4 |
| uupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Lisäksi energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä. Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokkaan käytön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa edistetään paikallisten teollisuuden alojen kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien teknologiat ja osaaminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeessa edistetään rakentamisen alan sekä siihen liittyvän teollisuuden kehittymistä ja sitä kautta edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Puulla materiaalina voidaan nähdä olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan usein rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hankkeen avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä vahvistetaan edelleen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Hanke edistää osaamista vähähiilisiin ja ympäristötehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin ja teknologioihin liittyen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tukea maakunnallisten puurakentamisen arvoketjujen kilpailukyvyn kehittymistä uusien teknologioiden, digitaalisten työkalujen sekä uusien kumppanuuksien avulla. Hankkeen osatavoitteena (Työpaketti 1.) oli vahvistaa suunnitteluosaamista liittyen erittäin vaativien puurakenteiden toteutukseen liittyen. Hankkeen osatavoitteena (työpaketti 2.) oli tukea digitaalisten työkalujen käyttöönottoa suunnittelun ja tuotannon näkökulmasta alan yrityksissä. Lisäksi hankkeen osatavoitteena (työpaketti 3.) oli Pohjois-Karjalan puurakentamiseen liittyvän osaamisen esille tuominen eri kansallisissa ja kansainvälisissä foorumeissa sekä alueellisen puuhun ja puurakentamiseen liittyvän brändin kehittäminen.
Osana hankkeen osaamisen siirron toimenpiteitä toteutettiin aktiivista asiantuntijatyöskentelyä hankkeen sidosryhmien kanssa. Tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa kohdennetut työpajat ja lyhyet konsultaatiot ja asiantuntijaselvitykset. Työpajat liittyivät puurakenteiden suunnittelussa huomioon otettaviin erityispiirteisiin, mukaan lukien palotekniikka, värähtely, kosteudenhallinta ja puurakennusten rakennuttaminen sekä tietomallien hyödyntämiseen rakennusten elinkaaren eri vaiheissa.
Yhtenä hankkeen keskeisenä osana toteutettiin erityyppisiä demonstraatioita, joiden teemoina olivat puu-puu-voimaliitokset, massiivipuun rakennusfysikaalinen toiminta, puutuotteiden säänkesto, elinkaarilaskenta suunnitteluratkaisujen optimoinnissa sekä AR/VR-teknologioiden hyödyntäminen suunnittelussa. Demonstraatiot suunniteltiin siten, että niiden avulla saadaan tuotettua soveltavaa tietoa hankkeen yhteistyökumppaneiden ja toimialan tarpeisiin. Eri laajuisia demonstraatioita toteutettiin hankkeen aikana yhteensä 16 kappaletta.
Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan ja löytämään uusia kumppanuuksia, jotka vahvistaisivat Pohjois-Karjalan puurakentamisen klusteria uusien yhteistyömahdollisuuksien kautta. Hanke osallistui toimialan keskeisimpien kansallisten, pohjoismaisten ja eurooppalaisten verkostojen toimintaan vierailujen, asiantuntijapuheenvuorojen ja toiminnallisen yhteistyön kautta. Hanke piti puheenvuoroja kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa ja webinaareissa. Hanke osallistui myös Pohjois-Karjalan alueen strategia- ja tiekarttatyöhön puu- ja vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi alueella.
Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan Pohjois-Karjalan alueen puurakentamiseen liittyvää brändiä. Brändin kehittämisen tueksi tuotettiin painettua ja sähköistä esittelymateriaalia alueen puurakentamisen kohteista. Osana kehittämistyötä lanseerattiin rakentaminen.karelia.fi-sivusto sekä osallistuttiin woodjoensuu.fi -sivuston kehittämiseen. Hankkeessa pilotointiin toimintamallia puurakentamiseen liittyvän ammattilaismatkailun kehittämiseksi alueella. Osana hankkeen toimenpiteitä toteutettiin puurakenteinen ORIGAMI-paviljonki, joka toimii myös samalla puurakentamista suurelle yleisölle esittelevänä näyttelynä.
Hankkeen toiminnan tuloksena hankkeen sidosryhmät ovat saaneet ajantasaista tietoa muun muassa puurakenteiden suunnittelusta, puurakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta, puutuotteiden säänkestosta, palomääräyksistä ja tietomallinnuksen ja tietomallien hyödyntämisen mahdollisuuksista. Tuotettu tieto on palvellut yhteistyökumppaneita heidän oman toimintansa kehittämisessä sekä tuotekehitystyössään.
Karelia-ammattikorkeakoulun uudessa strategiassa 2030 ”Vähähiiliset ratkaisut!” on nostettu yhdeksi viidestä keskeisimmästä teemasta, joissa tavoitellaan kansallista ja kansainvälistä edelläkävijyyttä erityisesti rakentamisen yhteydessä. Hanke onkin nostanut merkittävästi sen toteuttajan osaamista puurakentamiseen osana rakentamisen vähähiilisiä teknologioita.