Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75602

Hankkeen nimi: Napapiirin kiertotalouspuisto

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ROVANIEMEN KEHITYS OY

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2007638-7

Jakeluosoite: Ainonkatu 1

Puhelinnumero: 0401206644

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.rovaniemenkehitys.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Lange

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yrityskehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.lange(at)businessrovaniemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401206644

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Napapiiri Residuum Oy, 1744004-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rovaniemen kehitys Oy hakee yhteistyössä Napapiirin Residuum Oy:n, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n sekä Rovaniemen kaupungin kanssa hankerahoitusta kiertotalouspuiston suunnitelman laatimiseksi Alakorkalon alueella sekä tarvittavien teknistaloudellisten selvitysten toteuttamiseksi. Napapiirin Kiertotalouspuisto olisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimiva lappilaisten toimijayritysten ja materiaalivirtojen ympäristö.

Kiertotalouspuistossa kiertotalouden ja ympäristöalan liiketoiminnan yritykset ja toimijat sijoittuisivat keskitetysti Alakorkalon alueelle, jolla on erinomaisen keskeinen, ja logistisesti edullinen sijainti Rovaniemellä. Laajemmassa mittakaavassa Rovaniemi vastaavasti on sijainniltaan keskeinen Lapin kiertotalouden kannalta. Suomen ympäristökeskus ja Motiva ovat myös valinneet vuoden 2017 lopulla Rovaniemen kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.

Kiertotalouspuiston toiminta perustuisi teollisiin symbiooseihin, jossa toisen organisaation jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuisi kustannuserästä arvokkaaksi tuotannon tekijäksi toisen yrityksen käytössä. Tällä hetkellä alueella sijaitsee energiayhtiön polttoaineterminaali, tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto, Alakorkalon jäteasema kierrätysalueineen, Alakorkalon jätevedenpuhdistamo, biojätteen vastaanottolaitos ja aumakompostointialue. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen on myös rakenteilla lietteenpolttolaitos. Näiden ohella alueella toimii betoni- ja asfalttiasema.

Tavoitteena on luoda kasvualusta arktisen kiertotalouden innovaatioille sekä mahdollistaa kiertotalouteen liittyvän nykyisen yritystoiminnan ja uusien yritysten kehittyminen, ankkuroitumalla osaksi kiertotalouspuistoa. Alueen vahvojen yritysten rinnalle etsitäänkin nyt uusia toimijoita sekä edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen sijainnista, raaka-aineista ja toimijoiden välisistä synergiaeduista. Raaka-ainemahdollisuudet liittyvät mm. metsä- ja peltobiomassoihin, lietteisiin, tuhkaan, yhdyskuntajätteen jakeisiin, biojätteeseen, purkumateriaaleihin ja uusiomateriaaleihin. Synergiaedut puolestaan voivat liittyä paitsi tuotannollisten sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen, myös esimerkiksi yhteisiin yrityspalveluihin, kuten ympäristönmonitorointiin sekä lähienergiaan.

Hankkeessa toteutetaan esisuunnitteluosio, kiertotalouspuiston suunnitteluosio, massapörssi ja selvitetään, onko alueelle kannattavaa rakentaa biokaasulaitos ja siihen liittyvä kaasunjalostus, pilaantuneiden maiden puhdistustarve ja niiden käsittelyn kannattavuus, kansainvälisten menetelmien soveltuvuus jätteenkäsittelyyn, muovin jalostuksen kannattavuus alueella ja hiekoitushiekan mahdollinen kierrättäminen. Esisuunnitteluosio sisältää raaka-aineselvitykset, teknologia- ja palveluselvitykset, teknistaloudelliset tarkastelut, strategisen liiketoimintamallin toteuttamisen yhteistyö- ja kiertotalouskokonaisuudelle. Kiertotalouspuiston suunnitteluosiossa tehdään alueen toimintojen layout-suunnitelma, käynnistysvaiheen tuote- ja palvelusuunnittelu sekä suunnitelman kehitys- ja pilotointitoiminnolle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kiertotalouden ja ympäristöalan liiketoiminnan yritykset Lapissa, teknologia- ja laitetoimittajat, infratoimijat.

Yhteistyökumppaniselvitykset kohdistuvat raaka-ainelähteisiin, joita ovat mm. asuminen ja julkiset palvelut, teollisuus, muu elinkeinoelämä, muut laitokset. Yhteistyökumppaniselvitykset kohdistetaan myös potentiaalisimpiin teknologiatoimittajiin sekä palvelun tarjoajiin, kiertotalouspuiston toimintojen tai testausympäristön näkökulmasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Rovaniemen ja lähialueiden asukkaat hyötyvät alueelle syntyvistä uusista työpaikoista. Yritykset hyötyvät kiertotalouspuiston luomista uusista mahdollisuuksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 381

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 724

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolijakaumaa työtehtäviin on analysoitu perustuen kokemukseen jäte- ja ympäristöalan työtehtävistä pohjoisen alueella (operatiivinen ja asiantuntijatehtävät).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Alueelle syntyy yli 100 uutta työpaikkaa joista lähes 50 työpaikkaa arvioidaan olevan naisia. Operatiivinen toiminta jätealalla on yleensä miesvaltaista, ja asiantuntijatehtävät painottuvat ympäristö- ja jätealalla naisvaltaisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Erityinen tarkoitus ei ole tasa-arvo, vaan jätteiden hyötykäyttö.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 5
Hanke edistää jätepohjaisten jakeiden tuotteistusta ja siten vähentää neitseellisten luonnon varojen käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 5
Jätteeksi menevän materiaalin hyödyntäminen vähentää uuden, käyttämättömän materiaalin tarvetta ja tuotantoa. Tämä vaikuttaa syntyvien kasvihuonepäästöjen ja muiden päästöjen määrään merkittävästi. Lisäksi pitkistä kuljetusmatkoista voidaan luopua kun jätemateriaalia voidaan hyödyntää paikallisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 3
Hanke auttaa osaltaan torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentää erilaisten päästöjen määrää. Pohjoisen luonto ja eliöstö ovat erityisen herkkiä lämpenevälle ilmastolle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 4
Syntyvien kasvihuonekaasujen määrät pienenevät kun jätemateriaaleja voidaan hyödyntää paikallisesti ja pitkistä kuljetusmatkoista voidaan luopua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke vähentää syntyvän jätteen määrää hyödyntämällä sitä käyttökelpoisena materiaalina uudessa käyttötarkoituksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 4
Osaa jätteeksi päätyvästä biohajoavasta materiaalista voidaan hyödyntää polttamalla lämpöenergiana. Biohajoavaa materiaalia voidaan myös jatkojalostaa tehokkaammaksi energianlähteeksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeen johdosta Rovaniemen alueelle syntyy uutta yritystoimintaa joka hyödyntää uusia kierrätysmateriaaleja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Ymmärrys kietotaloudesta syvenee hankkeesta saatujen tulosten pohjalta.
Liikkuminen ja logistiikka 7 6
Teillä liikkuvien rekkojen määrä vähenee kun jätteen kuljettaminen muille paikkakunnille loppuu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Vähenevä rekkaliikenne, uudet työpaikat ja Rovaniemen kunnan talouskasvu parantavat alueen asukkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Alueelle syntyy uusia työpaikkoja joista puolet arvioidaan olevan naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 3 2
Rovaniemen ja pohjoisten alueiden kulttuuri on vahvasti sidoksissa alueen luontoon. Ilmaston lämpeneminen uhkaa erityisesti pohjoisten alueiden luontoa ja eliöstöä. Luonnon monipuolisuuden väheneminen ja vuodenkierron muutokset ovat haitallisia myös alueen kulttuurin säilymiselle.
Ympäristöosaaminen 9 7
Yleinen ja yhteistyökumppaneiden ympäristöosaaminen parantuu ja syvenee hankkeen aikana ja sen jälkeen saatujen tulosten avulla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-