Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75604

Hankkeen nimi: Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi 2019-2021

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Maaherrankatu 22

Puhelinnumero: 0440 361 603

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Elvi Marjatta Pihkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.pihkala(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440 361 603

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monipaikkaista asumista koskeva julkinen keskustelu on vilkastunut viime aikoina. Monipaikkaisia asukkaita ovat henkilöt, joilla on käytössään vähintään kaksi eri asuntoa tai kotia, joissa vietetään aikaa ja yövytään vuorotellen tai kausittain; heitä ovat mm. vapaa-ajanasukkaat, kausityöntekijät, työn tai opiskelun vuoksi kakkosasuvat henkilöt ja vuoroasuvat lapset (maaseutupolitiikka.fi). Etelä-Savossa monipaikkaisuuden muodoista vapaa-ajan asuminen on erityisen keskeinen elinvoimaan, aluetalouteen ja palvelutarjonnan säilymiseen vaikuttava tekijä: maakunnan vapaa-ajanasunnoilla on noin 7 miljoonaa yöpymistä vuodessa (Etelä-Savon matkailun ja vapaa-ajan tulo- ja työllisyysselvitys. FCG, 2015), ja heinäkuussa Etelä-Savon väkimäärä jopa kaksinkertaistuu kausiväestön myötä verrattuna tammikuun alun tilastoväkilukuun (Luonnonvarakeskus). Tässä hankkeessa keskitytään vapaa-ajan asumisen kehittämiseen, koska se on aluekehityksen kannalta merkittävin mutta samalla voimakkaassa muutoksessa oleva monipaikkaisen asumisen muoto. Haluamme olla vahvasti mukana monipaikkaista asumista koskevassa keskustelussa erityisesti vapaa-ajan asumisen osalta, ja vapaa-ajanasunnoilla tapahtuvan osa-aikaisen asumisen kehittämiseen ja tutkimukseen on perusteltu tarve panostaa maakunnassa.

Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke on maakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke. Tavoitteena on luoda vapaa-ajan asumisen eri sektoreita ja toimijoita yhdistävä, kumppanuuteen perustuva yhteistoimintamalli ja kehittämisalusta kehittämis- ja tutkimustoimenpiteiden vuorovaikutuksella vastaamaan nimenomaan vapaa-ajan asumisena ilmenevän monipaikkaisen asumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteena on myös osallistaa vapaa-ajan asumisen palveluja tarjoavia yrityksiä vapaa-ajan asumisen kehittämistä koskevaan TKI-toimintaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa maakunnan brändiä laadullisesti parhaana kestävän mökkeilyn seutuna ja vapaa-ajan asumisen kehittämisen ja tutkimuksen osaajana sekä edistää kestävää, ilmastomyönteistä mökkeilyä. Kehittämistoimien tukena tuotetaan ja käytetään uutta tietoa ja tutkimusta. Hankkeen fokuksena on aktivoida ja kehittää erikoistumisaluetta, joka on alueelle luontainen ja vahva. Päämääränä on hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta varmistaa vapaa-ajan asumisena ilmenevän monipaikkaisen asumisen tulevaisuutta maakunnassa.

Kehittämishanke tukee maakunnan älykästä erikoistumista vapaa-ajan asumisen kehittämiseen ja tutkimukseen luomalla kehittämis- ja osaamiskeskittymän, jossa hyödynnetään maakunnan vahvuuksia vapaa-ajan asumisen alueena ja otetaan huomioon asema Suomen toiseksi suurimpana mökkimaakuntana. Hankkeessa haetaan ratkaisuja vahvistaa maakunnan elinvoimaa osa-aikaisen asumisen avulla. Vapaa-ajan asumisen kehittämistyöhön on välttämätöntä satsata, sillä osa-aikaisen asumisen hyvä nykytilanne alueella ei välttämättä itsestään selvästi jatku mökinomistajasukupolvien vaihtuessa ja mökkeilytyylien muuttuessa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa luodaan maakuntaan uusi kokonaisvaltainen, sopimuspohjainen vapaa-ajan asumisen yhteistoimintamalli ja kehittämisalusta, joka kattaa paitsi yhteisen tavan toimia myös viestintä- ja tapahtumayhteistyön. Alueen kunnat ovat yhteistoimintamallin muodostamisessa avainasemassa, lisäksi prosessiin osallistetaan mm. vapaa-ajanasukkaat, elinkeinoelämä, matkailu, tapahtumasektori, koulutussektori sekä muita sidosryhmiä. Yhteistoimintamallin ja kehittämisalustan rakentamiseen liittyy digitaalinen Mökkilaiturilla-mobiilisovellus, joka mahdollistaa joukkoistamisen ja dialogin sekä parantaa vapaa-ajanasukkaiden osallisuuden mahdollisuuksia. Yritysten osallistamiseksi TKI-toimintaan toteutetaan vapaa-ajan asumisen palveluja tarjoavien yritysten verkostopilotti, päätoteuttajan toimesta Mikkelin seudulla ja osatoteuttajan toimesta Savonlinnassa. Pilottiin kootaan valikoitunut joukko kehittämistyön tavoitteisiin sitoutuneita yrityksiä, jotka ymmärtävät osa-aikaisten asukkaiden merkityksen liiketoiminnassaan. Pilotin avulla käynnistetään alan yritysten verkostoituminen alueella, tiivistetään toimijoiden välistä yhteistyötä sekä suunnitellaan ja testataan mökkeilyssä tarvittavien palvelujen kokonaisvaltaista palvelukonseptia. Vapaa-ajan asumisen brändin vahvistamiseksi tuotettavilla sisällöillä ja materiaaleilla edistetään mm. alueen tunnettuutta laadukkaana mökkiseutuna sekä edistetään kestävää mökkeilyä viestimällä ilmastoviisaista mökkeilyyn liittyvistä ratkaisuista mm. mökille matkustamisen, vapaa-ajan asunnon ja vapaa-ajan aktiviteettien osalta. Brändi toimii myös tunnuksena vapaa-ajan asumisen kehittämisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymälle. Monikanavaisella ja osallistavalla viestinnällä, joka tapahtuu Laiturilla-brändin ja -tuotemerkin alla, edesautetaan hankkeen em. tavoitteiden toteutumista.

Savonlinnan osahankkeessa kartoitetaan ja perustetaan kaupungin ensimmäinen vapaa-ajan asumisen yhteistyöelin pysyvän vapaa-ajanasukastoiminnan toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhteistyöelimen asemasta, tehtävistä ja vaikutusmahdollisuuksista kaupungin organisaatiossa käydään neuvotteluja. Lisäksi järjestetään työpajoja yhteistyöelimeen kutsuttavien tahojen tietoisuuden lisäämiseksi vapaa-ajanasumisen kehittämisen merkityksestä. Yritysten osallistamiseksi TKI-toimintaan Savonlinnan seudulla toteutetaan vapaa-ajan asumisen palveluja tarjoavien yritysten verkostopilotti vastaavin tavoittein kuin Mikkelin seudun verkostopilotissa. Osahankkeessa myös kehitetään Visit Savonlinna -sivuston alla olevaa vapaa-ajanasukassivua seudun vapaa-ajanasukkaita paremmin palvelevaksi ja vuorovaikutteisempaan suuntaan. Sivulle tuotetaan uutta sisältöä vapaa-ajanasukkaiden toiveiden mukaan sekä hyödynnetään päätoteuttajan tuottamia sisältöjä mm. kestävästä mökkeilystä. Vapaa-ajanasukassivusta kehitetään vapaa-ajan asumisen yhteistyöelintä ja pysyvää vapaa-ajanasukastoimintaa tukeva sivu, josta vapaa-ajanasukkaat kootusti löytävät tarvitsemansa tiedon Savonlinnan seudulla mökkeilyä varten.

Hankkeen tutkimusosiossa selvitetään vapaa-ajanasukkaiden mökkipaikkasuhdetta ja sen muutoksia sekä siihen liittyvää vapaa-ajanasukkaiden halukkuutta toimia mökkeilyalueensa kehittäjinä. Tähän liittyen kehitetään digitaalista vuorovaikutusta Mökkilaiturilla-mobiilisovelluksen avulla yhteistyössä päätoteuttajan kanssa, ja sovelluksen avulla kerätään myös tutkimustietoa. Uusi tieto tukee hankkeen kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi järjestetään yhdessä päätoteuttajan kanssa vuorovaikutuksellisia Laiturilla-foorumeita ja -seminaari tukemaan eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä edistämään tiedon levittämistä ja oppimista. Selvitetään ja analysoidaan kansainvälisiä vapaa-ajan asumisen yhteistyöasetelmia sekä verkostoidutaan kansainvälisesti.

Hankkeen tuloksena Etelä-Savossa on olemassa vapaa-ajan asumisen kehittämistyölle yhteisen toimintatavan malli ja kehittämisalusta, jossa toimijat yli toimialarajojen työskentelevät vapaa-ajan asumisen tulevaisuuden varmistamiseksi maakunnassa. Lisäksi päämääränä on eri osapuolten kesken allekirjoitettu sopimus yhteistoiminnasta, jossa määritellään toimijat, toimintatavat, rahoitus ja vastuuhenkilöt. Savonlinnassa toimii hankkeen tuloksena vapaa-ajan asumisen yhteistyöelin, joka kokoaa yhteen kaupungin edustajat, vapaa-ajanasukkaat, yrittäjät ja muut sidosryhmät. Maakunta tunnetaan vapaa-ajan asumisen kehittämisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymänä. Etelä-Savo tunnetaan myös kestävän mökkeilyn edelläkävijänä eri sidosryhmien keskuudessa ja valtakunnallisesti. Edelläkävijyys yhteistoimintamallin luomisessa ja kestävän mökkeilyn edistämisessä vahvistaa alueen imagoa laadukkaana mökkiseutuna sekä antaa jalansijaa kilpailussa vapaa-ajanasukkaista mökkiseutujen välillä. Etelä-Savo on aktiivisesti mukana monipaikkaista asumista koskevassa keskustelussa ja edistämässä monipaikkaisen asumisen helpottamista erityisesti vapaa-ajan asumisen osalta. Tutkimusosiossa tehdyt selvitykset ja saadut tulokset antavat uutta ymmärrystä mökkeilijöiden muuttuvat suhteesta vapaa-ajan paikkakuntiinsa ja avaavat näkymää monipaikkaisten asukkaiden motiiveihin toimia paikkakuntien hyväksi. Uusi tieto keskeisistä vapaa-ajan asumisen kehitykseen ja kehittämiseen liittyvistä tekijöistä leviää ja on uusien toimijoiden ja sidosryhmien käytössä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Savonlinnan Hankekehitys Oy:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kesken. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitetun Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeen tulokset sekä Ruralia-instituutin vapaa-ajan asumiseen liittyvät tutkimukset, erityisesti vuonna 2018 toteutettu selvitys ”Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja tulevaisuuden skenaarioissa”. Kehittämishanke tukee osaltaan Etelä-Savon maakuntastrategiaa, Mikkelin kaupungin ja Savonlinnan kaupungin strategiaa, Mikkelin matkailun ja vapaa-ajan kehittämisohjelmaa sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n strategiaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat
- Kunnat
- Eteläsavolaiset yritykset, jotka ymmärtävät vapaa-ajanasukkaiden merkityksen liiketoiminnassaan ja jotka sitoutuvat hankeyhteistyöhön.
- Vapaa-ajanasukkaat, erityisesti maakunnan ulkopuolella asuvat mökinomistajat sekä nuorempi, seuraava vapaa-ajanasukkaiden sukupolvi.
- Sidosryhmät ja yhteisöt, esimerkiksi Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta, vapaa-ajanasukkaiden yhdistykset, yrittäjäjärjestö, kauppakamari, kyläyhdistykset.
- Maakunnan TKI-organisaatiot ja oppilaitokset, esim. XAMK, Esedu, Samiedu.
- MUUTOS: Etätyöskentelymahdollisuuksia ja -tiloja tarvitsevat vapaa-ajanasukkaat ja muut monipaikkaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
- Paikalliset asukkaat ja toimijat
- Maakunnassa toimivat yhdistykset ja yhteisöt
- Kansainväliset verkostokumppanit
- Monipaikkaista asumista ja vapaa-ajan asumista tutkivat organisaatiot, esim. LUKE ja Itä-Suomen yliopisto
- Vapaa-ajan asunnon ostoa suunnittelevat yksityishenkilöt ja perheet
- Yritykset muissa kuin hankealueen kunnissa
- Kotimaiset ja kansainväliset matkailijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 934 154

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 854 585

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 249 002

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 173 213

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeella ei ole vaikutuksia toimintaympäristöön sukupuolinäkökulmasta eikä analyysia sukupuolinäkökulmasta tehdä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimintaa ei ole arvioitu sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulma ei ole hankkkeen toiminnassa olennainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 5
Hankkeen avulla lisätään ja vahvistetaan tietoisuutta kestävästä mökkeilystä sekä kulutuksesta, kierrättämisestä, materiaalitehokkuudesta, luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta ja elinkaariajattelusta. Sillä edistetään luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 5
Hankkeen avulla lisätään ja vahvistetaan tietoisuutta vapaa-ajan asumisen energiatehokkuudesta sekä vähähiilisyyttä edistävien ja ekologisesti kestävien, ilmastomyönteisten valintojen merkityksestä. Pyritään vaikuttamaan erityisesti vapaa-ajan asunnolle matkustamisen hiilijalanjälkeen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 5
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnonympäristöön, kasvillisuuteen ja eliöihin, mutta tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeydestä voidaan hankkeen avulla edistää ja vahvistaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 5
Ilmastomyönteisten ja vähähiilisten valintojen edistäminen vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa ja sitä kautta vaikuttaminen ilmaan (kasvihuonekaasujen vähenemiseen) kuuluu hankkeen tavoitteisiin. Pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelun merkitystä tuodaan esiin mm. opastamalla viestinnän keinoin. Hanke edistää paikallisten ja mökkeilijöiden tietoisuutta kasvihuonekaasujen vähentämisen merkityksestä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 -kohteisiin eikä hankkeen toiminta kohdistu niihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Vapaa-ajanasukkaita kannustetaan materiaalitehokkuuteen ja ympäristötietoiseen jätehuoltoon sekä käyttökelpoisten materiaalien kierrättämiseen hankkeessa. Paikallisten materiaalien ja raaka-aineiden käyttö vapaa-ajan asunnoilla luo taloudellista kestävyyttä ja vähentää niiden kuljettamiseen liittyvää hiilijalanjälkeä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 5
Vapaa-ajanasukkaita opastetaan valitsemaan kestävästi tuotettuja, ilmastomyönteisiä ja uusiutuvia energiamuotoja vapaa-ajan asumisessa. Hankkeen tavoite on edistää kestävää mnökkeilyä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä edistetään suosittelemalla käyttämään paikallisia tuottajia ja yhteistyökumppaneita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Aineettomia tuotteita ja palveluja voi syntyä hankkeen toiminnan tuloksena liittyen esim. tavoitteeseen yritysten osallistamisesta TKI-toimintaan.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Kannustetaan vapaa-ajanasukkaita valitsemaan ilmastomyönteisiä, kestäviä liikkumiskeinoja sekä tekemään vähähiilisyyttä edistäviä valintoja liikkumisen ja logistiikan osalta. Paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttäminen pienentää niiden kuljettamiseen liittyvää hiilijalanjälkeä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kehittämällä vapaa-ajan asumisen yhteistyömallia ja edistämällä vapaa-ajanasukkaiden osallistamista mökkipaikkakuntansa asioihin voidaan hankkeella edistää toimintaympäristön hyvinvointia. Paikallisten osalta tietoisuus ja ylpeys omasta seudusta maan parhaana kestävän mökkeilyn seutuna luo positiivista mieltä ja edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia toimintaympäristöön tasa-arvon edistämisen näkökulmasta, mutta paikallisten näkökulmasta tietoisuus omasta seudusta maan parhaana kestävän mökkeilyn seutuna edistää tasa-arvon kokemusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Mökkiseudun toimijoiden itsetunto ja yhdenvertaisuuden kokemus vahvistuvat, kun alueen piirteitä maan parhaana kestävän mökkeilyn seutuna tuodaan esiin ja edistetään.
Kulttuuriympäristö 5 3
Vapaa-ajan asumisen kehittämistoimet voivat vaikuttaa kulttuuriympäristöön mökkeilykulttuurin edistämisen muodossa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän mökkeilyn edistämisen muodossa. Kestävän mökkeilyn edistäminen auttaa pitämään huolta maaseudusta sekä mökkiseudusta kulttuurisena ilmiönä ja maisemana.
Ympäristöosaaminen 6 5
Tietoisuus kestävän mökkeilyn ratkaisuista ja ympäristöosaaminen lisääntyvät sekä vapaa-ajanasukkaiden että alueen toimijoiden keskuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi oli maakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke. Lähtökohtana oli, että monipaikkaisen asumisen ilmenemismuodoista juuri vapaa-ajan asumisen kehittämiseen on Etelä-Savossa välttämätöntä panostaa, sillä se on maakunnan elinvoimaan, aluetalouteen ja palvelutarjontaan keskeisesti vaikuttava tekijä. Uutta näkökulmaa haettiin toimialarajat ylittävän, kumppanuuteen perustuvan yhteistoiminnan rakentamisesta hyödyntäen alueen osaamiskärkiä vapaa-ajan asumisen kehittämisessä. Pääkohderyhmiä olivat alueen kunnat, vapaa-ajanasukkaille palveluja tarjoavat yritykset ja vapaa-ajanasukkaat. Hankkeen fokuksena oli aktivoida ja kehittää erikoistumisaluetta, joka on alueelle luontainen ja vahva ja siten varmistaa vapaa-ajan asumisena ilmenevän monipaikkaisuuden tulevaisuutta maakunnassa.

Hankkeen tavoitteita olivat 1) luoda vapaa-ajan asumisen eri sektoreita yhdistävä, kumppanuuteen perustuva yhteistoimintamalli Mikkelin seudulla ja yhteistyöelin Savonlinnassa sekä edistää digitaalisuuden käyttöä yhteistoiminnan kehittämisessä, 2) osallistaa vapaa-ajan asumisen palveluja tarjoavia yrityksiä vapaa-ajan asumisen kehittämistä koskevaan TKI-toimintaan verkostopilottien kautta sekä edistää etätyömahdollisuuksia alueella, 3) vahvistaa alueen vapaa-ajan asumisen brändiä laadullisesti parhaana kestävän mökkeilyn seutuna ja vapaa-ajan asumisen kehittämisen ja tutkimuksen osaajana sekä edistää kestävää mökkeilyä alueella, 4) tuottaa ja käyttää uutta tietoa ja tutkimusta kehittämistoimien tukena sekä 5) mahdollistaa monipaikkainen työnteko Savonlinnan alueella ja tuottaa kattavaa tietoa Savonlinnan vapaa-ajanasukkaista. Hankkeen toimintatapana oli kehittämis- ja tutkimustoimenpiteiden välinen jatkuva vuorovaikutus.

Noin puoli vuotta hankkeen alkamisen jälkeen maailmaan iski koronapandemia. Kokoontumisrajoitukset ja sulkutoimenpiteet vaikeuttivat ja viivästyttivät hankkeen toimenpiteitä, mutta vaihtoehtoisin toteutustavoin ja rahoittajan kanssa sovituin muutoksin hanketta onnistuttiin silti toteuttamaan. Yhteiskehittämistä ja kasvokkaiskohtaamisia edellyttävät toimenpiteet kärsivät rajoituksista eniten. Joitakin asioita taas päästiin toteuttamaan menestyksellä juuri pandemian nostattamien ilmiöiden (mökki- ja etätyöbuumi) ansiosta. Pandemian vaikutus hankeyritysten osallistumismahdollisuuksiin oli kaksijakoinen: yhtäältä hankkeen toimintaan osallistuminen vaikeutui, toisaalta mökki- ja etätyöbuumi vahvisti ja vilkastutti liiketoimintaa.

Vapaa-ajan asumisen eri sektoreita ja toimijoita yhdistävää kumppanuuspohjaista yhteistoimintamallia suunniteltiin ja valmisteltiin Mikkelin seudulle ja sidosryhmiä osallistettiin prosessiin. Ilman kasvokkaiskohtaamisia kokonaan uuden toimintamallin lanseeraaminen osoittautui haasteelliseksi. Kävi selville, että sopimuspohjaiseen malliin pyrkiminen ei ehkä ole vielä ajankohtaista. Tärkeintä on lisätä ymmärrystä monipaikkaisuuden monista merkityksistä alueelle ja sitä kautta panostuksia sen kehittämiseen. Hankkeen tuloksena monipaikkaisuuden merkitys maakunnalle ymmärretään entistä laajemmin ja keskusteluun on saatu mukaan uusia sidosryhmiä. Hanke oli myötävaikuttamassa Mikkelin kaupungin matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustan käynnistämisessä. Etelä-Savossa toteutetuista erilaisista strategia-asiakirjoista koottiin strategiaselvitys, joka on läpileikkaus tilanteesta tiettynä ajan hetkenä. Selvitys antaa hyvän kuvan siitä, missä vaiheessa maakunnassa ollaan monipaikkaisuuden huomioimisessa ja hyödyntämisessä sekä miten monipaikkaisuus tällä hetkellä ymmärretään. Strategiaselvitys, joka sai kiitosta sidosryhmiltä, antaa osviittaa kehittämistyön jatkotoimenpiteille.

Mökkilaiturilla-mobiilisovellusta kehitettiin osallistamisen välineeksi, mutta työ näin toteutettuna keskeytyi alustan teknisen toteuttajan konkurssiin 12/2020. Sen jälkeen, selvittelyjen tuloksena, osallistamisen kanavina päädyttiin kehittämään Laiturilla-verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja vuorovaikutteisia Laiturilla-foorumeita, joihin vapaa-ajanasukkaat osallistuivat hankkeen edetessä yhä innokkaammin. Laiturilla-kanavia seuraavaa yleisöä onnistuttiin kasvattamaan aktiivisella ja säännöllisellä kanavien päivittämisellä ja sisällöntuotannolla moninkertaiseksi lähtötilanteeseen nähden. Hybridinä toteutettu Laiturilla-seminaari kesäkuussa 2022 keräsi ennätysyleisön.

Etätyömahdollisuuksien edistämiseen panostettiin reaktiona koronan nostattamaan etätyöbuumiin. Yhteistyötä hankekuntien kanssa lisättiin ja vapaa-ajanasukkaille viestittiin alueen etätyötiloista, -palveluista ja muusta aiheeseen liittyvästä. Etätyömahdollisuuksia markkinoitiin monikanavaisesti. Sisältöjen suosio verkkosivuilla kertoo toimien tarpeellisuudesta: esim. alueen etätyömahdollisuuksia esittelevä natiiviartikkeli keräsi näyttöjä lähes 1,3 miljoonaa.

Viestinnällä, tiedollisella ohjauksella ja hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa edistettiin kestävää vapaa-ajan asumista (viestinnässä: kestävä mökkeily) ja kasvatettiin tietoisuutta vastuullisemman toiminnan tarpeellisuudesta mökkeilyssä. Hanke oli etulinjassa konseptoimassa kestävän vapaa-ajan asumisen käsitettä ja sisältöä. Valtakunnallinen Laiturilla-brändikampanja kestävän mökkeilyn teemalla saavutti suuren yleisön ja nosti Laiturilla-kanavien seuraajamääriä: verkkosivujen uniikit lukijat kasvoivat 680 % ja sivun katselut 372 %. Facebook-julkaisujen kattavuus kampanjan ansiosta oli 280 000 (+3490 %) ja Instagramin 35 000 (+2090 %). Natiivimainonnassa etätyö-, mökkikunta- ja Etelä-Savo-aiheisilla artikkeleilla saavutettiin lähes 3,2 milj. näyttöä. Muut mökkimaakunnat eivät ole näin merkittävää kestävän vapaa-ajan asumisen viestintää ja markkinointia toteuttaneet. Valtakunnallisen kampanjan tuloksista voidaan päätellä, että tavoitimme halutun kohderyhmän erinomaisesti. Kampanja tavoitti ihmisiä, joista voi tulla uusia vapaa-ajanasukkaita maakuntaan, sekä vahvisti nykyisten suhdetta Etelä-Savoon.

Etelä-Savon imago laadukkaana, kehittämiseen panostavana kestävän vapaa-ajan asumisen alueena vahvistui. Laiturilla-brändi tuki positiivista mielikuvaa alueesta, ja brändin valtakunnallinen tunnettuus maakunnan vapaa-ajan asumisen tunnuksena kasvoi merkittävästi. Sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Tietoisuus kestävän mökkeilyn merkityksestä kasvoi, samoin kuin yleisön kiinnostus aiheeseen. Suositut somevaikuttajat kiinnostuivat brändistä ja ottivat yhteyttä, mikä kertoo siitä, että brändi koetaan houkuttelevana, lisäarvoa tuottavana ja laadukkaana. Tunnettuutta tulee kuitenkin pitää jatkuvasti yllä ja edelleen kasvattaa, erityisesti maakunnan ulkopuolella.

Savonlinnan osahankkeessa johtopäätökseksi tuli, että vapaa-ajanasukkaiden, päättäjien ja muiden sidosryhmien yhteistyöelin voidaan kytkeä lähidemokratiamalliin, vapaamuotoisten kumppanuuspöytien yhteyteen. Nyt Savonlinnassa on aktiivinen n. 20 mökkeilijän ja paikallisen kehittäjän yhteisö, joka käyttää aikaansa ja osaamistaan seudun hyväksi. Luotiin myös Laiturilla-tietoiskumalli vastaamaan vapaa-ajanasukkaiden tiedon ja neuvonnan tarpeeseen. Yritysverkoston toimintamalliksi muodostuivat aamutilaisuudet, yrittäjät sparrasivat toisiaan, ja yhteinen markkinointikampanja toteutettiin kesällä 2022. Palveluja mökille -sivustoa kehitettiin uusin sisällöin, palvelujen löydettävyyttä edistettiin ja sivun tunnettuutta kasvatettiin. Monipaikkaista työntekoa tukevaa sisältöä tuotettiin Work at Savonlinna -sivustolle. Vapaa-ajanasukkaille tehdyllä kyselyllä muodostettiin seudun monipaikkaisista ihmisistä ajantasainen kuva, joka auttaa parantamaan kehittämistoimien vaikuttavuutta ja osuvuutta. Yrityksille järjestetyn palvelumuotoilukokonaisuuden antia olivat asiakasymmärryksen lisääntyminen vapaa-ajanasukkaista ja uudet ideat palvelujen markkinointiin.

Ruralia-instituutin osahankkeessa kerättiin tutkimustietoa vapaa-ajanasukkaiden suhteesta vapaa-ajan paikkakuntiinsa sekä heidän osallistumisestaan paikkakuntien elämään. Erityisesti pyrittiin ymmärtämään heidän rooliaan paikalliskehittämisessä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin vapaa-ajan asumisen hallintaa kunnissa sekä ilmastonmuutoksen ja vapaa-ajan asumisen välistä suhdetta. Tuloksia tutkimusosiosta koottiin mm. vapaasti saatavilla olevaan raporttiin ”Aika lähteä mökille – Kestävän vapaa-ajan asumisen kehittäminen Etelä-Savossa” (Rantanen M. & Pihkala T., 2022), linkki raporttiin https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/345152/Raportteja217.pdf?sequence=1&isAllowed=y