|
|
|
Hankekoodi: A75385
Hankkeen nimi: Ympärivuotinen kaupunkiviljely ja lähiruoan tuottaminen Kemissä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0210427-6
Jakeluosoite: Valtakatu 26
Puhelinnumero: 016 259 111
Postinumero: 94100
Postitoimipaikka: Kemi
WWW-osoite: http://www.kemi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Alila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.alila(at)kemi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405376261
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on käynnistää Kemin kaupungissa ympärivuotista kaupunkiviljelyä, kokeilla uudenlaisia viljelymenetelmiä sekä luoda paikallinen toimintamalli hävikkiruuan hyödyntämiselle. Hankkeen välillisenä tavoitteena on lisätä sosiaalista hyvinvointia ja kasvattaa osallisuutta, edistää vähähiilisyyden periaatteiden sekä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Hanke tukee Kemin kaupunkistrategian Vihreä Kemi- tavoitteita ja toteuttaa Kemin kaupungin ja koulutuskuntayhtymä Lappian kumppanuussopimuksen sisältöjä.
Hankeaikana parannetaan kaupunkiviljelyn edellytyksiä, luodaan puitteet kaupunkiviljelyn toteuttamiselle ja tutkitaan tarvittavia teknisiä ratkaisuja, kuten siirtolapuutarhan, syötävän puiston, kattoviljelyn tai yhteiskäyttökasvihuoneen perustamisen edellytyksiä kaupunkiympäristössä. Yhtenä ratkaisuna kaupunkikeskustan ruokatuotantoon pilotoidaan hydroponisen viljelyn järjestelmää. Hankkeen aikana selvitetään edellytykset teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen kasvihuoneviljelyssä. Lisäksi hankeaikana selvitetään mahdollisuudet suljetun ravinnekierron kasvihuoneviljelyyn. Kaupunkilaisia osallistetaan kaupunkiviljelyyn erilaisten kurssien ja neuvonnan avulla.
Hankkeen aikana toteutetaan kaupan alan yksiköiden, ravintoloiden ja lähiruokatuottajien hävikkiruuan paikallisen hyödyntämisen toimintamalli, joka tähtää ruokahävikin vähentymiseen, kestävän kehityksen toimenpiteiden edistämiseen ja vähähiilisyyden periaatteiden tukemiseen. Hankkeen aikana perustetaan hävikkiruokakauppahalli, jossa hävikkiruuan hyödyntämisen lisäksi kokeillaan sosiaalisen keittiön ja yhteinen pöytä -toimintamallien soveltumista pieneen kaupunkiin. Yhteistyötä ja työnjakoa vahvistetaan nykyisten ruokahävikin parissa toimivien organisaatioiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Hävikkiruokakauppahallissa toimii myös lähiruokakauppa, jossa paikallisilla lähiruokatoimijoilla on mahdollista tuoda tuotteitaan myyntiin kuluttajille.
Hankkeen tuloksena Kemin hiilidioksidipäästöt vähenevät, paikallistalous vahvistuu ja ruokahuollon omavaraisuusaste kasvaa. Kemiläisten osaaminen, osallisuus ja ympäristötietoisuus paranee. Lappian osaaminen vesiviljelyn edellytyksissä, kaupunkiviljelyn edistämisessä sekä uusien toimintamallien jalkauttamisessa vahvistuu.
Kemiläiset asukkaat, yritykset, yhdistykset ja järjestöt.
Matkailijat, yritykset ja yhteisöt, kuten järjestöt ja yhdistykset Kemin ulkopuolella.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 359 904
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 946
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 449 880
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 379 933
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Ilmastonmuutokseen vastataan hyödyntämällä lähiruokaa ja vähennetään hävikkiin päättyvää ruokaa. Tuodaan uusia innovatiivisia menetelmiä kaupunkiviljelyyn, kuten hydroponinen viljely. Kaupungin toiminnasta tulee resursiviisas. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Kaupunkiviljely sitoo hulevesiä, parantaa ruokaturvaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 6 | 8 |
| Kaupunkiviljely lisää kiinnostusta ja ymmärrystä ympäristön tilasta ja parantaa siten myös monimuotoisuutta. Lisätään viljelykasvien saatavuutta ja käyttöä viheralueella. Lisätään taajamaluonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 7 |
| Hydroponinen viljely vähentään maankäytön tarvetta ja päästöjä vesistöihin. Kaupunkiviljely vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sitoo hiilidioksidia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Hankkeen aikana kartoitetaan teollisuuden sivuvirtana syntyvän lämpöenergian hyödyntämistä ruokatuotannossa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Kierrätetään ja kompostoidaan, hyödynnetään ravinnekierrossa mahdollisimman pitkään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Kaupunkiviljelyssä on mahdollisuus hyödyntään aurinko- ja tuulienergiaa nykyistä paremmin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Kestävät ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia kotimarkkinoiden kehittämiseen mm. uusia innovaatioita synnyttäen. Niiden ympärille kehittyy yritystoimintaa, joka puolestaan lisää kaupungin yritysyhteistyötä ja työllisyyttä sekä parantaa alueen taloudellista hyvinvointia. Paikallinen tuotanto ja elintarvikkeiden käyttö lisää yritoiminnan kannattavuutta ja luo uusia työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Koulutuksen avulla kaupunkilaisten osaaminen kaupunkiviljelyssä kasvaa. Hankkeen aikana toteutettavat uudet yhteisöllisyyttä lisäävät toimintamallit kuten yhteiskäyttöinen kasvihuone ja sosiaalinen keittiö luovat uusia sosiaalisia innovaatioita ja hyvinvointia lisääviä palvelukonsepteja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 7 |
| Hankkeen aikana tuotetaan logistisia ratkaisuja joilla lähiruoka saadaan tehokkaasti keittiöihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Kaikkien kuntalaisten tavoitettavissa oleva toiminta luo yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Uusia innovaatioita synnyttävä toiminta luo ympärilleen yritystoimintaa, joka puolestaan lisää kaupungin yritysyhteistyötä ja työllisyyttä sekä parantaa alueen taloudellista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Horisontaalisista periaatteista sukupuolten tasaarvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hankkeessa sitä kautta, että terveellinen ja puhdas elinympäristö on yksi elämän perusteista. Kaupungin ekologiset ja vähähiiliset ratkaisut luovat koko kaupungin alueelle yhtäläisesti terveelliset asumisolosuhteet ja toimintaympäristöt. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Elinympäristön paraneminen hankkeen edistämän kestävän kehityksen ja vähähiilisten ratkaisujen myötä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, sillä puhdas ja terveellinen elinympäristö on yksi ihmisen perustarpeista ja vaikuttaa kaikkiin ihmisryhmiin samalla tavoin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 10 |
| Kasvimaa kulttuurin palauttaminen. Ilmansaasteiden väheneminen parantaa rakennusten kestävyyttä, historiallisetkin rakennukset säilyvät paremmin. Kaupungin ekologisissa ratkaisuissa maiseman halutaan säilyvän kaupunkimaisen vehreänä ja kauniina. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 10 |
| Hanke kehittää ympäristöosaamista. Kaupunkilaisten ja organisaatioiden ympäristötietoisuus kasvaa merkittävästi. | ||
Kemin kaupungin ja Ammattiopisto Lappian reilu kaksivuotinen hanke (1.1.2020–30.6.2022) Ympärivuotinen kaupunkiviljely ja lähiruoan tuottaminen Kemissä -hankkeen tavoitteena oli edistää kaupunkiviljelyä, kehittää uusia viljelymenetelmiä ja luoda pieneen kaupunkiin sopiva hävikkiruoan hyödyntämistä tukeva toimintamalli. Toiminta oli osa Vihreä Kemi -brändiä.
Hankkeessa on lisätty tietoisuutta kaupunkiviljelyn mahdollisuuksista ja innostettu kemiläisiä viljelemään ruokaa omiin tarpeisiin viljelylaatikoissa, kasvimaalla, palstaviljelyllä ja siirtolapuutarhassa. Kaupunkilaiset saivat oppia viljelyyn tapahtumista ja työpajoista. Kevään 2021 aikana järjestettiin kaupunkiviljelykouluja netissä. Tallenteet koulutuksista ovat katsottavissa Kemin kaupungin youtube kanavalla. Keväällä 2022 koulutukset järjestettiin hankkeen toimipisteellä Jänkälässä ja painopiste oli käytännön tekemisessä.
Jänkälän pihapiiriin on perustettu kahtena vuonna yhteisöllinen puutarha, jossa eri yhteisöt ovat voineet kasvattaa hyötykasveja. Pysyvämpi puutarha kemiläisille on tulossa vielä Pruntsin alueelle kesällä 2023. Kaikille kaupunkilaisille avoimen syötävän puiston toteutus on suunniteltu niin, että puisto rakentuu, vaikka hankeaika loppuukin. Palstaviljelytoiminta on jäänyt jatkuvaksi toiminnoksi. Sotisaaressa käynnistyi kesäkuussa 2022 toinen viljelykausi palstan varanneille. Toukokuussa 2021 Kemiin perustettiin hankkeen työpajojen lopputulemana siirtolapuutarhayhdistys. Meri-Lapin siirtolapuutarhayhdistys vie Kuivanuoron Leukalaan perustettavan siirtolapuutarhan perustamista eteenpäin. Rakentaminen alueelle alkaa todennäköisesti vuonna 2023.
Yksi hankkeen merkittävä osa-alue oli luoda Kemiin pieneen kaupunkiin sopiva hävikkiruoan hyödyntämistä tukeva toimintamalli. Tätä lähdettiin kehittämään hävikkiruokakauppahallin (Jänkälä) kautta, josta hävikkiruoan keruu, hyödyntäminen ja jakelu tapahtui. Vuonna 2021 hanke pelasti käyttökelpoista hävikkiä yhteensä 76 403 litraa. Jos tämä määrä jaettaisiin banaanilaatikoihin ja laatikot pinottaisiin päällekkäin, niin pinon korkeus olisi 380 metriä, eli hieman yli 7 Kemin kaupungintalon korkuista pinoa. Hävikin pelastaminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhteistyöllä on luotu malli, jossa eri toimijat jakavat tehtäviä; noutavat, saavat ja jakavat hävikkiä tarvitseville.
Hankkeen sosiaalinen keittiö -toimintamallin kautta on järjestetty kasvisruokaan liittyviä tapahtumia hankkeen aikana yli 60, näissä tapahtumissa hyvikistä on päässyt nauttimaan yli 4000 kemiläistä. Tapahtumat ovat sisältäneet yhteisiä kokkaushetkiä mm. lasten, nuorten, ikääntyvien ja kehitysvammaisten kanssa. Hyvikkiruoan ilosanomaa on viety eteenpäin smoothien maistatuksissa erilaisilla messuilla ja tapahtumissa. Hankkeessa on tehty myös ”hävikistä hyvikkiä” reseptivihko, jossa on helppoja ja terveellisiä smoothie ja tuorepuuro ohjeita. Vihkonen on ladattavissa Kemin kaupungin nettisivuilla.
Lisäksi hankkeessa selvitettiin hukkalämmön hyödyntämistä kasvihuoneviljelyssä biotuotetehtaan prosesseja ja infraa hyödyntäen. Tämän selvityksen hankkeelle teki luonnonvarakeskus Luke. Hankkeessa toteutettiin myös kysely, jolla haluttiin selvittää kaupunkilaisten kiinnostusta yhteiseen kasvihuoneviljelyyn. Kyselyyn saatiin yli 800 vastausta. Kyselyn perusteella 25% kemiläisistä oli kiinnostunut tämäntyyppisestä viljelystä.