|
|
|
Hankekoodi: A75652
Hankkeen nimi: #YrittäjäZ -Menestyskonseptit tulevaisuuden yrittäjyyteen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1637389-9
Jakeluosoite: Tiedekatu 2
Puhelinnumero: 0505309250
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Portti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija, projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.portti(at)intoseinajoki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505309250
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa paikallisesti ja maakunnallisesti yrittäjyyttä tukevissa organisaatioissa työskentelevien henkilöiden asenteiden muutokseen tulevaisuuden yrittäjyydestä: Lisätä näkemystä, ymmärrystä ja osaamista
ns. yrittäjäsukupolvi Z:n yrittäjyyden muodoista, niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja ansaintamalleista sekä toisaalta tuen tarpeista. Tavoitteena on lisätä henkilöiden valmiuksia ja keinoja näiden yrittäjien sparraamiseen kohti
tulevaisuutta. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä nuorten Z-sukupolven yrittäjien ja jo pidempään alalla toimivien yrittäjien kesken; siten, että molemminpuolista oppimista, tiedonvaihtoa ja osaamisen kasvua tapahtuu. Tätä kautta jo toimivat yritykset
uudistavat paitsi ajatteluaan, myös toimintatapojaan. Tavoitteena on aikaansaada laajempaa tietoisuutta ja ymmärrystä uuden Z-sukupolven yrittäjyydestä sekä nostaa maakunnan imagoa uudenlaisen yrittäjyyden kotipesänä.
Hankkeen käytännön toimenpiteet tapahtuvat kahdessa vaiheessa sisältäen:
1) TIEDON HANKINTA-vaiheen, jolloin etsitään kotimaasta ja kansainvälisiltä kentiltä uutta tietoa Z-sukupolven yrittäjyydestä ja liiketoimintamalleista. Tämä vaihe toteutetaan monikanavaisella tiedonetsinnällä sekä henkilökohtaisilla / virtuaalisilla tapaamisilla ja haastatteluilla. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa etsitään kotimaasta menestyneitä nuoria yrittäjiä kokemusasiantuntijoiksi ja kutsutaan heitä tuottamaan ja/tai jakamaan tietoa alueelle paitsi henkilökohtaisesti myös monikanavaisella viestinnällä
2) TIEDON JAKAMINEN -vaiheen, jolloin tuotetaan yhteistyössä Z-sukupolven yrittäjien kanssa alueellisia ns. kokemus-roadtrippejä. Nämä pitävät sisällään yritysvierailuja ja - mentorointeja sekä kokemus- ja innostuspuheenvuoroja alueella. Lisäksi tuotetaan ja jaetaan yhteistyössä Z-sukupolven yrittäjien kanssa kokemuspohjaista materiaalia (esimerkiksi blogit, vlogit).
Hanke on kestoltaan suhteellisen lyhyt. Sen aikana käynnistyy asennemuutos tulevaisuuden yrittäjyyttä kohtaan sekä yrittäjyyttä tukevissa organisaatioissa että jo pidempään toimineissa yrityksissä. Kohderyhmien osaaminen tulevaisuuden yrittäjyyden muodoista ja ansaintamalleista kasvaa ja valmiudet kohdata tulevaisuuden yrittäjiä paitsi sparrattavina, myös sparraajina / mentoreina ja yhteistyökumppaneina lisääntyy. Pidemmällä aikavälillä hankkeella tavoitellaan alueen yrityksille liiketoiminnan kasvua ja yritysten entistä parempaa menestymistä uudenlaisilla yhteistyökumppanuuksilla ja tekemisen muodoilla. Z-sukupolven yrittäjien osaamisen valjastaminen myös konkreettisesti perinteisemmän yritystoiminnan käyttövoimaksi
esimerkiksi muutostilanteissa (yrityskaupat, omistajanvaihdokset jne) on uudenlainen toimintatapa alueella. Ylipäätään nuorten yrittäjien hyödyntäminen jo pidempään toimivien yrittäjien / yritysten mentoreina on alueella uutta. Hankkeen uutuusarvo kiteytyy siis paitsi ajattelutapojen muutokseen, myös toimintatapojen muutokseen: Z-sukupolven yrittäjien tekemä innostus- ja mentorointityö voidaan mainita konkreettisena uudentyyppisenä kokeiluna, jonka toimivuutta hankkeessa testataan.
KOHDERYHMÄ 1
Paikallisesti ja maakunnallisesti uutta yrittäjyyttä tukevat koulutus - ja tutkimusorganisaatiot ja niissä työskentelevät henkilöt (esim. Seamk, Sedu, lukiot)
KOHDERYHMÄ 2
Yritykset ja yrittäjät, jotka haluavat uudistaa liiketoimintaansa uuden sukupolven ajattelu- ja toimintatapoja hyödyntäen.
Hankkeen välillistä kohderyhmää (KOHDERYHMÄ 3) ovat erilaiset yrittäjyyden parissa toimivat muut organisaatiot, kuten 4H-yhdistykset, NY-ryhmät, SeiES (Seinäjoki entrepreneuership society) -yhdistys, yrittäjäyhdistykset ja nuorkauppakamarit. Lisäksi hankkeen toimintaan toivotaan osallistujia eri rahoittajien edustajista sekä kunnallisista elinkeinotoimijoista. Alueen kunnat ja kaupungit saavat hankkeen kautta lisäarvoa maakunnan vahvistuvan yrittäjyys- ja toisaalta edelläkävijyysimagon kautta.
Välillistä kohderyhmää ovat myös oppilaitoksissa opiskelevat nuoret, jotka miettivät yrittäjyyttä yhtenä potentiaalisena itsensä työllistämisen tapana sekä suuri yleisö eli kuntalaiset laajemminkin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 124
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 53 279
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 77 320
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 76 113
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Alajärvi, Teuva, Lappajärvi, Kurikka, Karijoki, Seinäjoki, Vimpeli, Soini, Kauhava, Ähtäri, Lapua, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Lähtökohtaisesti nuorten yrittäjien ajatusmaailmassa luonnonvarojen kestävä käyttö on ykkösprioriteetteja. Näiden esimerkkien esiin nostamisella ja tämän ajattelutavan / tietoisuuden esiintuomisella, sekä perinteisempien toimialojen/yrittäjien että yrityskehityspalveluita tarjoavien tietoisuuteen, voisi olettaa olevan vaikutuksia myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen laajemminkin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Nuoret ja nuoret yrittäjät kantavat huolta ilmastonmuutoksesta ja huomioivat asian toiminnassaan (myös yritystoiminnassaan) eri tavoin kuin vanhemmat sukupolvet. Nostamalla esiin sellaisia toimintatapoja ja liiketoiminnan malleja, voidaan olettaa osaamisen lisääntyvän paitsi perinteisimmillä toimialoilla ja yrityksissä, myös yrityskehityspalveluita tarjoavilla organisaatioilla ja tahoilla. Tämä todennäköisesti luo ainakin jonkinlaisia vaikutuksia myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen laajemminkin yrityskentässä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Monet nuorten yrittäjien liiketoimintamalleista perustuvat siihen lähtökohtaan, että luonnon monimuotoisuutta tulee suojella. Tällaisten yritystoimintamallien esiinnostaminen lisää tietoisuutta myös vanhemman sukupolven yrittäjissä, perinteisimmillä toimialoilla sekä laajemminkin suuressa yleisössä kuluttajina. Myös yrityskehityspalveluita tarjoavat tahot voivat oppia asiasta ja huomioida sitä omissa neuvontapalveluissaan. Tätä kautta voisi ajatella, että hankkeella on jonkinasteisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, jos olemassa olevassa ja tulevaisuuden yritystoiminnassa asiaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Luonnonvarojen kestävä käyttö ja vesistöjen sekä maaperän suojeleminen ovat yritystoiminnassakin jatkuvasti nouseva trendi. Tällaisten yritysesimerkkien ja toimintatapojen esiin nostamisella ja tämän ajattelutavan / tietoisuuden esiintuomisella, sekä perinteisempien toimialojen/yrittäjien että yrityskehityspalveluita tarjoavien tietoisuuteen, voisi tulevaisuudessa olettaa olevan jonkinlaisia vaikutuksia myös vesien, maaperän ja ilman säilymiseen puhtaampina, jos toimintatavoista esim. siirtyy oppeja perinteisimmille toimialoille. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta suoraan Natura2000 -ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Nuorten ja nuorten yrittäjien toiminnassa luonnonvarojen kestävä käyttö, kierrätys ja ympäristövaikutusten jatkuva miettiminen ovat lähes automaattisia. Tällaisten toimintatapojen esiin nostamisella ja tämän ajattelutavan / tietoisuuden esiintuomisella, sekä perinteisempien toimialojen/yrittäjien että yrityskehityspalveluita tarjoavien tietoisuuteen, voisi olettaa olevan jonkinlaisia vaikutuksia myös esim. kiertotalouden alalla toimivien yritysten toimintaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Uusiutuvuen energialähteiden käyttö osana yritystoimintaa on nuorten yrittäjien toiminnassa eri tavoin esillä kuin aiemmin. Tuomalla esiin uusia yrittäjyyden toimintatapoja ja malleja sekä perinteisempien toimialojen/yrittäjien että yrityskehityspalveluita tarjoavien tietoisuuteen, lisätään osaamista ja tässä voisi olettaa olevan jonkinlaisia vaikutuksia myös uusiutuvien energialähteiden käytön laajenemiseen yleisemminkin yrityskentässä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen yksi päätehtävistä on synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja tätä kautta myös uutta innovaatiotoimintaa, ja näin vaikuttaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin alueellisen elinkeinorakenteen kehittämiseen kestävällä tavalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 6 |
| Aineettomuuden ja ei-materiaalisten asioiden merkitys kasvaa myös fyysisten tuotteiden ominaisuuksissa. Nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloudesta liittyy aineettomuuteen, kuten palveluihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja brändeihin. Tulevaisuuden yrittäjyydessä ja yrittäjyyden ympärille kytkeytyvissä yrityskehityspalveluissakin tämä tullaan siis huomioimaan entistä vahvemmin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Kestävä liikkuminen ja logistiikkaa edistävä liiketoiminta ja/tai tuotteet/palvelut on myös nuorten yrittäjien ja tulevaisuuden yrittäjien prioriteettilistalla eri tavalla kuin tänä päivänä. Hankkeella voidaan siis nähdä mahdollisia positiivisia vaikutuksia myös tällä toimialalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Vaikka hankkeen kantavana teemana on maakunnan yrittäjyyskeskittymän osaamisen nostaminen ja uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen (ja tätä kautta ennen kaikkea taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen), voidaan hankkeella silti nähdä liittymäpintoja myös hyvinvoinnin edistämiseen yrittäjyyden monimuotoisuuden esiinnostamisen ja uudenlaisten innostavien kumppanuuksien kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksenä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet edistävät osallisuutta ja erilaisuuden esiinnostamista. Tämän voisi olettaa edesauttavan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Uudenlaiset yrittäjyyden muodot saattavat usein liittyä kulttuurin tematiikkaan ja ko. yritys-esimerkkien esiinnostamisella voisi olettaa olevan vaikutusta myös kulttuuriympäristön muovautumiseen kokonaisuudessaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Nuoret näkevät yrittäjyyden sekä ympäristön huomioimisen ja kestävän kehityksen ulottuvuuksien automaattisesti linkittyvän yhteen. Ko. yritysesimerkkien esiinnostamisella voisi olettaa olevan vaikutusta myös ympäristötietoisuuden kasvuun ja osaamisen lisääntymiseen kokonaisuudessaan hankkeen kohderyhmässä. | ||
#YrittäjäZ – Menestyskonseptit tulevaisuuden yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on ollut lisätä näkemystä, ymmärrystä ja osaamista ns. yrittäjäsukupolvi Z:n yrittäjyyden muodoista, niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja ansaintamalleista sekä toisaalta myös tuen tarpeista. Tavoitteena on ollut lisätä yrittäjyyttä tukevissa organisaatioissa työskentelevien henkilöiden valmiuksia ja keinoja näiden yrittäjien sparraamiseen kohti tulevaisuutta. Hankkeella on tavoiteltu myös uudenlaista yhteistyötä nuorten Z-sukupolven yrittäjien ja jo pidempään alalla toimineiden yrittäjien kesken molemminpuolisen oppimisen, tiedonvaihdon ja osaamisen kasvun kautta. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on ollut aikaansaada laajempaa tietoisuutta ja ymmärrystä uuden Z-sukupolven yrittäjyydestä sekä nostaa maakunnan imagoa uudenlaisen yrittäjyyden kotipesänä.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on hyvin monikanavaisesti hankittu tietoa z-sukupolvesta ja uudenlaisesta yrittäjyydestä. Hankkeessa on etsitty uudentyyppisiä yrittäjätarinoita ja näiden tarinoiden kautta tuotu esille erilaisia yrittäjyyden malleja sekä nuorten yrittäjien kiinnostuksen kohteita ja tuen tarpeita. Hankkeen toimenpitein on nostettu esille uusia ilmiöitä sekä näihin liittyvää tietoa ansaintalogiikoista ja yhteistyömahdollisuuksista. Tutuiksi ovat tulleet mm. sosiaalisen median uudet kanavat, näiden mukanaan tuomat uudet ammatit ja ansaintamallit sekä eriasteiset yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämisen muodot. Lisäksi hankkeessa on toteutettu useita tapahtumia ja työpajoja sekä tuotettu kokemuspohjaista materiaalia yhdessä z-sukupolven yrittäjien kanssa.
Hankkeessa on kokeiltu Millenniaalit mentoreina -yritysvierailukonseptia, jossa nuoret yrittäjät ovat käyneet vierailemassa alueen yrityksissä ja jakaneet omia ajatuksiaan yritystoiminnasta ja sen kehittämisestä. Nuoret ovat samalla saaneet tärkeää oppia kokeneemmilta yrittäjiltä, molemminpuolisen oppimisen hengessä. Nuorten tekemät yritysvierailut ovat synnyttäneet hankkeessa tavoiteltuja uusia yhteistyökumppanuuksia. Tärkeää on ollut kohtauttaa nuoria ja kokeneempia yrittäjiä ja tarjota mahdollisuuksia tiedon ja ajatusten vaihtoon, mikä on edesauttanut uusien yhteistöiden ja kumppanuuksien syntymistä.
Hankkeen toimenpiteillä on onnistuttu lisäämään tietoa ja ymmärrystä z-sukupolvesta, heidän arvoistaan ja ajatuksistaan liittyen yrittäjyyteen ja työelämään. Uuden tiedon ja ymmärryksen myötä yrittäjyyttä tukevissa organisaatioissa pystytään entistä paremmin huomioimaan z-sukupolven yrittäjät ja tarjoamaan nuorten tarvitsemaa tukea yrittäjyyteen entistä monipuolisemmin. Hankkeen myötä on opittu entistä paremmin myös viestimään nuoria puhuttelevalla tavalla, ja niissä kanavissa, joissa nuoret ovat. Luotujen kontaktien myötä nuoret ovat löytäneet yrityskehittäjien palveluiden pariin ja oppineet hyödyntämään tarjolla olevia palveluita.