|
|
|
Hankekoodi: A75384
Hankkeen nimi: Innovatiivinen yritysyhteistyö ja uudet rahoitusmallit
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 8
Puhelinnumero: 016341341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nicolas Gunslay
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Päätuottaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nicolas.gunslay(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 735 7296; 040 039 1337
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Erilaiset näyttelykeskukset, kuten museot ja tiedekeskukset, on aina olleet yksi matkailuelinkeinon keskeisiä vetovoimatekijöitä. Museot ja tiedekeskukset ovat kohteita, jossa matkailija pääsee näkemään, kokemaan ja oppimaan erilaisista alueista ja niiden historiasta, sekä myös erilaisista ilmiöistä.
Rovaniemen Arktikum-talo on maailmassa harvinainen kävijäkohde, jossa saman katon alla toimii Arktiseen alueeseen keskittyvä tiedekeskus sekä Suomen arktista aluetta käsittelevä Lapin maakuntamuseo. Molemmat toimijat työstävät samoja aiheita eri mittakaavalla ja menetelmillä. Arktisen keskuksen tiedekeskus keskittyy esittämään Arktisen alueen liittyvää yleistä tiedettä ja informaatiota, ja Lapin maakuntamuseo Suomen arktisen alueen historiaa ja erikoispiirteitä. Lopputulos on sisällöllisesti yhteneväinen ja näyttelyt tukevat toinen toistaan.
Arktikum-talo on yksi Lapin suurimmista matkailunähtävyyksistä. Se toimii sisätiloissa ja keskittyy Lapin vetovoimatekijöhin, eli niihin asioihin jonka vuoksi matkailijat matkustavat Lappiin. Arktikum-talon näyttelyt mahdollistavat ympärivuotisen toiminnan, mikä palvelee matkailuyrityksiä ja heidän asiakkaitaan sekä yksittäisiä kävijöitä säästä ja vuodenajasta riippumatta. Arktikum-talo tarjoaa kokemuksen Arktisesta alueesta sekä Lapista, kokemuksen josta moni matkailija muuten jäisi ilman.
Viime vuosikymmenen aikana on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia Arktikum-talon toimintaympäristössä. Lapin matkailun voimakas kasvu on yksi selkeä muutos, jota myös Arktikumin eri toimijat haluavat olla mukana tukemassa. Tämän kehityksen myötä tärkeäksi teemaksi on noussut, miten Arktikum-talo voi paremmin tukea matkailuelinkeinon tarpeita, eli uudistaa näyttelyitä ja palvelumuotoilua palvelemaan paremmin matkailuyrittäjien erilaisia asiakasryhmiä ja heidän toivomuksia.
Arktikum-talon eri toimijoiden kannalta tämä kehitystyö on vaikea toteuttaa julkisen rahoitusmallin turvin. Vaadittavat investoinnit ovat huomattavat ja erilaiset julkiset rahoitusinstrumentit eivät tue olemassa olevien näyttelyiden kehittämistä/uusimista matkailuelinkeinoa tukeviksi. Vaihtoehtona on lähteä kehittämään uusia rahoitusmalleja yrityksien ja yksityisen rahan turvin, yritysyhteistyön kautta.
Hankkeen tavoite on kehittää uutta yritysyhteistyötä julkisten näyttelykeskusten (museot ja tiedekeskukset) ja yksityisten yritysten välillä. Hanke keskittyy erityisesti kysymykseen, miten näyttelykeskukset voivat paremmalla yritysyhteistyöllä uudistaa rahoitusmallinsa vähemmän riippuvaisemmaksi julkisesta rahoituksesta ja mitä tällainen muutos vaati näyttelykeskusten organisaatiolta ja organisaatiorakenteelta.
Hanke on jaettu kahteen osakokonaisuuteen. Ensimmäinen hankekokonaisuus liittyy yritysyhteistyön ja rahoitusmallien kartoitukseen. Työ sisältää perusselvityksen millaisia yritysyhteistyömahdollisuuksia ja rahoitusmalleja on olemassa ja mikä voisi sopia näyttelykeskusten toimintaan. Tämä osakokonaisuus myös sisältää perusteellisen taustaselvityksen siitä, mitä siirtyminen julkisrahoitteisesta näyttelykeskuksesta kohti yritysrahoitteista edellyttää - sekä näyttelykeskuksen organisaatiolta, että organisaatiorakenteelta.
Hankkeen toinen osakokonaisuus on suunnitella ja toteuttaa visuaalista materiaalia jonka tehtävä on edesauttaa yrityksiä kiinnostumaan ja lähtemään mukaan tekemään yritysyhteistyötä Arktikum tiedekeskusken kanssa. Tämä työ sisältää uuden näyttelykonseptin suunnittelu, sekä myös yrityksille suunnattuja uusien palveluiden suunnittelua.
Tuloksena hankkeesta on yksityiskohtainen selvitys näyttelykeskusten vaihtoehtoisista rahoitusmalleista ja niiden vaatimuksia näyttelykeskusten organisaatiolta sekä organisaatiorakenteelta. Selvitys sisältää myös tarkan tapaustutkimuksen Arktikum tiedekeskuksen uuden rahoitusmallin soveltamisessa omassa toiminnassa ja organisaatiossa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat näyttelykeskukset (museot ja tiedekeskukset), Lapin matkailuyritykset, matkailu- ja elämystuotantoalaa yleisesti sekä myös kansallisia sekä kansainvälisiä sponsoriyrityksiä.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat näyttelykeskusten eri kävijäryhmät.
- Koululuokat
- Yksittäiset matkailijat
- Turistiryhmät
- Kokousmatkailijat
- Päätöksentekijät
- Perheet
- Eläkeläiset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 010
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 416
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 013
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 280 520
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite: Arktikum Pohjoisranta 4
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| Näyttelykeskusten tehtävä on informoida suurta yleisöä erilaisista ilmiöistä ja toiminnalla on usein välitön vaikutus kävijöihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeessa tehtiin suunnitelma Arktikumin tiedekeskuksen perusnäyttelyn ja rahoitusmallin
uudistamisesta. Lisäksi selvitettiin, miten tiedekeskusta ja sen palveluita voitaisiin kehittää tiiviimmin
yhteistyössä yritysten ja muiden matkailutoimijoiden kanssa. Hankkeen tavoite oli kehittää uuden
tyyppistä yhteistyötä julkisten näyttelykeskusten (museot ja tiedekeskukset) ja yksityisten yritysten
välille, ja selvittää miten näyttelykeskukset voivat paremmalla yritysyhteistyöllä uudistaa
rahoitusmallinsa vähemmän riippuvaiseksi julkisesta rahoituksesta ja mitä tällainen muutos vaatii
näyttelykeskusten organisaatiolta ja organisaatiorakenteelta.
Hanke oli jaettu kahteen osakokonaisuuteen. Ensimmäinen kokonaisuus sisälsi selvitykset
näyttelykeskuksille soveltuvista yritysyhteistyömahdollisuuksista ja rahoitusmalleista.
Rahoitusmallien suhteen selvitettiin myös niiden edellyttämiä organisaatiouudistuksia. Hankkeen
toinen osakokonaisuus oli suunnitella ja toteuttaa visuaalista materiaalia, jonka tehtävä on
edesauttaa yrityksiä kiinnostumaan yhteistyöstä tiedekeskuksen kanssa. Työ sisälsi uuden
näyttelykonseptin suunnittelun (Arctic Opposites / Vastakohtien Arktis), sekä myös yrityksille
suunnattujen uusien palveluiden suunnittelua (Arctic Lounge -monikäyttötila, Guide Academy -
opaskoulutuspalvelu).
Hankkeen ensimmäisen toimenpiteen tuloksena syntyi kirjallinen selvitys ”Yritysten tarpeet ja uudet
yhteistyömahdollisuudet osana Arktikum-talon toimintojen kehittämistä”. Yritysselvityksen pohjalta
myös suunniteltiin uusia palveluita tukemaan yritysyhteistyötä. Yritysselvitys toi uusia näkökulmia
yritysten odotuksista ja näkemyksistä koskien mahdollisia yritysyhteistyön muotoja. Tiedekeskus
nähtiin kiinnostavana yhteistyökumppanina muun muassa siksi, että näyttelysisältöjen voidaan
nähdä tukevan pohjoisten matkailuyritysten brändejä. Esiin nousi tarve räätälöidyille palveluille, sekä
opastoiminnan tukemiselle koulutuspalvelulla. Osa esiin tulleista tarpeista oli tilan käyttöön liittyviä.
Toisen toimenpiteen tuloksena syntyi kirjallinen raportti rahoitusselvityksen tuloksista, sekä kooste
raportin tärkeimmistä löydöksistä diaesityksen muodossa. Raportin sisältö oli jaettu kahteen osaan
1) Tausta ja nykytilanne sekä 2) Kehitysehdotukset Tiedekeskus Arktikumille. Rahoitusselvityksessä
tarkasteltiin monipuolisemman rahoituksen hankintamahdollisuuksia ylipäätään museo- ja
tiedekeskuskentällä sekä erityisesti Arktikumin toimintaympäristössä.
Kolmannen toimenpiteen tuloksena syntyi visuaalinen kehittämissuunnitelma, joka perustui
aiempien toimenpiteiden tuloksiin. Suunnitelma toimitettiin konseptiesite-formaatissa, ja lisäksi
erillisinä 3D visualisointeina. Visuaalinen kehittämissuunnitelma toteutettiin hankkeen selvityksiin
pohjautuen, ja esimerkiksi yritysselvityksessä esiin nousseet tilalliset tarpeet pyrittiin huomioimaan
suunnitelmassa.
Neljännen toimenpiteen tuloksena syntyi kolmannen toimenpiteen tuloksiin pohjautuvat
esittelymateriaalit: esitelmä, flyer sekä minisite-sivusto. Esittelymateriaalit on kohdennettu
mahdollisille rahoittajatahoille.