|
|
|
Hankekoodi: A75358
Hankkeen nimi: Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.10.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: Lammin biologinen asema, Pääjärventie 320
Puhelinnumero: 0294140733
Postinumero: 16900
Postitoimipaikka: Lammi
WWW-osoite: http://www.helsinki.fi/lammi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Josefiina Ruponen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: josefiina.ruponen(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0409115785
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa paneudutaan vesistöihin jäte- ja valumavesien mukana päätyvien ja ihmisille haitallisten mikrobien aiheuttamien riskien tunnistamiseen ja vähentämiseen.
Tehokkaista jätevesien puhdistusmenetelmistä huolimatta haitallisia mikrobeja päätyy vesiympäristöön puhdistettujen yhdyskuntajätevesien mukana. Tämän katsotaan lisäävän tarvetta nykyistä tehokkaammille jäteveden käsittelymenetelmille. Vastaavasti mikrobeja kulkeutuu vesistöihin mm. kaupunkien hulevesien mukana sekä eläintiloilta pintavaluntana. Äskettäin Hämeen luonnonvesistä tekemämme alustava selvitys osoittaa, että taudinaiheuttajamikrobeja päätyy jätevesien mukana luonnonvesiin muodostaen näin terveysriskin vesien virkistys- ja hyötykäytön kannalta. Toistaiseksi ihmisille haitallisten mikrobien aiheuttamasta riskistä luonnonvesissä ei ole kattavia vaikutusarviointeja eikä riskienhallintaan löydy riittävässä määrin torjuntakeinoja.
Tämän hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa vesistöön kulkeutuvien jätevesien, valumavesien ja käyttöveden mikrobiologisista riskeistä ja riskienhallinnasta ja erityisesti vesien mikrobiologiseen puhdistamiseen käytettävistä ratkaisuista. Hankkeessa käytetään uusimpia, entistä tarkempia menetelmiä, joilla voidaan selvittää vesistössä esiintyvien taudinaiheuttajamikrobien päästölähteet ja lajispesifisyys sekä haetaan ratkaisuja mm. UV-LED tekniikan, biomateriaalien ja eläintilojen rakenteiden sekä rakennettujen kosteikkojen avulla. Tuotettava tieto ja ratkaisukeinot auttavat vesihuollon asiantuntijoita ja toimijoita ennaltaehkäisemään haitallisten mikrobien muodostamia ongelmia. Mm. ilmastonmuutoksesta aiheutuva ääriolosuhteiden yleistyminen edellyttää ennakoivaa varautumista riskeihin, mikä on tehokkain ja kustannuksiltaan edullisin tapa varmistaa ihmisten terveys ja ekosysteemien toimivuus. Hankkeessa tuotettavat uudet ja innovatiiviset jäte- ja vesihuollon ja ympäristönhoidon seudulliset ratkaisut tukevat pitkällä tähtäimellä yhdyskuntarakenteen kehittymistä, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Hanke vahvistaa KantaHämeen profiilia kestävän kehityksen edistäjänä ja asiantuntijuutta ja suunnannäyttäjän roolia vesivälitteisten infektioriskien hallinnassa.
Hanke painottuu Kanta-Hämeessä toimivien, merkittävien alueellisten luonnonvara-alan osaajien väliseen tuotekehitys-, tutkimus- ja opetusyhteistyöhön ja tukee näin alueen osaamisverkoston kehittämistä ja vahvistamista. THL toimii asiantuntijana taudinaiheuttajamikrobien analytiikassa ja uusien menetelmien kehittämistyössä. Lisäksi yhteistyötä tehdään alueellisten vesihuollon yritysten, järjestöjen ja maatilayritysten kanssa.
Kohderyhminä ovat kuntien ympäristönsuojelu, terveydensuojelun ja tekniikan viranomaiset, vesihuoltolaitokset, hevostilat ja –yritykset, viljelijät, ruuantuotanto- ja matkailuyritykset, vesitekniikan konsultti- ja laiteyritykset, yliopisto- ja amk-opiskelijat, ympäristöalan asiantuntijat, vesien virkistyskäyttäjät ja ranta-asukkaat, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset.
Hankkeesta hyötyvät välillisesti yliopistojen ja korkeakoulujen vesialan opettajat, tiedotusvälineiden edustajat, kansalaiset, vesistöjen käyttäjät yleisesti ja kansainväliset yhteistyötahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 227 190
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 571
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 283 991
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 139
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna, Ypäjä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön etsimällä ratkaisuja terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 9 |
| Hankkeessa paneudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja haittojen vähentämisratkaisuihin mm. tarkastelemalla tulvien ja muiden poikkeuksellisten sääolojen vaikutuksia haitallisten mikrobien esiintymiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Hankkeessa tarkastellaan vesistöihin kulkeutuvien haitallisten mikrobien elinkykyä ja ekosysteemin kykyä vähentää näitä mikrobeja luonnonvesiekosysteemissä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hanke painottuu pintavesiin, niiden tilaan ja riskien vähentämiseen veden virkistys- ja hyötykäytössä. Kasvihuonekaasuja ei tarkastella. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 8 | 8 |
| Hankkeen yhtenä selvityskohteena on Natura-2000 ohjelmaan kuuluva Ormajärvi. Ormajärven tilaa pyritään parantamaan käsittelemällä puhdistamon jätevedet rakennetussa kosteikossa ennen järveen johtamista. Ormajärven uimarannoilla kartoitetaan terveys- ja ympäristöriskit. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet parantavat jätevesistä ja eläintilojen valumavesistä aiheutuvia riskejä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on arvokkaan uusiutuvan luonnonvaran, veden, käytön turvaaminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa testattavat ratkaisut luovat pohjaa mm. teknisistä ja biomateriaaleihin pohjautuvista ratkaisuista riskien vähentämisessä. Näitä alueelliset yritykset ja eläintilat voivat hyödyntää toiminnassaan. Tuotettava uusi tieto on hyödynnettävissä ympäristön ja terveydensuojelussa ja luonnonvarojen kestävään kehitykseen tähtäävässä yhdyskuntasuunnittelussa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen tuottama tieto ja osaaminen vahvistaa ja synnyttää uutta yhteistyötä oppilaitosten, asiantuntijoiden ja yritysten kesken. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Hankkeessa pyritään vähentämään matkustamista mm. pitämällä osanottajien väisiä kokouksia verkossa. Näytteenotot keskitetään ajallisesti ja käytetään kuljetuspalveluja näytteiden lähettämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää voimakkaasti ihmisten ja ympäristön hyvinvointia selvittämällä haitallisten mikrobien esiintymistä ja keinoja vähentää niiden aiheuttamia riskejä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hankkeen päätävoite on puhdas ympäristö, sen kestävä käyttö ja sitä uhkaavien riskienn torjunta, mikä edesauttaa tasapuolisesti kaikkia vesistöjen ja vedenkäytön kanssa tekemisissä olevia ihmisiä, eläimiä ja ekosysteemejä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko yhteiskunnassa riippumatta kulttuurista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hanketta toteutetaan sekä kaupunki- että maastalousympäristössä ja tavoitteena on kestävästi hoidettu kulttuuriympäristö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toimijat ovat ympäristön erityisosaajia ja luovat vankan pohjan hankkeessa tuotettavalle ympäristötiedolle. | ||
Suomessa esiintyy ajoittain vesivälitteisiä epidemioita, kun taudinaiheuttajamikrobeilla saastuneita vesiä päätyy juomavesikäyttöön tai virkistysvesiin. Merkittävimpiä päästölähteitä ovat jätevedenpuhdistamot, hulevedet sekä eläintilojen valumavedet. Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ulosteperäisten mikrobien esiintymisestä ja kulkeutumisesta pintavesissä päästölähteiden vaikutusalueilla sekä testattiin erilaisia ratkaisukeinoja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Tutkimuskohteet sijaitsivat Hämeen alueella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa ja Ypäjällä.
Jätevedenpuhdistamoiden välittömässä läheisyydessä tavattiin runsaasti ulosteperäisiä mikrobeja, mutta laimenemisen ansiosta määrät läheisillä uimarannoilla olivat vähäisiä. Hulevesissä esiintyi korkeita määriä ulosteperäiseen saastumiseen viittavia indikaattorimikrobeja, kun taas hevostilan valumavesissä haitallisia mikrobeja todettiin pääosin suhteellisen vähän. Ratkaisukeinoista kosteikko sekä UV-desinfiointi led-tekniikalla osoittautuivat tehokkaiksi ulosteperäisten mikrobien vähentämisessä. Hevostilalla testatun biohiilisuodattimen toimivuuden kanssa oli haasteita, mutta puhdistusteho oli kohtalaisen hyvä.
Ulosteperäisten mikrobien aiheuttamien sairastumis- tai epidemiariskin suuruutta arvioitiin terveysriskimallinnuksilla. Normaalitilanteessa sairastumisriski osoittautui melko pieneksi eri riskikohteissa, mutta poikkeavissa tilanteissa (jätevesipäästö, tulva tai hellejakso) uimarantavesi- tai juomavesivälitteinen infektioriskin todettiin kasvavan moninkertaiseksi. Jäteveden UV- tai kosteikkokäsittely pienensi riskiä.
Hankkeessa vahvistettiin hämäläistä osaamista valumavesien infektioriskien hallinnassa tiivistämällä eri tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä, järjestämällä asiantuntijaseminaareja sekä toteuttamalla aktiivista yhteistyötä vesialan eri toimijoiden sekä koulutuksen, kuten Hämeen ammattikorkeakoulun, Ypäjän Hevosopiston ja Lammin lukion kanssa.
Vesien uudelleen käyttö ja siihen liittyvät hule- ja jätevesien hallinta- ja käsittelymenetelmät ovat ajankohtainen tutkimusaihe eri puolilla Eurooppaa ja koko maailmaa. Hankkeen aikana rakennettiin verkostoa, jonka sisällä edistettiin tiedonvaihtoa ja osin jo aloitettiin kansainvälisen hankkeen valmistelua.