|
|
|
Hankekoodi: A75357
Hankkeen nimi: LUO Net GOES International
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: Visamäentie 35 A
Puhelinnumero: 03 6461
Postinumero: 13100
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iida Holck
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: iida.holck(at)hamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3306731
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Toteutusaika 1.8.2019-31.12.2021
Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Osatoteuttajia ovat Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Hankkeen päätavoite on vahvistaa alueen biotalouden toimintaympäristöä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kansainvälisessä kontekstissa. Hanke keskittyy bio- ja kiertotalouden toiminnan vahvistamiseen alueellisesti - molempien talousmuotojen keskiössä on hiilineutraali toiminta.
Hanke toteutetaan neljän työpaketin kautta.
Työpaketissa 1 suunnitellaan ja toteutetaan kansainvälinen Open Bioeconomy Week -tapahtuma, joka vakiintuu biotalouden ja digitaalisten työkalujen ja menetelmien maailmanlaajuiseksi ja kaikkia alalla toimivia kiinnostavaksi tapahtumaksi.
Työpaketissa 2 laaditaan Kanta-Hämeen kiertotaloustiekartta, jonka avulla tunnistetaan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tiekartassa kuvataan aikajana sekä toimenpiteet ja tavoitteet, joiden saavuttaminen mahdollistaa Kanta-Hämeen alueen siirtymisen kohti vähähiilistä, jätteetöntä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä toteuttavaa kiertotaloutta. Materiaalit tuotetaan myös englannin kielellä.
Työpaketissa 3 rakennetaan tiedonsiirto/kaupallistamispolku, jossa tavoitellaan keksintöjen ja innovaatioiden päätymistä mahdollisimman nopeasti yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan hyödyksi, lisäksi tuotetaan tietoa yrittäjille myös tutkimustyöhön liittyvistä immateriaalioikeuksista, patenteista, keksinnöistä ja niiden suojaamisesta.
Työpaketissa 4 moninkeskistä kansainvälistä yhteistyötä rakennetaan Uusi-Seelannin Waikaton alueen ja Kiinan Sisä-Mongolian kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä rakennetaan pilottihanke ympäristömonitoroinnin ja siihen perustuvan vesistöalueen hallinnan (management) perustalle.
Tutkimus ja koulutusorganisaatiot, yritykset, kansainvälisen kumppanit, kaupungit ja kunnat.
yhteistyökumppanit, opiskelijat, tutkimus- ja oppilaitosten tuottamasta julkisesta tiedosta kiinnostuneet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 369 787
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 369 787
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 528 265
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 528 265
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Tammela, Ypäjä, Hattula, Humppila, Janakkala, Forssa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Luonnonvarojen kestävä käyttö on hankkeen ydin ja läpivievä teema kaikessa toiminnassa. Keskeisin toimi jolla hankkeessa saavutetaan edistysaskelia luonnonvarojen käytön kestävyydessä on kiertotalouden tukeminen ja luonnonvara-alan verkostojen vahvistaminen ja kestävyyttä tukevan tiedon levittäminen. Talouskasvun ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä on yksi kiertotalouden pääperiaatteista. Tällä tarkoitetaan sitä, että talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kasvavasta hyödyntämisestä. Resurssiviisaus ja -tehokkuus ovat avainasemassa luonnonvarojen kestävässä käytössä ilman, että hyvinvointi tai talouskasvu kärsivät. Kiertotalous on talousmalli, joka perustuu luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen resurssiviisauden ja -tehokkuuden avulla sekä säilyttämällä jo käyttöön otetut luonnonvarat arvokierroissa mahdollisimman pitkään mm. suunnittelun, korjattavuuden, uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden avulla. Resurssitehokkuudella tarkoitetaan suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmällä materiaalimäärällä ja resurssiviisaudella puolestaan luonnonvarojen kestävää ja järkevää käyttöä. Hankkeessa laadittava resurssiviisaustiekartta konkretisoi luonnonvarojen käytön kestävyyteen pyrkivät toimet kokonaisvaltaisesti. Intelligent Bioeconomy Week (IBW) pyrkii kehittämään ja synnyttämään biotalouden ratkaisuja luonnonvarojen käytön kestävyyden ympärille kansainvälisesti. Ympäristön seurantaan liittyvät toimet tähtäävät luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Osaltaan hanke edesauttaa paikallisesti Agenda2030 tavoitteita, etenkin tavoitetta 12.2: Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 7 |
| Hanke keskittyy bio- ja kiertotalouden toiminnan vahvistamiseen alueellisesti ja molempien talousmuotojen keskiössä on hiilineutraali toiminta. Kierto- ja biotalouden ratkaisut hiilen sidonnassa (esimerkiksi maaperään) ovat merkittäviä potentiaalisia ilmastonmuutoksen torjujia. Ilmastonmuutos on yksi läpivievä teema Intelligent Bioeconomy Week-tapahtumassa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee vaatimaan uusia ratkaisuja ja sovellutuksia, joita IBW pyrkii ratkaisemaan. Biotalous nähdään vallitsevana trendinä fossiilisten ja uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 6 |
| Kiertotalouden potentiaali edesauttaa luonnon monimuotoisuutta pyrkimällä irtikytkemään talouskasvun ja luonnonvarojen käytön toisistaan niin, että talouden kasvu ei vaadi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä samassa mittakaavassa kuin lineaarisessa talousmallissa. Biotalous tutkii, kehittää ja innovoi ratkaisuja luonnon kantokyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen muuttuvassa ja ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Datan keruulla ja hallinnalla vastataan ympäristön seurannan uusiin tarpeisiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 8 |
| Hankkeen työpaketti 4 rakentuu ympäristön seurannan uusien tarpeiden, mahdollisuuksien, datan keruun (mm. automaattiset kenttämittalaitteet, vedenalaiset robotit), datan hallinnan ja julkisen esillepanon sekä tutkimustiedon käytäntöön viemisen vaikeuksien kartoittamiseen ja voittamiseen osana kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa yhteistyötä tehdään Kanta-Hämeen alueella toimivien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden (HY, LUKE, HAMK) kesken sekä kansainvälistä yhteistyötä Uuden-Seelannin ja Kiinan kanssa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei aiheuta haittaa tai rasitetta luonnon monimuotoisuudelle eikä Natura 2000 ohjeman kohteille. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 9 |
| Kiertotalous pyrkii jätteettömyyteen siten, että suurin osa materiaalista ei saavuta jäte-statusta vaan säilyy talouden raaka-aineena myös elinkaarensa loppupäässä, suunnittelun, korjattavuuden, uudelleenkäytön ja kierrätettävyyden ansiosta. Jäte-statuksen saaneita materiaaleja käsitellään jätehierarkian mukaisesti. Yksi kiertotalouden mukaisen teollisuuden rakennuspalikoista on teolliset symbioosit, joissa toisen yrityksen sivuvirta tai jäte on toisen raaka-aine. Aiemmin pelkkänä kustannuseränä pidetystä jätteestä tai sivuvirrasta voi parhaimmillaan tulla rahanarvoisia tuotantotekijöitä, ja yritysten välille syntyä uudenlaista liikevaihtoa. Tätä hankkeessa edistetään yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla yli sektorirajojen niin alueellisesti kuin kansainvälisesti. Vastaavaa liiketoimintaa kiihdyttämässä on myös Intelligent Bioeconomy Week, joka siivittää yritysten verkostoitumista, uusien innovaatioiden syntymistä sekä uusien yritysten syntymistä Kanta-Hämeeseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Biotalouden energialähteet ovat uusiutuvia ja kiertotaloudessa pyritään irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Intelligent Bioeconomy Week on alusta myös uusiutuvien energianlähteiden ratkaisujen esittelyyn ja kehittämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Paikallisen elinkeinoelämän kestävä kehittäminen on yksi hankkeen päätavoitteista. Tämä saavutetaan LUO-verkoston yhteistyön, tiedon levittämisen ja kouluttamisen avulla sekä tunnistamalla mahdollisuudet. Tiedon siirtoon ja kaupallistamispolun luomiseen keskittyvä työpaketti 3:ssa on tunnistettu, että tiivis, jatkuva yhteistyö sekä tiedon ja teknologian jakaminen yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa on paras keino taata, että keksinnöt päätyvät markkinoille yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan hyödyksi. Intelligent Bioeconomy Weekillä mukana on mm. pitchausta, jossa markkinointi ja kaupallistaminen on osana innovaatioiden kaupallistamista. IBW:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa viikon ohjelmaa muokataan siten, että se kiinnostaa myös muiden kuin biotalouden ja digtaalisuuden parissa toimivia, kuten ekonomisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ja eri alojen opiskelijoita. Yli sektorirajojen ylittävä tiedon lisääminen kestävyyden teemoista kiihdyttää kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien luomista. Myös resurssiviisaustiekartan laadinnan yhteydessä nouseviin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tartutaan. Yhteys Agenda2030: tavoite nro. 9 kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 5 |
| Tiedon lisääminen tuottaa alueelle aineetonta kompetenssia sopeutua muutokseen lineaarisesta talousmallista luopumiseen ja siirtymiseen kiertotalouden ja resurssiviisauden malliin. Kiertotalous edistää liiketoimintaa joka perustuu omistamisen sijaan palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Resurssiviisaustiekartassa tunnistetaan alueen kehitystarve myös liikkumisen ja logistiikan osalta. Kiertotalouden mukaisen yritystoiminnan tukeminen on hankkeen keskiössä. Jakamistalous, esimerkiksi autojen yhteyskäytön kautta, uudet sovellukset vauhdittamaan liikkumisen ja logistiikan kestävyyttä ovat esimerkkejä kiertotalouden mukaisista logistisista ratkaisuista. Intelligent Bioeconomy Weekin tuoma matkustus alueelle ja sen hyödyt paikalliselle elinkeinoelämälle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
| Resurssiviisaus ja -tehokkuus ovat avainasemassa luonnonvarojen kestävässä käytössä ilman, että hyvinvointi tai talouskasvu kärsivät. Hankkeen synnyttämä TKI-toiminta, yhteistyö yritysten kanssa ja yli sektorirajojen mahdollistaa aluen kestävän kehittämisen ja uuden liiketoiminnan synnyttämisen, mikä lisää myös alueen hyvinvointia työllistymisen ja taloudellisen kasvun kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvonäkökulma huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikessa hankkeen toiminnassa. Hanke edistää tasa-arvoa etenkin avoimen tiedon jakamisen ja välittämisen kautta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Avoin keskustelu ja avoin tiede ovat yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ytimessä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yli sektorirajojen niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hankkeen tuloksista viestitään avoimesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 5 |
| Kestävän kehityksen kulttuurillinen ja sosiaalinen ulottuvuus huomioidaan yhtä lailla kuin taloudellinen kestävyys hankkeessa toteutettavan kansainvälisen yhteistyön lisäämisen osana. Eri kulttuureihin tutustuminen ja niiden kunnioittaminen on toimivan kansainvälisen yhteistyön lähtökohta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään luonnonvara-alan verkostoa ja sen yhteistyötä eri sektorien edustajien kanssa, sekä siihen liittyvän liike- ja yritystoiminnan profiilin nostoa sekä yleistä tietoisuutta ympäristöosaamisesta. Hankkeen myötä Kanta-Hämeen rooli bio- ja kiertotalouden kärkialueena kasvaa entisestään. Innovatiivinen ympäristöosaaminen huipentuu vuosittain Intelligent Bioeconomy Weeki:llä. Agenda 2030 yhteys: alatavoite 12.8 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kestävästä kehityksestä ja luontoa suosivista elämäntavoista ollaan tietoisia kaikkialla. | ||
LUO Net GOES International projektin päätavoite oli vahvistaa Kanta-Hämeen alueen biotalouden toimintaympäristöä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kansainvälisessä kontekstissa. Projektin keskiössä on ollut bio- ja kiertotalouden toiminnan vahvistamiseen alueellisesti. Toiminnan laaja-alaisena tavoitteena on ollut nostaa suomalaisen ja erityisesti Kanta-Hämeessä tapahtuvan biotalous- ja digitaalisen osaamisen profiilia kansainvälisesti sekä tuoda alue entistä selvemmin bio- ja kiertotalouden soveltavan tutkimuksen kärkimaakunnaksi. Lisäksi hankkeen toimien kautta on edistetty suomalaisen biotalousosaamisen vientimahdollisuuksia, edistetty verkostojen syntymistä ja välitetty tietoa biotalouden ja digitalisaation sekä kiertotalouden mahdollisuuksista.
Hankkeen toimenpiteet rakentuivat neljän kokonaisuuden ympärille. Osatoteuttajat vastasivat kukin omasta kokonaisuudestaan, mutta yhteistyö osatoteuttajien välillä oli avainasemassa kaikessa toiminnassa. LUO Net GOES International toimijoina ovat LUO Luonnonvara-alan verkosto, joka kokoaa yhteen Kanta-Hämeen alueen luonnonvara-alan ja biotalouden osaamiskeskittymän, johon kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Luonnonvarakeskus Luke sekä Suomen ympäristöopisto Sykli.
Hankkeen aikana suunniteltiin ja pilotoitiin Open Bioeconomy Week (OBW) tapahtumakokonaisuus. Open Bioeconomy Week on biotalouden ja digitalisaation yhdistävä tieteellinen konferenssi, joka järjestettiin vuosittaisena tapahtumana vuosien 2020–2022 aikana. OBW:n tarkoituksena on tuoda eri tieteenalan edustajat yhteen, yhdistämällä kaksi eri tieteenalaa (biotalous ja digitalisaatio) sekä tuomalla eri toimialojen edustajia yhteen sekä edistää alueen kansainvälistymistä. Eri toimialojen yhteistyötä kehitettiin OBW:n avulla myös yritysyhteistyön avulla. Tapahtumassa oli puhumassa useita yritysedustajia ja yhteistyötä tehtiin myös OBW Business Day kokonaisuuden kautta.
Projektissa laadittiin Kanta-Hämeelle oma maakunnallinen kiertotalouden tiekartta. Se laadittiin yhdessä kantahämäläisten sidosryhmien kanssa, joihin kuuluivat muun muassa kunnat, kaupungit, yritykset, oppilaitokset ja maakunnan viranomaiset. Tiekartta koostuu viidestä eri teemasta. Tiekarttatyö sisälsi neljä työpajaa, joissa mietittiin tiekartan jokaiselle teemalle tavoitteet, indikaattorit ja toimenpiteet. Tiekartta julkaistiin tammikuussa 2022. Tiekarttaan osallistettiin myös kantahämäläisiä asukkaita kyselyn muodossa, jossa he kertoivat oman kunnan tärkeistä kiertotaloustoimista.
Kolmannessa kokonaisuudessa kehittämiskohteena olivat tiedonsiirto- ja kaupallistamispolku tavoitteena julkisen tiedon levittäminen tehokkaasti yrityksille ja muille sidosryhmille. Koronasta johtuen alun muutamaa kasvokkaista tapahtumaa lukuun ottamatta tiedonsiirto -kokonaisuus siirtyi verkkoon webinaarien muodossa ja onnistui todella mainiosti – ehkä jopa paremmin kuin kasvokkain, sillä kohdeyleisöä saavutettiin etäosallistumismahdollisuuden avulla hyvin laajasti yli Kanta-Hämeen. Webinaarit käsittelivät alueen tutkimuslaitoksien (erityisesti Luke ja HAMK) tarjoamia TKI-yhteistyömahdollisuuksia ja bio- ja kiertotalouden tutkimusalustoja.
Hankkeen neljäs kokonaisuus keskittyi kansainvälistymisen konkreettiseen kehittämiseen vesienseurannan ja monitoroinnin saralla, etenkin Kiinan kanssa. Kiinan Sisä-Mongolian alueen yhteistyökohteelle suunniteltiin vedenlaadun seurantajärjestelmä järveä kuormittavien ravinnepäästöjen ja niiden vaikutuksien arvioimisen sekä vesistöalueen hallinnan suunnittelun helpottamiseksi. Kotimaassa kehitettiin Pääjärven Teuronjoen-Puujoen-Vanajanselän automaattista vedenlaadun seurantajärjestelmää päivittämällä laitekantaa ja keräämällä vertailunäytteitä laboratorioon automaattimittarien tuottaman tiedon kalibroimista ja luotettavuuden arvioimista varten. Lammin Biologisen Aseman lähialueilla toimivien maanviljelijöiden kanssa keskusteltiin heidän toiveistaan vedenlaadun seurantajärjestelmien tuottamalle tiedolle. Projektissa kerättyä dataa on hyödynnetty myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa VEMALA-järjestelmän mallikehitystyössä, toimittamalla vedenlaatuaineistoa valtakunnallisen kuormitusmallin kehittämistä varten. Datan mallintaminen ja kerätty tieto edesauttaa kuormituslaskentojen tekemistä, joka isossa kuvassa hyödyntää myös julkista päätöksentekoa.