|
|
|
Hankekoodi: A75671
Hankkeen nimi: Teollisuuden kilpailukyky
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.10.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2921270-1
Jakeluosoite: Länsikatu 15
Puhelinnumero: 0104198011
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://businessjoensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tahvanainen Veikko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yritysasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veikko.tahvanainen(at)businessjoensuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504088696
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalan alueen muovi- ja metalliala työllistää tällä hetkellä yli 5.000 henkilöä ja liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. Toimialoilla on yrityksiä yhden henkilön mikroyrityksistä aina satoja työntekijöitä työllistäviin suuryrityksiin.
Teollisuuden kilpailukyky -projektin päätavoitteina on seudun tuotannollisten yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, alojen houkuttelevuuden lisääminen ja imagon parantaminen, erityisesti metalli-, muovi- ja työvälinealoilla. Lisäksi projekti edistää maakunnan teollisen toimialan kasvua ja edesauttaa uusien investointien saamisessa seudulle.
Projekti jakautuu kolmeen työpakettiin:
TP1: Kilpailukyky, automatisointi, kehittäminen ja investoinnit
Tavoitteena on vaikuttaa tuotannollisia yrityksiä vaivaavaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmaan lisäämällä tuotantoautomaatiota. Lisäksi parannetaan työn tuottavuutta automaation avulla (esimerkiksi monikonekäyttö ja miehittämätön tuotanto). Automaation avulla tuotanto tehostuu ja sitä kautta saavutetaan tasalaatuisuutta ja hintakilpailukykyä. Työpaketissa hankitaan ja välitetään uusinta tietoa tehokkaasta automaatiosta maakunnan yrityksiin investointisuunnitelmien tueksi. Automaation avulla voidaan korvata ikäviä, toistuvia ja raskaita työvaiheita ja näin parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja edesauttaa työssäviihtymistä. Samalla vaikutetaan positiivisesti tuotannollisten alojen imagoon tuomalla esiin yritysten satsaukset uusista, moderneista investoinneista tuotantoon. Työpaketin toimenpiteet kohdentuvat erityisesti tuotannollisiin aloihin, mutta myös niitä palveleviin ja tukeviin toimialoihin.
TP2: Alojen imagon kehittäminen
Tavoitteena on metalli-, muovi- ja työvälinealan imagon parantaminen. Lisäksi työpaketissa keskitytään muovi- ja työvälinealalla käytettävän materiaalin eli muovin imagon parantamiseen.
TP3: Alueelle sijoittuvat ja perustettavat yritykset
Tavoitteena on maakunnan teollisen toimialan kasvun edistäminen ja investointien saaminen seudulle. Työpaketissa tunnistetaan teollisuustoimialan invest in -potentiaali, kartoitetaan potentiaaliset projektit ja asiakkuudet (erityisesti metalli- ja muoviteollisuus), edistetään investointien syntymistä ja aikaan saadaan investointipäätöksiä. Erityisenä tavoitteena on merkittävien investointien saaminen alueelle. Invest in -työssä arvioidaan tuotannollisten yritysten mahdollinen alihankintatarve ja hyödynnetään toimialan kärkiyritysten verkostoja ja muita mahdollisia keinoja tunnistaa uusia potentiaalisia investoivia asiakkuuksia. Viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteitä käynnistetään tukemaan investointien syntymistä. Työlle laadittava toimintasuunnitelma rytmittää sen tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja aikataulun.
Tulokset
Työpaketin 1 tulokset:
- työn tuottavuus on kohonnut, liikevaihto on kasvanut työvoimapulasta huolimatta, kilpailukyky on parantunut ja yritysten tuotanto on kehittynyt tehokkaan automaation seurauksena 30 yrityksessä (liikevaihto/hlö ennuste)
- tuotantoautomaation myötä yritysten työntekijätarve vähenee raskaista, toistuvista ja ikävistä töistä ja siirtyy kohti ihmiselle paremmin sopivia, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoa vaativia tehtäviä, samalla työhyvinvointi paranee
- inhimillisten virhemahdollisuuksien poistumisen myötä laadun tuottokyky on kehittynyt
- yritysten imago on parantunut, kun yritykset ovat viestineet uusista moderneista investoinneista tuotantoonsa, ja tätä kautta työntekijöiden saaminen voi olla helpompaa
- on kehitetty uusi klusterikehittämisen malli
- työpaketissa on mukana 100 yritystä
Työpaketin 2 tulokset:
- toimenpiteissä mukana 25 yritystä
- yritysten työvoiman saanti on helpottunut ja alan kiinnostavuus on lisääntynyt
- metalli-, muovi- ja työvälinealan imagon sekä tunnettavuuden parantuminen
- muovin uusi brändi
- alan yritysten verkostoituminen ja yhteistyö oppilaitosten kanssa
Työpaketin 3 tulokset:
- invest in -markkinakartoitus alan yrityksistä
- tunnistetaan 50 potentiaalista alueelle sijoittuvaa alan yritystä
- alueelle on sijoittunut/perustettu 5 uutta alan yritystä
- invest-in -toimintasuunnitelma aloille
Hankkeen kohderyhmänä ovat maakunnan tuotannolliset yritykset (erityisesti metalli-, muovi- ja työvälineala) ja niille palveluja tarjoavat yritykset. Lisäksi kohderyhmänä ovat Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan alueella bio- ja puutuoteala ja erityisesti Pielisen Karjalassa vihreä teollisuus.
Lisäksi kohderyhmänä ovat alan yritystoimintaa suunnittelevat ja alueelle sijoittautumista suunnittelevat yritykset (invest in -toiminta).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- alan oppilaitokset (Karelia, Riveria ja Itä-Suomen yliopisto)
- opiskelijat ja opiskelua suunnittelevat (alalle tulevat nuoret ja alan vaihtamista suunnittelevat)
- kohdeyritysten työntekijät säilyvien ja uusien työpaikkojen ja työtehtävien myötä
- asiantuntijayritykset, joiden palveluita käytetään kehittämistoimenpiteissä
- sidosryhmät, mm. asiantuntija-, tutkimus- ja rahoitusorganisaatiot
- kohdeyritysten asiakkaat ja sidosryhmät
- maakunnan kunnat lisääntyvien verotulojen kautta
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 663 658
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 663 658
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 788 094
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 788 094
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Rääkkylä, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Projektissa aktivoidaan tuotannollisia yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja automaatiota hyödyntäen, imagon kehittämissä hyödynnetään pääsääntöisesti sähköistä viestintää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteillä voidaan edesauttaa vähähiilisten energiaratkaisujen käyttöönottoa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Vähähiilisten energiaratkaisujen käyttöönotto. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Vähähiilisten energiaratkaisujen käyttöönotto, järkevät tuoteratkaisut ja tuotantoteknologiat. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei relevantti projektin toimintaympäristön kannalta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Uudet ympäristöystävälliset materiaalit. Materiaalitehokkuus tuotteissa ja tuotannossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Useiden projektin kohdeyritysten liiketoiminta liittyy uusiutuvaan energiaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Projektin tavoitteena on kasvu automaation avulla, tuottavuuden lisääminen ja taloudellisen kasvun mahdollistaminen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Palveluliiketoiminnan kehittämisessä automaatio luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Projektin toimenpiteillä voidaan kehittää liikkumiseen ja logistiikkaan liittyviä ratkaisuja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Kehittyvällä yritystoiminnalla ja työpaikoilla on merkittävä rooli seutukuntien vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden veturina. Automaation myötä ihmisten työtehtävien painopiste siirtyy raskaista, toistuvista ja tylsistäkin työtehtävistä mielekkäämpiin tehtäviin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei projektin kannalta relevantti | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei projektin kannalta relevantti | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei projektin kannalta relevantti | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Ympäristöosaaminen on merkittävä kilpailutekijä, hankkeessa siihen voidaan vaikuttaa esim. ekologisten ja biohajoavien muovien käyttöönoton kautta | ||
Koko teollisuustoimialan (TOL C) liikevaihto Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2021 yhteensä n. 2,6 miljardia euroa. Luvussa oli kasvua n. 18 % verrattuna vuoteen 2020. Työpaikkoja koko teollisuustoimialalla oli vuoden 2021 lopussa yhteensä lähes 12 000 kpl kaikkiaan n. 850 teollisuusyritystoimipaikassa ympäri maakunnan. Pohjois-Karjalan teollisuusyrityksiin syntyi vuonna 2021 n. 650 uutta työpaikkaa, mikä on lähes kuuden prosentin loikka vuoteen 2020 verrattuna. Teollisuudessa työskentelevän työvoiman osuus onkin lähemmäs 20 % maakunnan koko työvoimasta.
Teollisuustyöpaikkoja Joensuun seudulla (Business Joensuu Oy:n toimialue) oli v. 2021 lopussa yhteensä n. 9 400 kpl. Työpaikoista Business Joensuun strategisilla kärkitoimialoilla metalliteollisuudessa oli n. 4 200 kpl ja muoviteollisuudessa n. 1 400 kpl eli yhteensä n. 5 600 kpl. Muovialan työpaikkamäärässä on tapahtunut hyvin vahvaa, yhteensä useiden satojen työpaikkojen kasvua korona-aikana v. 2020-2021. Pielisen Karjalassa teollisia työpaikkoja on yhteensä n. 1 260 kpl ja Keski-Karjalassa n. 930 kpl.
Teollisuutta kiinteästi tukevaa ja palvelevaa koulutusta on Pohjois-Karjalassa tarjolla kaikilla koulutusasteilla Riveriassa, Karelia ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa. Vuonna 2023 käynnistyy lisäksi Itä-Suomen yliopiston oma DI-koulutus.
Teollisuuden kilpailukyky -projektin päätavoitteina oli seudun tuotannollisten yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, alojen houkuttelevuuden lisääminen ja imagon parantaminen, erityisesti metalli-, muovi- ja työvälinealoilla. Lisäksi projekti edisti maakunnan teollisen toimialan kasvua ja edesauttoi uusien investointien saamisessa seudulle.
Projekti jakautuu kolmeen työpakettiin, joiden tulokset olivat seuraavia:
Työpaketin 1 tulokset:
Työn tuottavuus on kohonnut automaatioon investoineissa yrityksissä, joita oli kaikkiaan 20. Lisäksi tehtiin 32 muuta investointia. Liikevaihto on kasvanut työvoimapulasta huolimatta joissakin yrityksissä, kilpailukyky on parantunut ja yritysten tuotanto on kehittynyt tehokkaan automaation seurauksena 20 yrityksessä. Työvoimapula on kuitenkin voimakkaan kasvun haastavin este, sillä automaattisten tuotantokoneiden ja -linjojen hoitamiseen tarvitaan monitaitoisia ja motivoituneita ihmisiä.
Tuotantoautomaation myötä yritysten työntekijätarve raskaissa, toistuvissa ja ikävissä töissä on vähentynyt ja muuttunut kohti ihmiselle paremmin sopivaa, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoa vaativaa työtä, samalla myös työhyvinvointi on parantunut.
Inhimillisten virhemahdollisuuksien poistumisen myötä laadun tuottokyky on kehittynyt automaation seurauksena silloin, kun tuotanto on siirtynyt käsin tehdystä, manuaalisesta työstä koneella suoritettavaksi.
Yritysten imago on parantunut, kun yritykset ovat viestineet uusista moderneista investoinneista tuotantoonsa, ja tätä kautta työntekijöiden saaminen voi olla helpompaa, joskin työvoiman saatavuus on haaste ja kasvun jarruttaja.
Hankkeessa kehitettiin uusi klusterikehittämisen valmennus malli yhdessä grow -kasvuvalmennus tiimin kanssa. Mallia ei voitu testata, sillä sitä tarjottiin kahteen toimittajaketjuun, joista kummassakaan ei ollut kiinnostusta tässä vaiheessa lähteä sitä pilotoimaan.
Hankkeen jatkoajalla toukokuun lopulla kymmenen henkilön ryhmä teki messu- ja benchmarkkausmatkan Hannoverin teollisuusmessuille ja samalla tutustui alueen johtaviin yrityksiin digitalisaatio- ja energiateemoilla, jotka olivat myös teollisuusmessujen teemoja.
Työpaketissa oli mukana noin 130 yritystä.
Työpaketin 2 tulokset:
Toimenpiteissä oli mukana aktiivisesti 13 yritystä Joensuun seudulta sekä Riveria, Karelia ja UEF Kemian laitos. Someviestinnässä oli mukana myös Muoviteollisuus ry ja Muoviyhdistys ry.
Yritysten työvoiman saanti helpottui ja alan kiinnostavuus lisääntyi. Tästä konkreettisena osoituksen oli se, että kahden muovialan kärkiyrityksen laajat rekrytoinnit olivat mahdollisia, kun yrityksiin palkattiin uusia työntekijöitä.
Metalli-, muovi- ja työvälinealan imago sekä tunnettavuus parantui. Viestinnän keskiössä oli hyvämuovi.fi -sivusto, jossa oli tietoa alasta, yrityksistä ja koulutusmahdollisuuksista. Sivustolle rakennettiin yhteensä 12 kpl helposti myös mobiilissa selattavaa, visuaalista tarinaa. Tarinoita nostettiin esille myös somekanavissa mm. LinkedIn:issä, Facebookissa ja Instagramissa.
Muovialan imagon strategisen viestintäsuunnitelman laati Oy SEK Ab ja operatiivisen viestinnän (Hyvä muovi!) toteuttajana oli mainostoimisto Tovari, yritykset sekä koulutusorganisaatiot, jonka myötä alan yritykset verkostoituivat ja tekivät yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa.
Työpaketin 3 tulokset:
Keski-Karjalassa selvitettiin mahdollisen sellutehtaan sijoittumisen vaikutuksia Puhoksen alueen vesistön tilaan sekä tutkittiin kuuden sahan kiinnostusta sijoittumiseksi Puhokseen. Lisäksi selvitettiin moduulirakentamisyrityksen sekä data centerin sijoittumismahdollisuuksia alueelle. Uusien investointien ja yritysten saamiseksi suoritettiin ostopalveluna potentiaalisten yritysten ja toimijoiden kartoitus, joista kerättiin tarkemmat tiedot ja kontaktoitiin yritykset puhelimella omana työnä
Myös Pikes Oy:ssä toteutettiin liidien haku ostopalveluna elintarvike- (FennoPromo Oy) ja puutoimialoilta (Spiralia Oy). Näiden tuloksena oli esillä sekä yritystoiminnan siirtämisiä alueelle että uuden yritystoiminnan käynnistämisiä tuotekehityksen jatkona. Tuloksena neljä puutoimialalta ja yhdeksän elintarvikealalta yhteistyöstä kiinnostunutta yritystä, toimenpiteitä näiden yritysten kanssa tehdään vielä hankkeen päättymisen jälkeen.
Business Joensuu Oy:ssä Joensuussa kehitettiin Invest In -teollisuustiimin toiminta, johon osallistuivat Invest In - ja sijoittumispalvelut -yksikön johtaja, projektin henkilöt, heidän esimiehensä sekä Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja. Tiimin tavoitteena oli suunnitellusti ja järjestelmällisesti kehittää teollisuuden Invest In -työtä sekä organisoida asiaan liittyvien asiakascasejen hoitaminen.
Kilpailutettiin Invest in -liidihakuun soveltuvat alueen teollisuusyritykset tuntevat konsultit, joista liidihaun toteuttajaksi valittiin Demaic Oy. Sen tuloksena soitettiin 170 yritykseen, joista 30 yrityksen kanssa oli tarkempi invest in tilannekartoitus Business Joensuu Oy:n invest in tiimin jäsenten kanssa. Joensuuhun toimipisteen avaamisesta teki päätöksen yksi kiertotalousyritys, joka investoi laitokseen yhteensä noin 3,7M€. Kolmen yrityksen kanssa neuvottelut ovat vielä käynnissä.
Hankkeessa teetettiin myös Joensuun kärkiteollisuusalueita esittelevä video invest in -käyttöön