Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75385

Hankkeen nimi: Ympärivuotinen kaupunkiviljely ja lähiruoan tuottaminen Kemissä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Puhelinnumero: 016 259 111

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Feodoroff

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.feodoroff(at)kemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4801067

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, 2109309-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on käynnistää Kemin kaupungissa ympärivuotista kaupunkiviljelyä, kokeilla uudenlaisia viljelymenetelmiä sekä luoda paikallinen toimintamalli hävikkiruuan hyödyntämiselle. Hankkeen välillisenä tavoitteena on lisätä sosiaalista hyvinvointia ja kasvattaa osallisuutta, edistää vähähiilisyyden periaatteiden sekä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Hanke tukee Kemin kaupunkistrategian Vihreä Kemi- tavoitteita ja toteuttaa Kemin kaupungin ja koulutuskuntayhtymä Lappian kumppanuussopimuksen sisältöjä.

Hankeaikana parannetaan kaupunkiviljelyn edellytyksiä, luodaan puitteet kaupunkiviljelyn toteuttamiselle ja tutkitaan tarvittavia teknisiä ratkaisuja, kuten siirtolapuutarhan, syötävän puiston, kattoviljelyn tai yhteiskäyttökasvihuoneen perustamisen edellytyksiä kaupunkiympäristössä. Yhtenä ratkaisuna kaupunkikeskustan ruokatuotantoon pilotoidaan hydroponisen viljelyn järjestelmää. Hankkeen aikana selvitetään edellytykset teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen kasvihuoneviljelyssä. Lisäksi hankeaikana selvitetään mahdollisuudet suljetun ravinnekierron kasvihuoneviljelyyn. Kaupunkilaisia osallistetaan kaupunkiviljelyyn erilaisten kurssien ja neuvonnan avulla.

Hankkeen aikana toteutetaan kaupan alan yksiköiden, ravintoloiden ja lähiruokatuottajien hävikkiruuan paikallisen hyödyntämisen toimintamalli, joka tähtää ruokahävikin vähentymiseen, kestävän kehityksen toimenpiteiden edistämiseen ja vähähiilisyyden periaatteiden tukemiseen. Hankkeen aikana perustetaan hävikkiruokakauppahalli, jossa hävikkiruuan hyödyntämisen lisäksi kokeillaan sosiaalisen keittiön ja yhteinen pöytä -toimintamallien soveltumista pieneen kaupunkiin. Yhteistyötä ja työnjakoa vahvistetaan nykyisten ruokahävikin parissa toimivien organisaatioiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Hävikkiruokakauppahallissa toimii myös lähiruokakauppa, jossa paikallisilla lähiruokatoimijoilla on mahdollista tuoda tuotteitaan myyntiin kuluttajille.

Hankkeen tuloksena Kemin hiilidioksidipäästöt vähenevät, paikallistalous vahvistuu ja ruokahuollon omavaraisuusaste kasvaa. Kemiläisten osaaminen, osallisuus ja ympäristötietoisuus paranee. Lappian osaaminen vesiviljelyn edellytyksissä, kaupunkiviljelyn edistämisessä sekä uusien toimintamallien jalkauttamisessa vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kemiläiset asukkaat, yritykset, yhdistykset ja järjestöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Matkailijat, yritykset ja yhteisöt, kuten järjestöt ja yhdistykset Kemin ulkopuolella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 359 904

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 449 880

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa toimii sekä miehet ja naiset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Horisontaalisista periaatteista sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hankkeessa sitä kautta, että terveellinen ja puhdas elinympäristö on yksi elämän perusteista. Kaupungin ekologiset ja vähähiiliset ratkaisut luovat koko kaupungin alueelle yhtäläisesti terveelliset asumisolosuhteet ja toimintaympäristöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Ilmastonmuutokseen vastataan hyödyntämällä lähiruokaa ja vähennetään hävikkiin päättyvää ruokaa. Tuodaan uusia innovatiivisia menetelmiä kaupunkiviljelyyn, kuten hydroponinen viljely. Kaupungin toiminnasta tulee resursiviisas.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Kaupunkiviljely sitoo hulevesiä, parantaa ruokaturvaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
Kaupunkiviljely lisää kiinnostusta ja ymmärrystä ympäristön tilasta ja parantaa siten myös monimuotoisuutta. Lisätään viljelykasvien saatavuutta ja käyttöä viheralueella. Lisätään taajamaluonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 7
Hydroponinen viljely vähentään maankäytön tarvetta ja päästöjä vesistöihin. Kaupunkiviljely vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sitoo hiilidioksidia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Hankkeen aikana kartoitetaan teollisuuden sivuvirtana syntyvän lämpöenergian hyödyntämistä ruokatuotannossa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Kierrätetään ja kompostoidaan, hyödynnetään ravinnekierrossa mahdollisimman pitkään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Kaupunkiviljelyssä on mahdollisuus hyödyntään aurinko- ja tuulienergiaa nykyistä paremmin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Kestävät ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia kotimarkkinoiden kehittämiseen mm. uusia innovaatioita synnyttäen. Niiden ympärille kehittyy yritystoimintaa, joka puolestaan lisää kaupungin yritysyhteistyötä ja työllisyyttä sekä parantaa alueen taloudellista hyvinvointia. Paikallinen tuotanto ja elintarvikkeiden käyttö lisää yritoiminnan kannattavuutta ja luo uusia työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Koulutuksen avulla kaupunkilaisten osaaminen kaupunkiviljelyssä kasvaa. Hankkeen aikana toteutettavat uudet yhteisöllisyyttä lisäävät toimintamallit kuten yhteiskäyttöinen kasvihuone ja sosiaalinen keittiö luovat uusia sosiaalisia innovaatioita ja hyvinvointia lisääviä palvelukonsepteja.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Hankkeen aikana tuotetaan logistisia ratkaisuja joilla lähiruoka saadaan tehokkaasti keittiöihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Kaikkien kuntalaisten tavoitettavissa oleva toiminta luo yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Uusia innovaatioita synnyttävä toiminta luo ympärilleen yritystoimintaa, joka puolestaan lisää kaupungin yritysyhteistyötä ja työllisyyttä sekä parantaa alueen taloudellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Horisontaalisista periaatteista sukupuolten tasaarvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hankkeessa sitä kautta, että terveellinen ja puhdas elinympäristö on yksi elämän perusteista. Kaupungin ekologiset ja vähähiiliset ratkaisut luovat koko kaupungin alueelle yhtäläisesti terveelliset asumisolosuhteet ja toimintaympäristöt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Elinympäristön paraneminen hankkeen edistämän kestävän kehityksen ja vähähiilisten ratkaisujen myötä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, sillä puhdas ja terveellinen elinympäristö on yksi ihmisen perustarpeista ja vaikuttaa kaikkiin ihmisryhmiin samalla tavoin.
Kulttuuriympäristö 8 10
Kasvimaa kulttuurin palauttaminen. Ilmansaasteiden väheneminen parantaa rakennusten kestävyyttä, historiallisetkin rakennukset säilyvät paremmin. Kaupungin ekologisissa ratkaisuissa maiseman halutaan säilyvän kaupunkimaisen vehreänä ja kauniina.
Ympäristöosaaminen 8 10
Hanke kehittää ympäristöosaamista. Kaupunkilaisten ja organisaatioiden ympäristötietoisuus kasvaa merkittävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-