|
|
|
Hankekoodi: A75602
Hankkeen nimi: Napapiirin kiertotalouspuisto
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2007638-7
Jakeluosoite: Ainonkatu 1
Puhelinnumero: 0401206644
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.businessrovaniemi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Lange
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija, hallinto ja hankkeet
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.lange(at)rovaniemi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401206644
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rovaniemen kehitys Oy hakee yhteistyössä Napapiirin Residuum Oy:n, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n sekä Rovaniemen kaupungin kanssa hankerahoitusta kiertotalouspuiston suunnitelman laatimiseksi Alakorkalon alueella sekä tarvittavien teknistaloudellisten selvitysten toteuttamiseksi. Napapiirin Kiertotalouspuisto olisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimiva lappilaisten toimijayritysten ja materiaalivirtojen ympäristö.
Kiertotalouspuistossa kiertotalouden ja ympäristöalan liiketoiminnan yritykset ja toimijat sijoittuisivat keskitetysti Alakorkalon alueelle, jolla on erinomaisen keskeinen, ja logistisesti edullinen sijainti Rovaniemellä. Laajemmassa mittakaavassa Rovaniemi vastaavasti on sijainniltaan keskeinen Lapin kiertotalouden kannalta. Suomen ympäristökeskus ja Motiva ovat myös valinneet vuoden 2017 lopulla Rovaniemen kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.
Kiertotalouspuiston toiminta perustuisi teollisiin symbiooseihin, jossa toisen organisaation jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuisi kustannuserästä arvokkaaksi tuotannon tekijäksi toisen yrityksen käytössä. Tällä hetkellä alueella sijaitsee energiayhtiön polttoaineterminaali, tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto, Alakorkalon jäteasema kierrätysalueineen, Alakorkalon jätevedenpuhdistamo, biojätteen vastaanottolaitos ja aumakompostointialue. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen on myös rakenteilla lietteenpolttolaitos. Näiden ohella alueella toimii betoni- ja asfalttiasema.
Tavoitteena on luoda kasvualusta arktisen kiertotalouden innovaatioille sekä mahdollistaa kiertotalouteen liittyvän nykyisen yritystoiminnan ja uusien yritysten kehittyminen, ankkuroitumalla osaksi kiertotalouspuistoa. Alueen vahvojen yritysten rinnalle etsitäänkin nyt uusia toimijoita sekä edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen sijainnista, raaka-aineista ja toimijoiden välisistä synergiaeduista. Raaka-ainemahdollisuudet liittyvät mm. metsä- ja peltobiomassoihin, lietteisiin, tuhkaan, yhdyskuntajätteen jakeisiin, biojätteeseen, purkumateriaaleihin ja uusiomateriaaleihin. Synergiaedut puolestaan voivat liittyä paitsi tuotannollisten sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen, myös esimerkiksi yhteisiin yrityspalveluihin, kuten ympäristönmonitorointiin sekä lähienergiaan.
Hankkeessa toteutetaan esisuunnitteluosio, kiertotalouspuiston suunnitteluosio, massapörssi ja selvitetään, onko alueelle kannattavaa rakentaa biokaasulaitos ja siihen liittyvä kaasunjalostus, pilaantuneiden maiden puhdistustarve ja niiden käsittelyn kannattavuus, kansainvälisten menetelmien soveltuvuus jätteenkäsittelyyn, muovin jalostuksen kannattavuus alueella ja hiekoitushiekan mahdollinen kierrättäminen. Esisuunnitteluosio sisältää raaka-aineselvitykset, teknologia- ja palveluselvitykset, teknistaloudelliset tarkastelut, strategisen liiketoimintamallin toteuttamisen yhteistyö- ja kiertotalouskokonaisuudelle. Kiertotalouspuiston suunnitteluosiossa tehdään alueen toimintojen layout-suunnitelma, käynnistysvaiheen tuote- ja palvelusuunnittelu sekä suunnitelman kehitys- ja pilotointitoiminnolle.
Kiertotalouden ja ympäristöalan liiketoiminnan yritykset Lapissa, teknologia- ja laitetoimittajat, infratoimijat.
Yhteistyökumppaniselvitykset kohdistuvat raaka-ainelähteisiin, joita ovat mm. asuminen ja julkiset palvelut, teollisuus, muu elinkeinoelämä, muut laitokset. Yhteistyökumppaniselvitykset kohdistetaan myös potentiaalisimpiin teknologiatoimittajiin sekä palvelun tarjoajiin, kiertotalouspuiston toimintojen tai testausympäristön näkökulmasta.
Rovaniemen ja lähialueiden asukkaat hyötyvät alueelle syntyvistä uusista työpaikoista. Yritykset hyötyvät kiertotalouspuiston luomista uusista mahdollisuuksista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 381
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 498
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 722
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 419
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 5 |
| Hanke edistää jätepohjaisten jakeiden tuotteistusta ja siten vähentää neitseellisten luonnon varojen käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 5 |
| Jätteeksi menevän materiaalin hyödyntäminen vähentää uuden, käyttämättömän materiaalin tarvetta ja tuotantoa. Tämä vaikuttaa syntyvien kasvihuonepäästöjen ja muiden päästöjen määrään merkittävästi. Lisäksi pitkistä kuljetusmatkoista voidaan luopua kun jätemateriaalia voidaan hyödyntää paikallisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 3 |
| Hanke auttaa osaltaan torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentää erilaisten päästöjen määrää. Pohjoisen luonto ja eliöstö ovat erityisen herkkiä lämpenevälle ilmastolle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 4 |
| Syntyvien kasvihuonekaasujen määrät pienenevät kun jätemateriaaleja voidaan hyödyntää paikallisesti ja pitkistä kuljetusmatkoista voidaan luopua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hanke vähentää syntyvän jätteen määrää hyödyntämällä sitä käyttökelpoisena materiaalina uudessa käyttötarkoituksessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 4 |
| Osaa jätteeksi päätyvästä biohajoavasta materiaalista voidaan hyödyntää polttamalla lämpöenergiana. Biohajoavaa materiaalia voidaan myös jatkojalostaa tehokkaammaksi energianlähteeksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen johdosta Rovaniemen alueelle syntyy uutta yritystoimintaa joka hyödyntää uusia kierrätysmateriaaleja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Ymmärrys kietotaloudesta syvenee hankkeesta saatujen tulosten pohjalta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 6 |
| Teillä liikkuvien rekkojen määrä vähenee kun jätteen kuljettaminen muille paikkakunnille loppuu. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Vähenevä rekkaliikenne, uudet työpaikat ja Rovaniemen kunnan talouskasvu parantavat alueen asukkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Alueelle syntyy uusia työpaikkoja joista puolet arvioidaan olevan naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Rovaniemen ja pohjoisten alueiden kulttuuri on vahvasti sidoksissa alueen luontoon. Ilmaston lämpeneminen uhkaa erityisesti pohjoisten alueiden luontoa ja eliöstöä. Luonnon monipuolisuuden väheneminen ja vuodenkierron muutokset ovat haitallisia myös alueen kulttuurin säilymiselle. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 7 |
| Yleinen ja yhteistyökumppaneiden ympäristöosaaminen parantuu ja syvenee hankkeen aikana ja sen jälkeen saatujen tulosten avulla. | ||
Rovaniemen Kehitys Oy toteutti yhteistyössä Napapiirin Residuum Oy:n, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n sekä Rovaniemen kaupungin kanssa hankkeen kiertotalouspuiston suunnitelman laatimiseksi Alakorkalon alueelle sekä tarvittavien teknistaloudellisten selvitysten toteuttamiseksi. Napapiirin Kiertotalouspuisto olisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimiva lappilaisten toimijayritysten ja materiaalivirtojen ympäristö.
Kiertotalouspuistossa kiertotalouden ja ympäristöalan liiketoiminnan yritykset ja toimijat sijoittuisivat keskitetysti Alakorkalon alueelle, jolla on erinomaisen keskeinen ja logistisesti edullinen sijainti Rovaniemellä. Laajemmassa mittakaavassa Rovaniemi vastaavasti on sijainniltaan keskeinen Lapin kiertotalouden kannalta.
Kiertotalouspuiston toiminta perustuisi teollisiin symbiooseihin, jossa toisen organisaation jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuisi kustannuserästä arvokkaaksi tuotannon tekijäksi toisen yrityksen käytössä. Tällä hetkellä alueella sijaitsee energiayhtiön polttoaineterminaali, tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto, Kierrätyspuisto Residuum kierrätysalueineen, Alakorkalon jätevedenpuhdistamo ja aumakompostointialue. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen on rakennettu lietteenpolttolaitos. Näiden ohella alueella toimii betoni- ja asfalttiasema.
Tavoitteena oli luoda kasvualusta arktisen kiertotalouden innovaatioille sekä mahdollistaa kiertotalouteen liittyvän nykyisen yritystoiminnan ja uusien yritysten kehittyminen. Alueen vahvojen yritysten rinnalle etsitäänkin nyt uusia toimijoita sekä edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen sijainnista, raaka-aineista ja toimijoiden välisistä synergiaeduista. Raaka-ainemahdollisuudet liittyvät mm. metsä- ja peltobiomassoihin, lietteisiin, tuhkaan, yhdyskuntajätteen jakeisiin, biojätteeseen, purkumateriaaleihin ja uusiomateriaaleihin. Synergiaedut puolestaan voivat liittyä paitsi tuotannollisten sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen myös esimerkiksi yhteisiin yrityspalveluihin, kuten ympäristönmonitorointiin sekä lähienergiaan.
Hanke sisälsi esisuunnitteluosion ja kiertotalouspuiston suunnitteluosion ja siinä selvitettiin, onko alueelle kannattavaa rakentaa biokaasulaitos ja siihen liittyvä kaasunjalostus, pilaantuneiden maiden puhdistustarve ja niiden käsittelyn kannattavuus, kansainvälisten menetelmien soveltuvuus jätteenkäsittelyyn, muovin jalostuksen kannattavuus alueella ja hiekoitushiekan mahdollinen kierrättäminen. Esisuunnitteluosio sisälsi raaka-aineselvitykset, teknologia- ja palveluselvitykset, teknistaloudelliset tarkastelut sekä strategisen liiketoimintamallin yhteistyö- ja kiertotalouskokonaisuudelle. Kiertotalouspuiston suunnitteluosiossa tehtiin alueen toimintojen layout-suunnitelma, käynnistysvaiheen tuote- ja palvelusuunnittelu sekä suunnitelma kehitys- ja pilotointitoiminnolle.
Hankkeen tarkoituksena ei ollut perustaa uutta kunnan tai kaupungin omistamaa kehitysyhtiötä kiertotalousalueen operaattoriksi, vaan tuoda esille kiertotalouden mahdollisuudet alueen yrityksille. Hankkeessa laaditut selvitykset toimivat pohjana ja taustatietoina yritysten mahdollisille uusille liiketoiminnoille. Tulokset ovat hyödynnettävissä eri yritystoiminnoissa sekä esim. kaupungin kehitysyhtiön tulevaisuuden suunnittelussa ja eri yksiköissä, kuten kaavoituksessa ja teknisissä palveluissa.