RR-tietopalvelu -hankekuvaus A75688, EVISA

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Energiaviisas Satama -hankkeessa kehitetään satamien itsearviointiin tarkoitettuja työkaluja, joita käyttäen satamat voivat systemaattisesti vastata käynnissä olevan maailmanlaajuisen energiamurroksen satamasektorille asettamaan haasteeseen. Fossiilisista energiaratkaisuista ollaan vähitellen luopumassa ja siirtymässä kohti uusiutuvaa vähähiilistä energiantuotantoa, mutta satamilta on puuttunut kokonaisvaltaisia ratkaisumalleja, joiden avulla satamatkin voivat pysyä näiden muutosten mukana. Hankkeessa kehitettävä Energiaviisas Satama -konsepti tarjoaa ratkaisun tähän. Hankkeessa kehitettävien työkalujen avulla satamat voivat itsenäisesti laatia oman strategisen energianhallintasuunnitelmansa, arvioida ympäristöjalanjälkensä suuruutta ja löytää oikeat ratkaisut sen pienentämiseksi. Satamat ovat osa suurta globaalia logistiikkaketjua, joiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun materiaalit ja ihmiset liikkuvat yhä enemmän ja useammin. Tulevaisuuden tehokas ja kestävä satama on resurssiviisas ja vähähiilinen, mikä edellyttää uusien hiilivapaiden teknologioiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa satamissa. Energiaviisas Satama -konsepti tarjoaa satamille tiekartan näiden saavuttamiseksi.
Hankkeen tavoitteena on kehittää satamien itsearviointiin tarkoitettu konkreettinen ja helppokäyttöinen työkalu energiatehokkuuden parantamiseksi ja ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Työkalu sisältää lomakepatteriston ja tapauskohtaiset toimenpideohjeistukset ympäristövaikutusten pienentämiseksi, jotka pohjautuvat patteristolla kerättyyn tietoon. Ohjeistus sisältää mm. toimenpidesuosituksia energiankäytön tehostamiseksi ja siirtymiseksi hiilineutraalien energialähteiden käyttöön. Ympäristöjalanjäljen arviointi ja ohjeistus kattaa puolestaan muut satamien merkittävät ympäristövaikutukset (jätehuolto, melu ja värähtelyt, ilman epäpuhtaudet). Hankkeessa kehitettävän lomakepatteriston ja toimenpideohjeistuksen toimivuus testataan hankkeen aikana case-tutkimuksina käytännön olosuhteissa ennen lopullisen mallin ja työkalun viimeistelemistä.
Hankkeen toteuttaa Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä. Tämän lisäksi hankkeessa on mukana satamia, jotka toimivat hankkeessa kehitettävän Energiaviisas satama -työkalun testausympäristönä. Myös satamien edunvalvontajärjestö Satamaliitto on sitoutunut hankkeeseen ja toimii hankkeen tiedotuskanava satamien suuntaan. Tarkoituksena on, että Satamaliitto vastaisi hankkeen tulosten levittämisestä ja työkalun hyödyntämisestä hankkeen päätyttyä.
Hanke edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita kuten vähähiilisyyden edistämistä, ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristöosaamisen lisääntymistä. Hankkeella on myös positiivisia tasa-arvovaikutuksia, sillä vaikka tekniikka ja merenkulku ovat perinteisesti miehisiä aloja, tässä hankkeessa molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina. Koska hanketoimija on kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyliopisto, projektista saatu uusi tietotaito leviää laajemmalle alueelle työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkumisen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat satamat ja kaikki satama-alueella tapahtuvat toiminnot (luotsaus, huolinta ja rahtaus, muu terminaali- ja satamatoiminta) sekä siellä operoivat yritykset (satamat, varustamot, logistiikkayritykset). Lisäksi hankkeen kohderyhmiä ovat Suomen energia- ja meriteollisuuden toimijat, uusiutuvan hiilivapaan energian laitetoimittajat sekä muut alueella olevat yritykset, jotka voivat hyötyä satamien energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.

Hankkeen toteuttaa Oulun yliopisto. Kalajoen, Oulun, Raahen ja Tornion satamat ovat lupautuneet antamaan mallin kehittämisessä tarvittavia satamakohtaisia tietoja hankkeen käyttöön ja sitoutuneet toimimaan myös mallin testausympäristönä hankkeen aikana. Hankkeen päätyttyä Energiaviisas Satama -malli ja -työkalu lomakepatteristoineen tulee Satamaliiton kautta kaikkien Suomen satamien käyttöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat kansalliset viranomaiset ja poliittiset päättäjät, jotka voivat hyödyntää hankkeessa tuotettua strategista ja ympäristöpolitiikan kannalta relevanttia tietoa satamien energiankulutuksesta ja -tehokkuudesta sekä CO2-päästöjen vähentämisestä. Hanke tuo myös esiin lainsäädännöstä johtuvia rajoitteita ja/tai esteitä, jotka hidastavat pyrkimyksiä satamien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja esittää konkreettisia toimenpidesuosituksia niiden poistamiseksi. Myös yhteisöt satamien välittömässä läheisyydessä ovat hankkeen välillisiä kohderyhmiä, sillä ympäristökuormituksen aleneminen vaikuttaa positiviisesti satamien välittömään läheisyyteen suorien melu-, pöly- ja jätehuollon päästöjen pienentyessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 992

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 272

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 988

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 306 211

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Raahen, Kemi-Tornion, Ylivieskan, Oulun

Kunnat: Oulu, Kalajoki, Tornio, Raahe

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Projektin valmistelijat ovat analysoineet sukupuolijakaumaa niin laiva- ja satamaliikenteen kuin tekniikan akateemistenkin piirissä, koska hanke liittyy tiiviisti näille aloille. Molemmat tarkastellut alat ovat perinteisesti hyvin miesvaltaisia aloja, joskin hidasta muutosta on havaittavissa. Tekniikan Akateemisten v. 2015 tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten osuus koko tekniikan akateemisten jäsenistöstä oli 22%, ja opiskelijoiden osuus 24%. Saman selvityksen mukaan miehet työskentelevät tyypillisesti teollisuudessa ja yksityisellä sektorilla kun taas teknisten alojen naiset työllistyvät miehiä useammin suunnittelualalle, yliopistoihin ja valtion tai kuntien palvelukseen. Miesten pääasialliset työtehtävät liittyvät usein tuotekehitykseen, tuotantoon, myyntiin ja ICT-tehtäviin, kun taas naiset työllistyvät miehiä yleisemmin projekti- ja tutkimustehtäviin. Tilastokeskuksen mukaan v. 2013 laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköistä ja ohjaajista jopa yli 90% oli miehiä, kun taas erityisasiantuntijoista lähes puolet olivat naisia. Tekniikan eri koulutusaloista vain ympäristötekniikassa sekä tekstiili- ja vaatetustekniikassa naisten osuus valmistuneista ylitti 50% v. 2015 (https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/nais et-ja-miehet-tekniikan-alalla).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Projektin osapuolet ovat sitoutuneet sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen ja huomioivat asian nimittäessään hankehenkilöstöä. Teollisuuden alat ja satamaympäristö ovat yleisesti miesvaltaisia, kun taas ympäristö- ja tutkimustehtävissä naisia työskentelee suhteessa enemmän.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole päätavoite, hankkeessa tehdään kuitenkin aktiivisesti työtä tasa-arvon edistämiseksi aina kun mahdollista ja se tarjoaa tietoa tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Mainittakoon, että projektiin jo nyt sitoutuneista henkilöistä yli 50% on naisia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Hankkeen tavoitteena on parantaa satamien energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, joilla on välitön vaikutus hiilidioksidipäästöjen alenemiseen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	8
Hankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä satama-alueilla, mikä edellyttää myös uusia laitehankintoja ja rakenteellisia muutoksia satamien energiajärjestelmiin. Tässä yhteydessä voidaan pienentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä työskentelyolosuhteisiin. Uusien energiajärjestelmien suunnittelussa voidaan mm. huomioida lyhenevä ja leudontuva talvi parantamalla satama-alueen valaistusta ja lisäämällä maakaapelointeja myrskytuulien ja tulvien takia. Vastaavasti kesän pidentyviä hellejaksoja vastaan voidaan varautua riittävällä jäähdytyskapasiteetilla satama-alueiden yrityksissä ja vieraileville laivoille. Välillisesti hankkeessa voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen lisäämällä hiilivapaan energian käyttöä, lisätä energiaturvallisuutta vähentämällä riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta ja lisäämällä lähellä tuotetun ja käytetyn hiilineutraalin energian määrää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	5	7
Satamien toiminnan kehittäminen energiatehokkaampaan suuntaan parantaa suoraan ympäröivän luonnon monimuotoisuutta. Pitkällä aikavälillä laivaliikenteen ja satamatoiminnan pienempien ympäristövaikutusten välillisenä lopputuloksena on Perämeren ympäristön tilan parantuminen, mikä puolestaan edistää meren ekosysteemien monimuotoisuuden uusiutumista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	10	8
Hankkeen tarkoituksena on tehostaa energiankäyttöä ja lisätä vähähiilisen energian osuutta, joten se parantaa suoraan satama-alueiden ekologista jalanjälkeä. Hanke alentaa sataman hiilijalanjälkeä ja muuta ympäristökuormitusta, sillä toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää huomattavasti laivaliikenteestä aiheuttavia päästöjä satama-alueilla. Pitkällä aikavälillä kuljetuksesta aiheuttavat päästöt vähenevät myös kokonaisvaltaisesti. Hankkeen pyrkimys tehostaa laivojen ja satamien jätehuoltoa edistää välillisesti pyrkimystä pitää Perämeri puhtaana.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	8	5
Hankkeen toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on useita Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa alueita, jotka on suojeltu ympäristöministeriön asetuksella 354/2015 27.3.2015. Alueiden suojeluperusteena on EU:n luontodirektiivi 92/43/ETY tai EU:n lintudirektiivi 79/409/ETY. Hankkeessa suunnitelluilla toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus luonnon ja vesialueiden puhtaana säilymiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Hanke pienentää suoraan satama-alueiden ympäristöjalanjälkeä ja materiaalien kuljetukseen ja/tai rahtaukseen tarvittavaa energiamäärää. Hanke tehostaa myös satamien materiaalitehokkuutta sekä jätteiden synnyn ehkäisyä ja jätteiden asianmukaista hyödyntämistä satama-alueilla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	10	10
Hanke edistää suoraan uusiutuvan energian käyttöä satama-alueella (esim. paneelien asentaminen satamarakennuksiin ja aurinkoenergian käyttö satama-alueella). Välillisesti hanke tulee lisäämään uusiutuvan energian käyttöä myös laivaliikenteessä, sillä pitkän aikavälin tavoitteena satamilla on välittää laivoille lähialueella tuotettua uusiutuvaa energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Hankkeen päätavoitteena on kehittää Energiaviisas satama -malli ja käytännön työkalu, joiden keskiössä ovat uusiutuvan energian käytön lisääminen satama-alueilla sekä välitys satama-alueen muille toimijoille ja satamissa vieraileville laivoille, kiertotalouden edistäminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen. Energiaviisas satama -mallin käyttöönotto voi tarjota myös palveluja alueen cleantech-yrityksille ja edistää heidän toimintaansa sekä vihreää logistiikkaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Projektin yhtenä päätavoitteena on kehittää energiaviisaan ja vihreän sataman konseptia, jonka keskeisenä osana on tarjota aineettomia palveluja erityisesti satamille ja satama-alueiden toimijoille sekä alueen cleantech-yrityksille. Lisäksi toimintamalli voidaan siirtää muihin vastaaviin laaja-alaisiin kohteisiin ja näin edistää välillisesti cleantech-palvelujen laajentamista.
Liikkuminen ja logistiikka	5	5
Satamat ovat logistiikkayrityksiä ja tärkeitä liikenteen solmukohtia. Hanke edistää suoraan satamien toimintaa ja esim. materiaalien kulkua satama-alueella ja niiden lähiympäristössä sekä satamien ulkopuolelle. Hankkeessa kehitettävää Energiaviisas Satama -mallia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös matkustajasatamiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	8
Hanke lisää hankkeeseen sitoutuneiden yritysten osaamistasoa ja edistää hyvinvointia satama-alueilla ja niiden ympäristössä kartoittamalla ja vähentämällä alueen ympäristökuormitusta. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa kehitettävä Energiaviisas satama -malli sitoo satamat paremmin ympäröivään yhteiskuntaan ja edistää näin koko alueen yleistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen päätoimijoista yli puolet on naisia. Myös ohjausryhmätoiminnassa huomioidaan tasa-arvon edistäminen. Satamatoiminta on perinteisesti hyvin mieskeskeistä, joten ympäristötekniikan naispuoliset osaajat parantavat satamien imagoa tasa-arvoa arvostavana yhteisönä. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös lisätä työpaikkoja cleantech-alalla, joka kiinnostaa erityisesti naisia. Näin hanke voi välillisesti edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	3
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioidaan hankkeen aikana työllistämisessä. Eenrgiaviisas satama -malli ja sen mukaisesti toimiva satamaympäristö voi edistää tätä tavoitetta lisäämällä myös korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten kiinnostusta ja mahdollisuuksia työskennellä satamissa ja muualla Suomen meriteollisuudessa.
Kulttuuriympäristö	2	4
Hanke on saanut inspiraationsa Kööpenhaminan ja muiden kansainvälisten satama-aluieiden toiminnasta, missä satama-alueiden kehittämisessä on panostettu paljon myös kulttuuriympäristöjen kehittämiseen. Projekti huomioi kestävän kehityksen periaatteet ja edistää sen tavoitteiden saavuttamista. Hankkeessa ja energiaviisas satama -toimintamallin kehittämisessä huomioidaan myös Valtioneuvoston Kulttuuriympäristö –strategia huomioimalla myös fyysisen ympäristön kehittäminen (esim. alueen maisema-arvot ja mahdolliset rakennetut kulttuuriympäristökohteet).
Ympäristöosaaminen	9	10
Projektin tavoitteena on lisätä huomattavasti satamien ja satama-alueella toimivien yritysten ympäristöosaamista hankkeen aikana tehtävien selvitysten, kehittämiskohteiden ja viestinnän kautta. Välillisesti Energiaviisas satama -toimintamalli tulee edistämään cleantech-toimialaa ja mahdollistaa samalla ympäristöosaamisen vahvistumisen hankkeen toiminta-alueella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tulevaisuuden tehokas ja kestävä satama on resurssiviisas ja vähähiilinen, mikä edellyttää uusien hiilivapaiden teknologioiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa satamissa. Hankkeessa kehitetty Energiaviisas Satama -konsepti ja itsearviointityökalut tarjoavat satamille tiekartan näiden saavuttamiseksi. Työkalujen avulla satamat voivat laatia itsenäisesti oman strategisen energianhallintasuunnitelmansa, arvioida ympäristöjalanjälkensä suuruutta ja löytää oikeat, satamakohtaiset ratkaisut energiatehokkuuden parantamiseksi ja ympäristökuormituksen pienentämiseksi.

Hankkeessa on kehitetty helppokäyttöiset itsearviointityökalut satamien energiankulutuksen ja -muotojen tarkasteluun, uusiutuvan energian tuotantopotentiaalin ja hiilijalanjäljen laskentaan sekä strategisen energianhallintasuunnitelman laatimiseen. Jokainen työkalu sisältää lomakepatteriston ja tapauskohtaiset toimenpideohjeistukset ympäristövaikutusten pienentämiseksi, jotka pohjautuvat kerättyyn tietoon. Kokonaisuudessaan EVISA-työkalupakki koostuu viidestä osasta: 1) Esiselvitys - kartoitus sataman ympäristö- ja energia-asioihin liittyvistä käytänteistä sekä jo tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tasosta sataman nykytilan kestävyyden arvioimiseksi, 2) Sataman energiakatselmus - yksityiskohtainen katselmus sataman ja sen toimintojen tämänhetkisestä energiankulutuksesta, käytetyistä energianlähteistä ja käyttökohteista, 3) Uusiutuvan energian potentiaalin laskenta - arviointi satama-alueen uusiutuvan energian asentamispotentiaalista ulkoisiin olosuhteisiin ja investoinnin taloudelliseen kannattavuuteen perustuen, 4) Hiilijalanjäljen laskenta - sataman kasvihuonekaasupäästöjen yksityiskohtainen laskenta suurimpien päästölähteiden ja tärkeimpien kehityskohteiden tunnistamiseksi, ja 5) Strateginen energianhallintasuunnitelma - sataman pitkän aikavälin energianhallintasuunnitelman kehittäminen huomioimalla aiemmin tunnistetut puutteet ja luomalla etenemissuunnitelman tuleville vuosille. Jokainen työkalu sisältää lomakepatteriston lisäksi myös kirjalliset ohjeet ja lyhyitä opetusvideoita työkalujen käyttöön. Materiaalit on tehty suomeksi ja englanniksi ja ne on vapaasti saatavilla Oulun yliopiston verkkosivuilta (www.oulu.fi/fi/projektit/energiaviisas-satama) sekä Satamaliiton sivuilta (https://www.satamaliitto.fi/fin/ajankohtaista/energiaviisas-satama/).

Hanke on toteutettu Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä yhdessä Oulun, Raahen, Outokumpu/Tornion (Röyttä) ja Kalajoen satamien sekä Satamaliiton kanssa. Partnerisatamat osallistuivat hankkeeseen toimittamalla tarvittavaa tietoa ja raakadataa EVISA-työkalujen kehitysvaiheessa sekä toimimalla todellisten olosuhteiden testausympäristönä kehitetyille työkaluille. Suomen Satamaliitto on sitoutunut hankkeeseen levittämällä hankkeen tuloksia ja isännöimällä kehitettyä työkalua hankkeen myös päätyttyä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot