Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75512

Hankkeen nimi: Muovin kierrätyksen integroidut pilotointialustat - Plast2Recycle

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2019 ja päättyy 30.11.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 2647375-4

Jakeluosoite: PL 1000 (Tekniikantie 21)

Puhelinnumero: 0400 839 577

Postinumero: 02044

Postitoimipaikka: VTT

WWW-osoite: http://www.vtt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eetta Saarimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Research Team Leader

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eetta.saarimaki(at)vtt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 7268 902

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Muovin kierrätys on yksi keskeisistä keinoista vähentää muovien aiheuttamaa ympäristökuormaa, ja uusien entistä parempien kierrätysmenetelmien kehittäminen on tärkeää. Lokakuussa 2018 julkaistiin Muovitiekartta Suomelle -raportti, ja yksi tärkeä osa tiekarttaa on ottaa käyttöön muovin monipuoliset kierrätysratkaisut. Yksi tunnistettu toimenpide-ehdotus on käynnistää hankkeita, joilla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä sekä toimivan kierrätyksen edellyttämää lajittelu- ja prosessiosaamista yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Suurimpia teknisiä haasteita ovat muovin ominaisuuksien huononeminen kierrätyksessä ja jätemuovin heikkolaatuisen osan jääminen hyödyntämättä. Lisäksi oikean tiedon kokoaminen ja jakaminen muovin kierrätyksestä vaatii lisäpanostusta. Hankehakemuksemme vastaa hyvin edellä kuvattuihin haasteisiin.

Tavoitteena on kehittää integroitu pilotointialusta sekä innovaatioekosysteemi entistä parempilaatuisen
kierrätysmuovin tuottamiseksi yhdistämällä nykytekniikoihin uutta kemian ja prosessitekniikan osaamista. Tavoitteena on myös tuoda uusinta muovin kierrätyksen tietoa alan asiantuntijoille. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet voidaan jakaa kahteen osaan:

1) Muovin mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen innovaatioalustan käyttöönotto ja laitteiston toiminnan demonstraatiot VTT:n Bioruukki pilotointikeskuksessa Espoossa ja VTT:n Tampereen toimipisteessä. Alusta sisältää kolme toisiinsa integroitua kokonaisuutta: uusi muovin mekaanisten kierrätystekniikoiden pilotointitialusta Tampereelle sekä Bioruukkiin sijoitettavat muovin nesteytyksen koelaitteisto ja nesteytetyn muovin jatkojalostuksen katalyyttisen konversioiden laitteisto. Laitteet hankitaan pääosin VTT:n investointeina, mutta niiden käyttöönotto sekä toiminnan demonstrointi kuuluvat tähän hankkeeseen.

2) Innovaatioalustan ja sen palvelukokonaisuuden ympärille rakennetaan ylialueellinen ja yhteisöllinen kehittäjien innovaatioekosysteemi, jossa jaetaan ja tuotetaan tietoa alustojen tuomista mahdollisuuksista ja muovin kierrätyksestä koko arvoketjussa. Valikoiduista aiheista järjestetään yhteistyössä VTT:n ja Metropolia AMK:n kanssa tapahtumaistettua dialogista verkostotyötä arvoketjun yrityksille ja muille sidosryhmille joiden päämääränä on tiedon jakaminen sekä yhteisten teemaan kiinnittyvien kehittämishaasteiden paikantaminen. Parhaille ekosysteemin esille tuomille aiheille suunnitellaan tutkimus- ja kehityshankkeita. Hankkeen tiedotusviestinnässä huomioidaan muovin kierrätyksen yhteiskunnallinen dimensio, jonka päätehtävät ovat tuottaa muovin kierrätyksestä uusimpaan tietoon perustuvaa materiaalia ja jakaa innovaatioekosysteemissä olevaa ja siinä syntyvää tietoa muovin kierrätyksen uusista mahdollisuuksista laajasti eri asiantuntijaekosysteemin toimijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat kaikki muovin kierrätyksen arvoketjussa toimivat yritykset ja muut toimijat, kuten prosessiteollisuuden suuryritykset, monet osaamisintensiiviset teollisuuden pk-yritykset sekä jätehuollon, kaupan, logistiikan, elintarvike- ja pakkausteollisuuden sekä rakennusalan yritykset. Oikean tiedon tuottaminen ja jakaminen myös muille sidosryhmille on tärkeää.

Hankkeessa yritysrahoittajina olevat yritykset ovat eniten hyötymässä suoraan hankeen tuloksista ja uusimmasta alan tiedosta. Mutta myös projektin ulkopuolella olevat muut arvoketjun keskeiset yritykset ja tutkimustoimijat alueilla ja koko Suomessa hyötyvät käyttöön otettavista pilotointialustoista osallistumalla hankkeen jälkeen käynnistettäviin julkisiin sekä kahdenvälisiin tutkimushakkeisiin. Useat kontaktoidut yritykset, jotka eivät lähteneet nyt yritysrahoittajina mukaan hankkeeseen, ovat kuitenkin ilmoittaneet alustavan kiinnostuksensa olla mukana pilotointialustoissa toteutettavissa tutkimushankkeissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat hanketta laajemmin Suomen kaupungit ja kunnat sekä kuluttajat ja kuntalaiset, jotka hyötyvät hankkeessa tuotetusta tiedosta ja hankeen jälkeen innovaatio- ja koulutusekosysteemissä tehtävästä työstä. Lisäksi myös muut kuin hankkeeseen osallistuvat tutkimus- ja oppimisintensiiviset organisaatiot voivat hyödyntää hankkeen aikana ja sen jälkeen saatuja tuloksia.Kiertotalous ja muovin kierrätys on aihepiiri, jossa on käynnistymässä todennäköisesti myös muita kehityshankkeita, esimerkiksi pääkaupunkiseudun Smart&Clean -säätiön ”Kaikki muovi kiertää” tavoitteen aloitteesta. Kaikki alan mahdolliset hankkeet hyötyvät tämän Plast2Recycle-hankkeen tuloksista ja hankkeiden yhteistytöstä ekosysteemissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 369 006

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 291

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 482 153

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 372 297

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Tampere, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tutkimusinsinöörit, joiden tehtävänä on tutkimuslaitteiden käyttö, ovat pääasiassa miespuolisia. Tapahtumiin osallistuvat ja fasilitoijat ovat sekä nais- että miespuolisia. Osallistuvien yritysten henkilöstö on miesvaltaista, mutta varsinaiseen hanketyöhön osallistuvien (yhteyshenkilöt) sukupuoliprofiili on jakautunut tasan. Hakuvaiheessa on valmistelemassa ollut molempien sukupuolten edustajia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja tämä huomioidaan hankkeen toteutuksessa. Tämä näkyy käytännössä siten että mm. tapahtumia rakennetaan niin, että molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua. Tapahtumaistamisessa huomioidaan käytännössä sukupuolisensitiivisyyden merkitys yhteisöllisen kehittämisprosessin dynamiikassa. Vaikka tutkimuslaitteiden käyttäjät ovat miespuolisia, on tarkoitus huomioida ja mahdollistaa käyttö myös naispuolisille henkilöille. Lisäksi itse hankkeen tehtäviin valitaan henkilöt ainoastaan osaamisen perusteella. Hankkeen tapahtumaistetussa asiantuntijaverkoston rakentamisessa hyödynnetään seuraavia oppaita ja julkaisuja: - ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa”, - ”Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme” - Selvitys sukupuolinäkökulman sisältymisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelmaasiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin (TEM, https://www.tem.fi/files/33964/TEM_sukupuolinakokulma_FINAL_kevyt.PDF ) - Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeen toteuttajan tarkistuslista (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=833479&name=DLFE-10672.pdf )
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaan sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa läpileikkaavasti

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8
Hanke tukee materiaalien parempaa kierrätys- ja jatkohyödyntämisastetta, joten sillä voidaan olettaa olevan niin välittömiä kuin välillisiäkin vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Muovin uudet kierrätysratkaisut vaikuttavat fossiilisten raaka-aineiden tarpeen vähenemiseen, vaikka muovin osuus fossiilisten raaka-aineiden käytöstä verrattuna energiatuotantoon on suhteellisen pieni.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Muovin uudet kierrätysratkaisut, kierrätyksen kasvu, materiaalitehokkuus ja polton väheneminen vaikuttavat alentavasti CO2 päästöihin, vaikka muovien osuus globaaleista CO2 päästöistä on suhteellisen pieni verrattuna esim. energiatuotannon päästöihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 10
Muovien tehostettu kierrätys vähentää muovien aiheuttamaa jätekuormaa ja siten mahdollisuutta kulkeutumisesta luontoon roskaamaan, mikromuovin muodostumiseen ja kasvuympäristön kemikalisoitumisen, jotka kaikki vahingoittavat etenkin eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Muovien tehostettu kierrätys vähentää muovien aiheuttamaa jätekuormaa ja siten mahdollisuutta kulkeutumisesta luontoon ja maaperään roskaamaan. Kierrätyksen alentava vaikutus kasvihuonepäästöihin ei ole kuitenkaan niin suuri kuin vaikutus roskaamisen ja mikromuovin määrän vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 1
Suoria vaikutuksia Natura 2000 ohjelman kohteisiin on vaikea löytää, mutta epäsuorasti luonnon roskaantumisen vähentäminen on eduksi myös Natura 2000 -ohjelman kohteille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Hankkeen suorat ja epäsuorat vaikutukset liittyvät pääasiassa muovijätteen lisäarvoiseen hyödyntämiseen uusiomateriaaleina ja sekajätteen määrän vähenemiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Muovin uudet kierrätysratkaisut vaikuttavat vain vähän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Muovien tuotannon energiakulutus on suhteellisen pientä verrattuna monen muun materiaalin valmistukseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Uudet ja entistä tehokkaammat muovin kierrätyksen menetelmät ja tiedon avoin jakaminen antavat hyviä lähtökohtia uudelle paikalliselle yritystoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Uudet innovaatioalusta ja tiedon avoin jakaminen antavat mahdollisuuksia tutkimus- ja oppimispalvelujen kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Positiivinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan on vähäinen. Mahdolliset hankkeen osavaikutuksesta syntyvät ison luokan kemiallisen kierrätyksen ratkaisut voivat vähentää pienemmän kapasiteetin kuljetusten tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Hanke ja kiertotalouden kehittyminen luo pohjaa ekologisesti kestävämmälle tulevaisuudelle, joka on välillisesti osa yksilön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Vaikka hankkeella ei ole suoranaista välitöntä vaikutusta tasa-arvoon, Verkostomaisessa toiminnassa huomioidaan vahvasti sukupuolisensitiivisyyden ja -tasa-arvon kysymykset tasa-arvon edistämiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei hankkeen keskiössä
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristön kestävyys ja yhdenvertaisuus eivät ole hankkeessa keskiössä.
Ympäristöosaaminen 7 10
Asiantuntijoiden osaamista käännetään yleisemmälle tapahtumaviestinnän kielelle, joka vahvistaa ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvän osaamisen syventymisen myös kaikissa sidosryhmän edustajissa. Tämä on yksi on yksi hankkeen päätavoitteista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Plast2Recycle -hankkeessa (Muovin kierrätyksen integroidut pilotointialustat) kehitystyö tehtiin Uudenmaan ja Pirkanmaan yhteistyönä. Mukana hankkeessa olivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lisäksi hanketta rahoitti seitsemän yhteisöä ja yritystä, jotka myös osallistuivat hankkeen ohjausryhmään.
Hanke tuki Suomen Muovitiekartta -periaatteita vastaamalla kierrätysasteen vaatimusten kasvuun ja haastavampien materiaalivirtojen kierrätykseen. Hankkeessa keskityttiin seuraaviin muovin kierrätyksen haasteisiin: muovin ominaisuuksien huononeminen kierrätyksessä, jätemuovin heikkolaatuisen osan jääminen hyödyntämättä ja oikean tiedon kokoaminen ja jakaminen muovin kierrätyksestä. Hankkeemme vastasi hyvin edellä kuvattuihin haasteisiin.
Hankkeessa kehitettiin kaksi integroitua pilotointialustaa sekä innovaatioekosysteemi entistä parempilaatuisen kierrätysmuovin tuottamiseksi yhdistämällä nykytekniikoihin uutta kemian ja prosessitekniikan osaamista. Uusinta muovin kierrätyksen tietoa jaettiin laajasti erityisesti alan asiantuntijoille. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet jaettiin kahteen osaan: 1) Muovin mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen innovaatioalustojen käyttöönotto ja laitteiston toimintojen demonstraatiot VTT:n Bioruukki pilotointikeskuksessa Espoossa ja VTT:n Tampereen toimipisteessä. Alustat sisälsivät kolme toisiinsa integroitua kokonaisuutta: uusi muovin mekaanisten kierrätystekniikoiden pilotointitialusta Tampereelle sekä Bioruukkiin sijoitetut muovin nesteytyksen koelaitteisto ja nesteytetyn muovin jatkojalostuksen katalyyttisen konversioiden laitteisto. Laitteet hankittiin pääosin VTT:n investointeina, mutta niiden käyttöönotto sekä toiminnan demonstrointi kuuluivat tähän hankkeeseen. 2) Innovaatioalustojen ja niiden palvelukokonaisuuksien ympärille rakennettiin ylialueellinen ja yhteisöllinen kehittäjien innovaatioekosysteemi, jossa jaettiin ja tuotettiin tietoa alustojen tuomista mahdollisuuksista ja muovin kierrätyksestä koko arvoketjussa.
Hanke tuki erityisesti suurten kiertotalouskeskittymien toimintaympäristöjen kehittämistä sekä elinkeinoelämän, kuntien sekä tutkimussektorin yhteistyötä, verkottumista ja avointa tiedonvaihtoa, jotka tähtäävät kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön kehittymiseen.
Hankkeen avulla luodut pilotointialustat ja niiden ympärille rakennettu innovaatioekosysteemi mahdollistaa ainutlaatuisten uusien läpimurtoteknologioiden kehittämisen muovin kierrätyksen alalla.