|
|
|
Hankekoodi: A75707
Hankkeen nimi: Uudet haitta-aineet jätevesissä ja järviympäristössä eteläisellä Saimaalla - UHASA
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 029 446 2111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mirka Viitala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirka.viitala(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 434 1057
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Viime vuosina huomiota ovat herättäneet uudenlaiset ympäristöön päätyvät yhdisteet ja partikkelit, kuten mikromuovit, lääkeaineet, keinotekoiset makeutusaineet, palonestoaineet ja UV-suodattimet. Useiden niin kutsuttujen uusien haitta-aineiden tiedetään aiheuttavan ympäristöön päätyessään riskejä eliöstölle, mutta yhdisteiden pitoisuuksia ei ole tutkittu laajemmin ympäristöstä. Esimerkiksi mikromuovien osalta tutkimus on keskittynyt enimmäkseen merialueille, eikä Suomen järvissä esiintyvää mikromuovikuormitusta ole juurikaan selvitetty.
Merkittävä osa kuluttajien käyttämistä uusista haitta-aineista kulkeutuu pesu- ja jätevesien mukana jätevedenpuhdistamoille ja edelleen ympäristöön yhdisteiden ominaisuuksista ja jätevedenkäsittelyprosesseista riippuen. Valtaosa uusista haitta-aineista ei kuitenkaan sisälly jätevedenpuhdistamoille asetetun lakisääteisen seurannan piiriin, joten näiden haitta-aineiden poistotehokkuuden seuranta on pääosin jätevedenpuhdistamoiden omien resurssien ja intressien varassa. Koska perinteiset jätevedenkäsittelyprosessit on suunniteltu poistamaan jätevesistä lähinnä ravinteita ja kiintoainesta, erilaisten yhdisteiden poistuminen jätevesiprosesseissa voi vaihdella suuresti. Koska jätevedenpuhdistamoita koskeva lainsäädäntö tulee tulevaisuudessa todennäköisesti kiristymään uusien haitta-aineiden osalta, jätevedenpuhdistamoilta tullaan vaatimaan myös entistä tiukempaa päästöseurantaa.
Esitetyssä hankkeessa selvitetään uusien haitta-aineiden kuormitusta eteläiseen Saimaaseen purettavissa jätevesissä sekä uusien haitta-aineiden kulkeutumista järviympäristössä. Hankkeessa selvitetään valikoitujen haitta-aineiden poistotehokkuutta ja kulkeutumista alueen jätevedenpuhdistamoilla sekä tutkitaan valikoitujen, jo käytössä-olevien lietteenkäsittelymenetelmien kykyä poistaa uusia haitta-aineita jätevesilietteestä. Lisäksi hankkeessa selvitetään valikoitujen haitta-aineiden esiintymistä eteläisen Saimaan järviympäristössä, keskittyen erityisesti jätevesien purkualueisiin sekä satama- ja ulappa-alueisiin.
Esitetyn hankkeen tavoitteena on tarjota Saimaan alueen jätevedenpuhdistamoille kattavasti tietoa puhdistamoiden kautta ympäristöön päätyvistä uusista haitta-aineista, keskittyen erityisesti mikromuoveihin ja valikoituihin lääkeaineisiin. Hankkeen tavoitteena on myös verrata eri puhdistamotyyppien puhdistustehoja näiden haitta-aineiden osalta sekä tarjota eri toimijoille kaivattua tietoa uusien haitta-aineiden esiintymisestä jätevesissä ja vesiympäristössä. Hankkeessa saatavat tiedot näiden haitta-aineiden nykytilanteesta ovat tulevaisuudessa tärkeitä lähtökohtia erityisesti jätevedenpuhdistamoille haitta-aineita koskevan lainsäädännön kiristyessä. Tulokset mahdollistavat myös jäteveden- ja lietteenkäsittelyratkaisuja tarjoavien yrityksien liiketoiminnan vahvistumisen.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Saimaan alueella sijaitsevat jätevedenpuhdistamot, joille hanke tarjoaa tietoa käytössä olevien käsittelymenetelmien tehokkuudesta poistaa uusia, toistaiseksi lainsäädännön ulkopuolella olevia haitta-aineita. Hankkeessa raportoidaan tuloksia myös erilaisten lietteenkäsittelymenetelmien soveltuvuudesta uusien haitta-aineiden poistamiseen jätevesilietteistä. Jätevedenpuhdistamot ja lietteenkäsittelylaitokset voivat hyödyntää näitä tuloksia päivittäessään laitteistojaan tulevaisuuden vaatimuksiin soveltuviksi. Hankkeessa saatavia tuloksia voivat hyödyntää alan yritykset ja muut toimijat, kuten Mikkelin Vesi, Savonlinnan Vesi, Nanopar Oy ja Eco WWS Oy.
Hankkeen aikana yritysten ja kunnallisten tahojen kanssa kartoitetaan myös muita tulosten hyödyntämismahdollisuuksia ja pyritään kehittämään uusia tutkimusaihioita.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuranta-alueen ulkopuolella olevat jätevedenpuhdistamot, jotka voivat hyödyntää tutkimuksessa raportoituja tuloksia prosessiensa suunnittelussa ja oman kuormituksensa arvioimisessa.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin lukeutuvat myös jäteveden ja jätevesilietteiden käsittelyratkaisuja tarjoavat yritykset, joille hankkeen tulokset tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Saimaan alueella toimivat yritykset, joiden liiketoiminta perustuu puhtaaseen järviympäristöön, sekä alueella asuvat ihmiset ja yhteisöt, joille hanke tarjoaa tietoa Saimaan kuormitustilanteesta uusien haitta-aineiden osalta.
Välillisiksi kohderyhmiksi voidaan lukea myös Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUTin erotustekniikan osaston kotimaiset ja kansainväliset tutkimusyhteistyökumppanit, joiden kanssa osasto tekee muun muassa yhteisjulkaisuja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 272 423
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 268 613
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 388 176
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 207
Maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Savitaipale, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Hankkeen tulokset voivat edesauttaa mm. lietteiden hyödyntämistä viljelykäytössä ja siten luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Välillinen vaikutus: Hankkeen tulokset tarjoavat lisätietoa vesistöjen tilasta, mitä voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutosten arvioinnissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Välillinen vaikutus: Tutkimuksen tarjoamia tietoja haitta-aineiden esiintymisestä voidaan käyttää arvioitaessa niiden aiheuttamia potentiaalisia ympäristövaikutuksia eteläisellä Saimaalla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Välillinen vaikutus: Tutkimus lisää tietoa pintavesien kuormitustilanteesta uusien haitta-aineiden osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää jätevedenpuhdistamoiden kehitystyössä ja siten parantaa pintavesiin johdettavien jätevesien laatua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Kohdealueella sijaitsee Natura 2000 -alueita. Hankkeen tuloksia haitta-aineiden esiintymisestä voidaan hyödyntää alueiden suojelussa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 7 |
| Välitön vaikutus: Hankkeessa tuotetaan tietoa jätevesien ja lietteiden sisältämistä haitta-aineista. Tietoja voidaan hyödyntää välittömästi näiden materiaalivirtojen jatkokäyttöä ajatellen. Välillinen vaikutus: Hankkeessa saatavia tuloksia haitta-aineiden kulkeutumisesta jätevedenpuhdistamolla voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen eri puhdistamoiden haitta-ainepitoisuuksien arvioinnissa ja siten vaikuttaa mm. lietteiden hyötykäyttöön lannoitteina. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Välitön vaikutus: Hankkeeseen osallistuva Nanopar on paikallinen yritys, joka hyötyy hankkeessa tehtävästä haitta-aineanalytiikasta. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus ry:n kanssa. Välillinen vaikutus: Hankkeessa saatavat tulokset voivat mahdollistaa jäteveden - ja lietteenkäsittelyprosessien mahdollisen kehittämisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 3 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen aikana kehitetään mikromuovien analysointipalvelua jätevesien ja ympäristönäytteiden osalta. Välillinen vaikutus: Hankkeessa kehitettävää analysointipalvelua voidaan hyödyntää hankkeen loputtua erilaisten ympäristö- ja prosessinäytteiden mikromuovianalytiikassa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Hankkeen tulokset voivat edesauttaa lietteen hyötykäyttöä puhdistamoiden lähialueilla, mikä vähentäisi jätevedenkäsittelyyn liittyvän logistiikan tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: Hanke tarjoaa tietoa haitta-aineiden esiintymisestä eteläisellä Saimaalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Hankkeen tulokset toimivat apuna eteläisen Saimaan kulttuuriympäristön vaalimisessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 8 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen aikana kehitetään mikromuovien analytiikkaan liittyvää osaamista sekä selvitetään haitta-aineiden esiintymistä ympäristössä. Välillinen vaikutus: Hankkeessa tuotettua ympäristöosaamista voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen hankkeen jälkeen haitta-aineiden analyytikan osalta. | ||
Hankkeessa kartoitettiin jätevedenpuhdistamoiden kautta eteläiseen Saimaaseen kulkeutuvien uusien haitta-aineiden, erityisesti yli 100 µm kokoisten mikromuovien ja valikoitujen lääkeaineiden määriä. Hanke tarjosi uutta tietoa Suomen jätevedenpuhdistamoiden kyvystä poistaa mikromuoveja ja lääkeaineita jätevesistä puhdistamoilla, joilta näitä haitta-aineita ei ole aiemmin määritetty tässä mittakaavassa. Tutkimuksen tueksi analysoitiin sekä seitsemältä jätevedenpuhdistamolta että neljältä käsitellyn jäteveden purkualueelta kerättyjä näytteitä vuosien 2020–2022 aikana. Hankkeeseen osallistuivat Mikkelin Metsä-Sairilan, Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen puhdistamot, Savonlinnan Pihlajaniemen puhdistamo, Savitaipaleen Peijonsuon puhdistamo sekä Puumalan vesiosuuskunnan puhdistamo. Lisäksi selvitettiin infrapunakuivauksen soveltuvuutta jätevesilietteen käsittelemisessä mikromuovien poistamiseksi.
Hankkeen tulosten perusteella suuremmat puhdistamot poistivat sekä mikromuoveja että lääkeaineita pieniä puhdistamoita tehokkaammin. Näin ollen valtaosa Saimaan eteläosiin johdettavista jätevesistä käsitellään tehokkaasti. Puhdistamosta riippuen jätevesien mikromuoveista päätyi vesistöön enintään 3 %. Myös tietyt lääkeaineet, kuten parasetamoli ja ibuprofeeni, poistuivat tehokkaasti kaikilla puhdistamoilla. Osa lääkeaineista kuitenkin poistui heikosti myös suuremmilla puhdistamoilla käytetyistä tehokkaammista käsittelymenetelmistä huolimatta, minkä vuoksi eteläiseen Saimaaseen kohdistuu jatkuvaa kuormitusta muun muassa furosemidin ja diklofenaakin muodossa.
Tutkituista järvialueista Mikkelin alapuolinen Saimaa vaikuttaisi olevan herkempi sekä mikromuovien että lääkeaineiden vaikutuksille verrattuna Savonlinnan, Puumalan ja Savitaipaleen järvialueisiin. Vuonna 2021 käyttöönotettu Metsä-Sairilan puhdistamo poistaa jätevesistä tutkitun kokoluokan mikromuovit sekä osan lääkeaineista, mutta järvivedestä havaittiin pieninä pitoisuuksina mm. karbamatsepiinia ja tramadolia, jotka kulkeutuvat järvessä useita kilometrejä.