Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75415

Hankkeen nimi: BIOSYKLI - Päijät-Hämeen biokiertotalous

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19, PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: LAHTI

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Sarvaala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.sarvaala(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085252

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAUSTA JA TAVOITE

Biotalous on perinteisesti ollut vahva toimiala Päijät-Hämeessä. Samalla maakunta profiloituu myös kiertotalousosaajana. Tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys tulee olemaan bio- ja kiertotalouden yhdistämisellä eli biokiertotaloudella, joka on myös nostettu vahvasti esiin EU:n biotalousstrategian päivityksessä. Kiertotalous on yksi Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen kärjistä. Kiertotalouden tavoitteita selkeyttää maakunnan kiertotalouden tiekartta, jonka painopisteet päivitettiin yhdessä sidosryhmien kanssa syyskuussa 2018. Päivityksessä kestävä biokiertotalous, kuten ravinnekiertojen tehostamisen ja biotuotteiden kehittäminen, nousivat sisällöiksi, joihin halutaan alueella panostaa. Tämän tarpeen pohjalta on laadittu laaja yhteishanke biopohjaisten materiaalien hyödyntämisen edistämiseksi. Hankkeen päätoteuttaja on LAB ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat LUT-yliopisto, Helsingin yliopisto, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Muoviyhdistys ry.

Tavoitteena on edistää kestävää biokiertotaloutta ja kehittää tähän liittyviä vähähiilisiä ratkaisuja sekä luoda uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeeseen. Hankkeessa viedään eteenpäin neljää sisältökokonaisuutta joiden pohjalta laaditaan liiketoimintatarkasteluja ja edistetään Päijät-Hämeen profiloitumista biokiertotalouden kansainvälisenä toimijana. Sisältökokonaisuudet ovat: 1) biojätekeräyksen tehostaminen 2) orgaanisen jätteen hyödyntäminen biohajoavien tuotteiden raaka-aineena, 3) biopohjaisten muovien mahdollisuudet sekä 4) alueella tuotetun hiilidioksidin (CO2) hyödyntämismahdollisuudet ja biogeenisen hiilidioksidin (bioCO2) käytön edistäminen. Hankkeessa pyritään kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Hanke ei erityisesti kohdistu mies- tai naisvaltaiselle alalle vaan edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.

TOIMENPITEET

Hankkeessa tuotetaan tietoa kiertotalouspohjaisista liete- ja biomuoviratkaisuista, joiden pohjalta tarkastellaan niiden kannattavuutta. Uudet ratkaisut liittyvät lietteen hyödyntämiseen tuotteiden raaka-aineena ja biopohjaisten muovien kehittämiseen. Lisäksi edistetään alueella tuotetun hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa kokeillaan myös uusia biojätteenkeräystapoja ja tuotetaan asukaslähtöistä tietoa erilliskeräyksen edistämiseksi. Uusia ratkaisuja edistetään käytännön kokeilujen ja demonstraatioiden kautta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankkeessa vahvistetaan maakunnan roolia kiertotalouden edistämisessä.

TULOKSET

Hankkeen tuloksina saadaan kokemuksia bio-kiertotalouden käytännön toteutuksista: pilotti: polyhydroksyalkanoaattien tuottaminen ja demonstraatiot (6 kpl): biojätteen erilliskeräysmallien vertailu, lietteen hyödyntämisen tehostaminen, biomuoviratkaisut (2), bioCO2 liiketoimintademonstraatiot (2). Kokeilujen kautta edistetään uusia biokiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi uusien ratkaisujen kehittämisen tueksi laaditaan elinkaarimallinnuksia (7 kpl) ja esim. verkkopohjainen työkalu hiilidioksidivirtojen määrittämiseen. Hankkeen tuloksia esitellään laajasti ja niistä laaditaan 6 tieteellistä käsikirjoitusta ja vähintään 10 yleistajuista/ammatillista artikkelia. Hankkeen tuloksena Päijät-Hämeen pk-yritysten osaaminen on vahvistunut ja alue on edelleen profiloitunut kansainvälisenä biokiertotalouden osaajana joka ennakoi tulevia muutostarpeita. Hankkeen myötä uudelle, biokierotalouteen pohjautuvalle liiketoiminnalle on entistä paremmat mahdollisuudet. Hankkeen tulokset edistänvätkiertotalouden periaatteiden mukaisesti kokonaisvaltaisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen pk-yritykset ja asukkaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tehostuneen kestävän biokiertotalouden, mm. ravinteiden kierron ja biojätteiden kierrätyksen kautta, hankkeen tuottamista tuloksista hyötyvät kaikki alueen toimijat ja koko ekosystemi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 698 728

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 698 728

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 977 523

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 977 523

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Kärkölä, Lahti, Sysmä, Asikkala, Hollola, Padasjoki, Orimattila, Hartola, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke ei erityisesti kohdistu mies- tai naisvaltaiselle alalle vaan edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen toteuttajien ja ohjausryhmän sukupuolijakauma on tasapuolinen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tuloksten kannalta sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa. On kuitenkin havaittu, että naisten ja miesten välillä on eroa esim. suhtautumisessa ympäristöasioihin. Projektin toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään huomioimaan sukupuolten tasa-arvo parhaalla mahdollisella tavalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Hanke tähtää biopohjaisten materiaalien kestävään hyödyntämiseen eli tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Kiertotalous ja resurssien tehokas käyttö myötävaikuttavat ilmastonmuutoksen hillintään (esim. biojätteen erilliskeräys, bio-CO2 hyödyntäminen).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Kiertotalous vaikuttaa välillisesti monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 10
Biologisten kiertojen sulkemisella voidaan estää ravinteiden päätyminen ympäristöön, vesistöihin ja Itämereen. Kasvihuonekaasujen vähentämisessä resurssitehokkuudella ja kiertotaloudella on keskeinen rooli.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden edistäminen tukevat taloudellisen kestävyyden periaatteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Hanke pyrkii omalta osaltaan edistämään Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 10
Kiertotalouden ja biokiertotalouden strategiset panostukset alkavat näkymään pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Kiertotalouden taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt ovat merkittävät. Kiertotalouteen siirtyminen voi lisätä hyvinvointia mm. uusien työpaikkojen ja palveluiden kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke lisää ympäristö- ja kiertotalousalan erikoisosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä

BIOSYKLI-hankkeen tavoitteena oli edistää kestävää biokiertotaloutta ja kehittää tähän liittyviä vähähiilisiä ratkaisuja sekä luoda uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeeseen. Hankkeessa vietiin eteenpäin neljää sisältökokonaisuutta, joiden pohjalta laadittiin liiketoimintatarkasteluja ja edistettiin Päijät-Hämeen profiloitumista biokiertotalouden kansainvälisenä toimijana.

Hankkeen sisältökokonaisuudet olivat: 1) biojätekeräyksen tehostaminen 2) orgaanisen jätteen hyödyntäminen biohajoavien tuotteiden raaka-aineena, 3) biopohjaisten muovien mahdollisuudet sekä 4) alueella tuotetun hiilidioksidin (CO2) hyödyntämismahdollisuudet ja biogeenisen hiilidioksidin (bioCO2) käytön edistäminen.

Ympäristöystävällinen Bioneeri – biojätteen erilliskeräyskokeilu
Jätehuoltoyhtiö Salpakierto Oy testasi Lahden alueella kattavaa biojätteen erilliskeräyspalvelua vuosina 2020–2021. Bioneeriksi nimetyssä palvelussa on kahden tyyppisiä asiakkaita: Pienastia- ja Biolinkki-asiakkaita. Keskikokoisen kotitalouden tarpeisiin mitoitettu 30 tai 50 litran biojäteastia voidaan tyhjentää pakettiautolla sen sijaan että käytettäisiin suurempaa jäteautoa. Pienellä osalla asiakkaista oli pihassaan suurempi 240 litran biojäteastia, joka toimi Biolinkkinä. Biojätteet kerättiin pienemmistä astioista pakettiautolla ja toimitettiin Biolinkkiin, jonka tyhjennykseen käytettiin jäteautoa. Yhteen Biolinkkiin mahtuu keskimäärin seitsemän kotitalouden biojätteet. Jäteauton käytön välttäminen asuinalueella tekee konseptista turvallisemman, kustannustehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän. Asiakastyytyväisyys mitattiin korkeaksi koko vuoden kestäneen kokeilujakson ajan. Seka- ja energiajätteen koostumus-tutkimukset (3 kpl) osoittivat, että biojätteen osuus sekajätteessä oli vähentynyt 61 %:ista 14 %: in.


Biomuovien kehittäminen
Polyhydroksyalkanoaatti (PHA), bakteerien varastorasva, on yksi uusista intensiivisesti kehitetyistä muovin raaka-aineista. Bakteerit pystyvät muuntamaan useiden jätemateriaalien sisältämän hiilen ensin haihtuviksi rasvahapoiksi ja edelleen PHA:ksi sekundäärisessä bioreaktorissa. PHA:ta kerääviä bakteereita rikastetaan luomalla hyvän kasvun ja puutostilan vaihtuva järjestelmä. Bakteerit voivat muodostaa PHA:ta yli puolet oman solubiomassansa määrästä. BIOSYKLI-hankkeessa keskityttiin erityisesti tutkimaan jätevesiliettettä hiilen lähteenä PHA:n tuotannossa. PHA:n tuotannolla voidaan kierrättää jätteen sisältämä hiili muovien raaka-aineeksi, korvata fossiilisia hiilen lähteitä ja muuntaa muovit hiilinieluiksi samalla hilliten ilmastonmuutosta. PHA-pohjaiset muovit täydentäisivät muovien tuotantoketjua Päijät-Hämeen alueella. Elinkaariarvioinnin perusteella PHA:n tuotannon todettiin olevan taloudellisesti kannattavaa.

Hankkeen aikana haastateltiin useita suomalaisen muoviteollisuuden alan toimijoita, jotta voitiin muodostaa käsitys valmiuksista ja edellytyksistä käyttää muovien valmistuksessa biopohjaisia ja/tai kierrätysmateriaaleja. Kartoitusta tehtiin myös mediaseurannan kautta. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi yritysdemonstraatiota koeajamalla PHA (biomuovi)-raaka-ainetta pk-ruiskuvaluyrityksissä. Suomalaiset yritykset suhtautuvat positiivisesti uusio- ja biomuovien käytön edistämiseen, mutta laajempaan käyttöön liittyy myös useita esteitä. Kierrätysmateriaaleja koskevat lakiperusteiset ja tekniset rajoitteet, kun taas biopohjaisten muovien kilpailukykyä markkinoilla haittaa raaka-aineiden korkea hinnoittelu ja heikko saatavuus. Biopohjaisten muovien käytössä ei niinkään ole teknisiä haasteita, mutta vaihtoehtoja on olemassa vähemmän. Hankkeen aikana nähtiin, miten maailma muuttui radikaalisti koronan ja Ukrainan sodan vuoksi. Näin ollen huoltovarmuuden parantaminen on tullut kiertotalouden edistämisen ohella entistäkin tärkeämmäksi, mikä puoltaa bio- ja uusiomuovien tuotannon lisäämistä myös paikallisesti.


Biogeeninen CO2 - Päästöistä monipuoliseksi raaka-aineeksi
BIOSYKLI-hankkeen CO2-kokonaisuuden tavoitteena oli kehittää alueellinen ekosysteemi, jossa paikalliset hiilidioksidin tuottajat ja kuluttajat voivat luoda uudenlaista kiertotalousliiketoimintaa paikallisista CO2-päästöistä. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että kaasu on laadultaan soveltuvaa nimenomaiseen käyttötarkoitukseen ja että hinta on alhaisempi verrattuna fossiiliseen hiilioksidiin. Nykyinen markkinahinta tälle on noin 130 €/t, joten liiketoiminnan kannalta biogeenisen CO2:n hinnan on arvioitu asettuvan maksimissaan 170 €/t. CO2:n ei tarvitse olla täysin puhdasta kaikkiin käyttötarkoituksiin, mikä lisää biogeenisen CO2:n taloudellista kannattavuutta. Paikallisia CO2-tuottajia ovat energia-alan (esim. biokaasun jalostus, puuperäiset polttoaineet) ja elintarviketeollisuuden (esim. panimot) yritykset. Mahdollisia hyödyntämiskohteita puolestaan ovat kasvihuoneet, energiantuotanto (synteettinen metaanin tuotanto), pakkaukset, suojaus, virtaus ja paineistuskaasu lukuisissa teollisuuden käyttökohteissa. Joissain tapauksissa (esim. ruoka- ja juomateollisuus) CO2:lle on asetettu laatuvaatimukset, mutta useimmiten vaaditaan tapauskohtainen tutkimus. Hiilidioksidin hyödynnyksestä tehtiin nettisivusto, johon kerättiin tietoa tuottaja-hyödyntäjäketjun osapuolille.

BIOSYKLI-hankkeen tuloksena paikallisten pk-yritysten asiantuntemus ja Päijät-Hämeen alueen rooli tulevaisuuden kiertotalouden sekä biopohjaisten kiertotalousratkaisujen edistäjänä on vahvistunut. Kaikkiin projektin toimenpiteisiin kuului tiivis yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien välillä.