|
|
|
Hankekoodi: A75453
Hankkeen nimi: Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut (KITE)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 1
Puhelinnumero: 02945211
Postinumero: 33720
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Väänänen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.vaananen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408490731
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tekoälyn hyväksyttävyyden takaamiseksi tekoälyratkaisujen kehityksessä on huomioitava loppukäyttäjien tarpeet ja huolenaiheet. Tässä hankkeessa kehitetään tekoälysovelluksia ja niiden suunnittelumenetelmiä yhdessä kohdeyritysten kanssa hyödyntäen soveltavaa ihmiskeskeisen teknologian tutkimusta. Tavoitteena on luoda osaamista sovelluskehitykselle, jossa tekoälysovelluksista tehdään käyttäjilleen tarkoituksenmukaisia, ymmärrettäviä, hyväksyttäviä sekä eettisesti kestäviä. Sovellusalueet valitaan älykkään kaupungin keskeisistä tekoälyn hyödyntämisen kohteista, mm. älyliikenteestä ja kaupungin kestävää kehitystä edistävistä sovelluksista. Hanke koostuu kuudesta työpaketista, joiden kautta tehdään tiivistä yhteistyötä sekä yritysten, muiden toimijoiden - kuten kaupungin - että loppukäyttäjien kanssa. Hankkeessa syntyy uusia tekoälysovellusten käyttöliittymäratkaisuja, ihmiskeskeisen tekoälysuunnittelun menetelmäsuosituksia sekä eettisiä ohjeistuksia. Yhteistyön tuloksena kohderyhmänä olevien tekoälyä kehittävien ja hyödyntävien yritysten osaaminen ja innovaatiopotentiaali kasvaa. Hanke on osa Tampereen yliopiston AI Hub -tekoälykeskusta, ja sen avulla voidaan edistää kaupungin ja maakunnan tunnettuutta ihmiskeskeisen tekoälyn edelläkävijänä. Hanke myös vahvistaa Pirkanmaan profiilia soveltavan tekoälyn keskiössä.
Ensisijainen kohderyhmä on Pirkanmaalla toimivat PK-yritykset, jotka tekevät tekoälyn kehitystä tai soveltavat sitä toiminnassaan. Hankkeen toimintaan ovat jo ilmoittautuneet mukaan seuraavat yritykset:
Triuvare, Modulight, Unikie, Black Donuts Engineering, Ekokumppanit, Tuomilogistiikka, HappyOrNot, Metosin, Quva, Veracell, G Livelab, Artific.ai (kotipaikka Helsinki)
Lisäksi olemme identifioineet runsaasti muita Pirkanmaalla toimivia PK-yrityksiä, joihin ollaan yhteydessä vielä ennen hankkeen alkamista, mm.:
Ultimate.ai (Culinar Oy), Forciot, Futuriot, Haltu, Jalonne, MeshWorks Wireless, Minutor, Nokeval, Normivalaistus, OptoFidelity, Osaamisbotti, Senvir, Steamlane, Taipale Telematics, Treon, WordDive
Seuraavat yritykset, jotka eivät ole PK-yrityksiä, ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa tukea tämän hankkeen pohjalta rakentuvan yritysverkoston kehitystä:
Gofore, Vincit, Futurice, Nokia, VTT, GE Healthcare (kotipaikka Helsinki)
Lisäksi Pirkanmaan alueella syntyvät startup-yritykset voivat tulla osaksi kohderyhmää, esim. Tampere Startup Hubin kautta.
Välillisiä kohderyhmiä ovat muut yritykset, joilla on tekoälyyn liittyviä kehittämistarpeita tai kysymyksiä, joita heidän tarvitsee käsitellä oman liiketoimintansa vahvistamiseksi.
Sidosryhmiksi voidaan katsoa muut yritykset, oppilaitokset ja julkiset toimijat, jotka haluavat osallistua ihmiskeskeisen tekoälyn edistämiseen, tutkimiseen tai soveltamiseen. Seuraavat toimijat ovat sidosryhminä ihmiskeskeisen tekoälyn hyödyntämisessä ja kehittämisessä:
• Tampereen kaupunki ja muut Pirkanmaan kaupungit ja kunnat.
• Yritysverkostot ja Tampereen seudun oppilaitoksia tukevat toimijat:
• DIMECC (Digital, Internet, Materials & Engineering Co-Creation) -ekosysteemi; tulee jakamaan tietoa hankkeesta ja siinä mukanaolosta yrityksilleen
• Tampereen Kauppakamari; on jo mainostanut hanketta yrityksille ja luvannut verkostonsa käyttöön jatkossakin
• Tampereen Teknillinen Seura; on jo mainostanut hanketta yrityksille ja luvannut verkostonsa käyttöön jatkossakin
• Business Finland; luvannut verkostonsa käyttöön ja on mukana ohjausryhmässä
• Tampereen seudun Startup Hubin (http://www.startuphub.fi) kanssa keskustellaan startup-yritysten tukemisesta KITE:n ja AI Hubin kautta
• SYK Oy / Kampusareena; järjestää tapahtumia yrityksille ja yliopiston väelle, ml. opiskelijat
• Demola -yhteisö; on erittäin kiinnostunut KITE:n aihepiiristä ja voi tarjota opiskelijaryhmille aiheita liittyen tekoälyn hyödyntämisen palveluketjuihin.
Vaikka yllä listatut toimijat/sidosryhmät eivät ole varsinaisia kohderyhmiä, niiden kautta löytyy ja syntyy uusia varsinaiseen kohderyhmään kuuluvia yrityksiä. Lista kuvaa hankkeen suurta potentiaalia uusien kohderyhmien syntymiselle ja löytämiselle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 553 797
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 502 052
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 922 993
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 836 751
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Parkano, Urjala, Valkeakoski, Virrat, Lempäälä, Punkalaidun, Kangasala, Ikaalinen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Orivesi, Vesilahti, Hämeenkyrö, Sastamala, Akaa, Pälkäne, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7, joihin työllistyvät naiset 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Yksi älykaupungin oletettu sovellusalue on hiilineutraliuuden edistäminen. Jos joksikin hankkeen kohdesovellukseksi valitaan teköälyratkaisu kyseiseseltä alueelta, hankkeella olisi ainakin välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Yksi älykaupungin oletettu sovellusalue on hiilineutraliuuden edistäminen. Jos joksikin hankkeen kohdesovellukseksi valitaan teköälyratkaisu kyseiseseltä alueelta, hankkeella olisi ainakin välillinen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää vaikutusta tähän periaatteeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää vaikutusta tähän periaatteeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää vaikutusta tähän periaatteeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Jos joksikin hankkeen kohdesovellukseksi valitaan esim. kiertotalouteen liittyvä teköälyratkaisu, hankkeella olisi ainakin välillinen vaikutus kestävään materiaalien tai jätteidenkäsittelyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää vaikutusta tähän periaatteeseen. (Tosin samoin kuin edellä, on mahdollista, että jokin valituista sovelluksista käsittelee tämän aihepiirin ratkaisua. Tämä aihe ei kuitenkaan ole kovin todennäköinen.) | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hanke lisää teköälytekniikoiden hyödyntämisen osaamista ensisijaisesti pirkanmaalaisissa yrityksissä, joiden liiketoiminta tätä kautta laajentuu. Tekoäly mahdollistaa mm. ihmisten liikkumisen ja asioinnin sujuvoittamisen tukien kestävää kehitystä. Tämä toteutuu esimerkiksi optimoimalla matkaketjuja ja tehostamalla sähköisiä palveluja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke parantaa teknologia-, ohjelmisto- ja palvelumuotoiluyritysten mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden innovatiivisessa kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 6 |
| On todennäköistä, että jokin hankkeen sovelluskokeiluista käsittelee älykästä ja kestävää liikkumista kaupunkiseudulla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke edistää ihmisten hyvinvointia sitä kautta, että heille tulee käyttöön tekoälysovelluksia, jotka palvelevat heidän tarpeitaan, ovat helposti käytettäviä ja ottavat huomioon heidän mahdolliset pelkonsa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Teknologiafirmoihin saatetaan palkata lisää naisia, jotka toimivat ihmiskeskeisen suunnittelun parissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hanke edistää yhdenvertaisuutta, kun erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan suunnittelussa ja tekoälyn toimintalogiikoissa (esim. tasa-arvoisuutta lisäävät algoritmit). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Jos joksikin hankkeen kohdesovellukseksi valitaan kulttuuriympäristöön liittyvä teköälyratkaisu, hankkeella olisi ainakin välillinen vaikutus siihen. (Ainakin yksi hankkeeseen jo ilmoittautunut yritys toimii kulttuurialalla.) | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Jos joksikin hankkeen kohdesovellukseksi valitaan ympäristöosaamiseen liittyvä teköälyratkaisu, hankkeella olisi ainakin välillinen vaikutus siihen. | ||
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää tekoälysovelluksia ja niiden suunnittelumenetelmiä yhdessä Pirkanmaan kohdeyritysten kanssa hyödyntäen soveltavaa ihmiskeskeisen teknologian tutkimusta. Hankkeen puitteissa kartoitettiin tekoälyä kehittäviä yrityksiä ja pyrittiin verkostoitumaan heidän kanssaan. Yrityksistä laadittiin lista, joka toimi sekä postitus- että yhteistietolistana hankkeen ajan. Lisäksi hankkeen ajan hankkeen sivuilla oli avoinna ”tutkijaklinikka” joka tarjosi yrityksille apua tekoälyyn liittyvissä ongelmissa tai tarpeissa. Hankkeen henkilökunta osallistui erilaisiin tekoälyaiheisiin tapahtumiin sekä työpajoihin aktiivisesti hankkeen ajan. Hankkeessa järjestettiin kahdeksan tekoälyaiheista osallistavaa työpajaa, joihin osallistui tekoälykehittäviä yrityksiä sekä muita aiheesta kiinnostuneita henkilöitä ja tahoja.
Hyväksyttävien tekoälysovellusten suunnittelun täytyy perustua syvälliseen ymmärrykseen ihmisten tarpeista ja näkemyksistä tekoälyn toiminnasta. Hankkeessa pyrittiin selvittämään tavallisten ihmisten käsityksiä tekoälystä. Aihetta kartoitettiin kyselyn, haastattelujen sekä aiheesta julkaistun kirjallisuuden avulla. Tämän lisäksi pyrimme kartoittamaan kehittäjäyritysten tarpeita yrityskyselyn, haastattelujen sekä aiheesta julkaistujen tutkimustulosten avulla. Hankkeessa laadittiin katsaus tyypillisistä ihmiskeskeisistä ja yhteiskunnallisista haasteista tekoälysovellusten kehittämisessä. Tiedonkeruussa hyödynnettiin yhtäältä akateemista tutkimuskirjallisuutta ja toisaalta julkisen sektorin selvitystöitä ja yhteenvetoja sekä ohjelmistoyritysten tuottamia haastelistoja ja blogikirjoituksia. Kartoituksen tulokset tiivistettiin raporttiin, joka toimi pohjana hankkeessa laaditulle työkalupakille. Hankkeessa tehtiin erilaisia tekoälyyn liittyviä käyttäjätutkimuksia:
• Älypysäkki: Älypysäkki-hankkeen innoittamana pyrimme ymmärtämään ja kartoittamaan julkisen liikenteen käyttäjiä sekä käyttäjien mielipiteitä älykkäistä ratkaisuista julkisen kulkuneuvon pysäkillä.
• Chatbot: Tekoälyä hyödyntävä chatbot teknologiana on erittäin käytetty asiakaspalvelussa nykypäivänä ja ennusteiden mukaan tulevaisuudessa sen merkitys tullee olemaan vielä suurempi. Hankkeessa halusimme ymmärtää palveluchatboteja loppukäyttäjän näkökulmasta
• FabricAI-yritysyhteistyö: käyttäjätutkimus, jossa selvitettiin asiantuntijoiden luottamustaan älykkääseen automaatioon; mikä lisää käyttäjien luottamusta, mikä palauttaa luottamuksen, mikäli se menetetään, millaista tietoa tarvitaan luottamuksen rakentamiseksi
• Commu-yritysyhteistyö: Commu-sovelluksen käyttäjätutkimus, jossa selvitettiin avunvälitysilmoitusten kategorisointia sovelluksen käyttäjien näkökulmasta sekä suositusten käyttäjäkokemusta älykkäiden
• Luotettava AI: haastattelututkimus tekoälystä asiantuntijatyön apuna, sekä luottamuksen merkitys tässä
Tulevaisuuden joukkoliikenteessä keskeistä on älykäs ja multimodaalinen informaation vuorovaikutus kaikki matkustajaryhmät huomioiden. Hankkeessa suunniteltiin julkisten älypysäkkinäyttöjen käyttöliittymää ja vuorovaikutusta tekoälyratkaisuja hyödyntäen yhteistyössä muiden yliopiston hankkeiden kanssa (Älypysäkki, SmartRail 2, Smart Campus). Vuorovaikutteisen julkisen näytön käyttöön liittyviä kontaktipisteitä on luonnosteltu laajasti ja myös prototyypin teknistä valmistelua on tehty. Hankkeessa keskityttiin selvittämään fyysisessä ympäristössä tapahtuvia ratkaisuja ele- ja puheohjaukseen liittyen. Lisäksi suunniteltiin Valkeakosken kaupungille prototyyppi älykkäästä varauskäyttöliittymästä Älykaupunki-yhteistyössä. Hankkeessa selvitettiin myös millaisia haavoittuvuuksia nykyisissä ihmisen tunnistamiseen ja seurantaan rakennetuissa tekoälyjärjestelmissä on ja kuinka niitä voitaisiin mahdollisesti korjata. Havaitsimme että tyypillisten mallien tallentamista piirretiedoista on mahdollista osittain palauttaa kuvia ja henkilökohtaisia tietoja havaituista henkilöistä. Ratkaisuksi esitimme kyseisten piirretietojen salaamista ShuffleBits -menetelmällä. Yritykset voivat hyödyntää havaintoja ymmärtääkseen omien tekoälyjärjestelmiensä toimivuutta ja mahdollisia ongelmia yksityisyydensuojan osalta. Lisäksi tässä toimenpiteessä selvitettiin, millaisia tunnistus- ja segmentointimenetelmiä prototyyppijärjestelmissä pystyttäisiin hyödyntämään. Yritykset voivat hyödyntää lupaaviksi tunnistettuja malleja omissa järjestelmissään.
Hankkeessa laadittiin kirjallisuuskatsaus luotettavan tekoälyn suunnittelusta ja luottamuksen rakentumisesta käyttäjäkokemuksessa. Kerätyn aineiston perusteella tarkasteltiin asiantuntijan käyttäjäkokemusta ja asiantuntija-aseman vaikutusta tekoälyn loppukäyttäjäkokemukseen sekä sitä, mitä on AI:n vastuullinen ja luotettava käyttö asiantuntija-asemassa (vrt. muunlaiset loppukäyttäjät). Tämän pohjalta laadittiin menetelmällinen ohjeistus asiantuntijakäyttöön tarkoitetun AI-sovelluksen heuristiseen arviointiin. Hankkeessa todettuja tekoälyyn liittyviä suunnitteluhaasteita analysoitiin ja konkretisoitiin menetelmäsuosituksiksi, ns. työkalupakiksi, joka tukee ihmiskeskeistä suunnittelutyötä eli mm. digitaalisten palvelujen muotoilua, sovelluskonseptien ideointia, tekoälysovellusten käyttöliittymien suunnittelua ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyön määrittelyä. Erityisesti fokuksessa oli tällaisessa työssä käytettävät muotoilu-, suunnittelu- ja arviointimenetelmät ja -työkalut (mm. kriittinen, kestävä ja arvosensitiivinen suunnittelu). Syntynyt työkalupaketti on tarkoitettu yrityksille ja suunnittelijoille, joilla ei ole merkittävää aiempaa kokemusta tekoälysovellusten suunnittelusta, mutta kylläkin ihmiskeskeisestä suunnittelusta yleensä.
Hankkeessa kartoitettiin kansainvälisen ja kansallisen tekoälyn etiikkaa tarkastelemalla (1) aiemmin julkaistuja eettisiä ohjeistuksia tekoälyn kehittämistä ja käyttöä koskien sekä (2) aikaisempia kirjallisuuskatsauksia ohjeistuksista, joita yhdistelemällä saatiin systemaattinen kuva arvoja ja periaatteita koskevasta keskustelusta. Lisäksi kartoitusta, synteesiä sekä toimenpiteen 5.2 alla mainittua lokalisointia tuettiin tarkastelemalla suurta määrää (3) tekoälyn etiikan tutkimuskirjallisuutta sekä kirjallisuuskatsauksia aiheista kuten tekoälyn läpinäkyvyys, reiluus ja oikeudenmukaisuus, ihmisen autonomian kunnioittaminen, yksityisyydensuoja yms. Tämän tiedon perusteella hankkeessa laadittiin Etiikkaohjeistus, joka sisältää eettiset periaatteet tekoälyn kehittäjille ja käyttäjille, politiikkasuosituksia tekoälyn sääntelyä koskien, organisaatiotason mallin etiikan integroimiselle sekä mallin tekoälyn etiikan lokaalia operationalisoimista varten käytännön suunnittelu- ja kehitystyön tasolla. Hankkeessa järjestettiin myös tekoälyn etiikkaan liittyvä Kansalaispaneeli, jossa osallistuja keskustelivat tapausesimerkeistä, joissa tekoälysovelluksia käytettiin kaupunkiympäristössä.
Hankkeen aikana pidimme yllä yrityslistaa Suomessa ja erityisesti Pirkanmaalla toimivista tekoälykehittäjistä. Käytimme tätä listaa aktiivisesti tekoälytoimijoille viestimiseen erilaisten aiheiden puitteissa. Hankkeen ajan hankkeella oli nettisivu, mihin päivitimme aktiivisesti hankkeen toimintaa, tapahtumia ja tuloksia. Sivustolle laitettiin myös kaikki blogitekstit, mitä tuotimme hankkeen aikana. Hankkeen oman sivuston lisäksi Business Tampereen ylläpitämä Tampere.Ai -sivusto toimi viestintäkanavan hankkeelle – kaikki hankkeen tapahtumat, tiedotukset sekä esimerkiksi blogi-tekstit julkaistiin myös tällä sivustolla, jolla suurempi seuraajakunta kun hankkeen omalla sivustolla. Myös Tampereen yliopiston hanke AI Hub avusti KITE-hanketta erityisesti tiedottamisessa ja viestinnässä AI Hubin sosiaalisen median kanavilla. AI Hub on jo pidemmän aikaa pyörinyt hanke, jonka kohdeyleisönä on tekoälyä kehittävät yritykset, ja heidän sosiaalisen median kanavissa on huomattavasti enemmän seuraavia yrityksiä, joten viestintä ja markkinointi heidän kanavillaan todettiin tehokkaammaksi kuin vain KITE:n kanavilla. Hankkeessa esille tulleita tuloksia sekä huomioita pyrittiin viestimään laajemmalle yleisölle, älykaupungin asukkaille ja muille kansalaisille, ymmärrettävällä kielellä ja selkeällä tavalla. Hankkeen puitteissa toteutettiin tutkijaklinikka- ja Kansantajuinen AI -verkkosivujen viestinnän ja markkinoinnin konkretisointi ja toteuttaminen. Tämän lisäksi julkaistiin Kansantajuinen AI -verkkosivusto, jonka tarkoituksena on tarjota tekoälyyn liittyvää tietoa ja sanastoa kansalaisille helposti ymmärrettävällä kielellä. Myös Ihmiskeskeinen chatbot-aiheesta toteutettiin vastaava sivusto, jossa tarjotaan helposti ymmärrettävää tietoa chatboteista sekä niiden suunnitteluun liittyvistä seikoista. Hanke osallistui useaan (8) tekoälyaiheiseen tapahtumaan kotimaassa. Näissä tapahtumissa pyrittiin verkostoitumaan sekä viestimään hankkeesta ja sen tuotoksista. Hanke pyrki myös kansainväliseen vaikuttavuuteen osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin (6) sekä viestimällä hankkeesta ja sen tuotoksista myös ulkomaalaisille toimijoille.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi