Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75713

Hankkeen nimi: TEKO - Tehokas konepaja

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Kerminen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.kerminen(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3311

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista seuraavien vuosikymmenten aikana. Eduskuntapuolueet ovat yhteistuumin vuoden 2019 alussa linjanneet merkittävästä ilmastotavoitteiden kiristämisestä ja hallitusohjelma noudattaa tätä linjausta. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja energian säästäminen sekä energiatehokkuuden parantaminen ovat nopein ja kannattavin tapa vähentää kasvihuonekaasuja ja hillitä ilmastonmuutosta.

Teollisuus käyttää lähes puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Teollisuuden tuotanto on kasvanut viime vuosina kuten myös sen energiankulutus. Energiaintensiivisillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa on kiinnitetty jo pitkään huomiota tuotantoprosessien tehokkuuteen. Tilanne ei ole aivan yhtä valoisa perinteisellä koneenrakennuksen toimialalla. Satakunnassa ovat useat konepajat viivästyttäneet laitehankintoja ja näin jättäneet toteuttamatta energiatehokkuutta parantavia investointeja. Erityisesti hitsaavissa konepajoissa on nähtävissä potentiaalia parantaa tuotanto- ja energiatehokkuutta teknologiainvestointien avulla.

Tehokas konepaja -hankkeen tavoitteena on kehittää konepajojen energiatehokkaita ratkaisuja hyödyntäen uusia digitaalisia menetelmiä ja teknologioita. Pienillä ja keskisuurilla konepajoilla on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen energiankäytön optimointiin, tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pienten ja keskisuurien konepajojen tulee tuntea vähähiilisten tuotantomenetelmien hyödyntämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kehittämismahdollisuuksia sekä osata investoida älykkäästi näiden tietojen valossa. Jotta pk-konepajoilla on valmius vastata tulevaisuuden hiilineutraaliustavoitteisiin ja niistä aiheutuviin ohjaustoimiin, kannattaa kaikki kehittämistoimet ja investoinnit tehdä vähähiilisten tuotantomenetelmien ohjaamana. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistama teollisuuden vallankumous on jo meneillään ja satakuntalaisten konepajayritysten on tärkeä hypätä muutoksen mukaan, jotta ne ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessa.

Hankkeen päätuloksina saadaan konepajateollisuuden pk-yrityksille soveltuvia, demonstrointiin, pilotointiin ja teknologiaselvityksiin perustuvia konepajojen tuotantoautomaatioon liittyviä uusia ratkaisuja, joilla tuetaan konepajojen vähähiilisyysstrategioiden kehittämistä ja toteuttamista. Samalla syntyy malleja investointien toteuttamiseen sekä merkittävimpien kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja menetelmien tuotannollistamiseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kautta tavoitellaan konepajojen tuottavuuden kasvua sekä yleisen tehokkuuden nostoa. Hankkeen vähähiilisiä tuotantomenetelmiä kehittävät toimet kohdistetaan digitalisaation lisäämiseen konepajoissa erityisesti hyödyntämällä moderneja menetelmiä kuten automaatiota, 3D-konenäköä, robottihitsausta ja offline-ohjelmointia. Yhtenä isona tavoitteena on juurruttaa kokeilukulttuuria pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä löytää ratkaisuja, joilla pientenkin yritysten tuotantokustannukset saadaan pidettyä sellaisella tasolla, että toimintaa voidaan kehittää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat satakuntalaiset pienet ja keskisuuret sekä mikrokonepajayritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat satakuntalaiset kaupungit sekä sellaiset yritykset, joiden pitäisi jatkossa osata toimittaa konepajoille vähähiilisiä tuotantoratkaisuja ja -teknologioita. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. Samoin välillisenä kohderyhmänä on SAMKin opiskelijat ja henkilökunta, joille hankkeessa tehtyjen selvitysten tuloksia ja tietoa uusista vähähiilisistä tuotantomenetelmistä levitetään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 019

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 186 251

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 599

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 266 074

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Pomarkku, Rauma, Huittinen, Säkylä, Merikarvia, Ulvila, Siikainen, Kankaanpää, Pori, Kokemäki, Nakkila, Eura, Harjavalta, Karvia, Eurajoki, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelun aikana ei ole tehty laajaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta, koska konepaja-alan tilastot keskittyvät pääasiassa työllisyyden tarkasteluun eikä sukupuolijakaumaan. Hankkeen valmistelussa on kuitenkin huomioitu sukupuolinäkökulmaa tarkasteltaessa työn kuormittavuus- ja fyysisen rasituksen tekijöitä. Hankkeen yhtenä selkeänä lähtökohtana on kuitenkin ollut tavoite, että tuotantomentelmien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet parantavat osaltaan työn kuormittavuutta sekä vähentävät fyysistä rasitusta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tutkimuksissa (A. Carlsson-Kanyama et al. 2008, I. Schultz et al. 2009, Eurobarometer 2007:31) on todettu, että naiset ja miehet reagoivat eri tavoin energiansäästämistavoitteisiin. Miehiä kiinnostaa tekniset ratkaisut ja naisia taas kiinnostaa oman toiminnan muuttaminen. Naiset suhtautuvat positiivisemmin energiansäästöön ja valitsevat mieluummin uusiutuvia energialähteitä miehiin verrattuna. Hankkeen tiedonlevityksessä pyritään huomioimaan nämä sukupuolten väliset käyttäytymiserot.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pyritään tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat ja vahvuudet sekä huomioimaan niitä teknologiakehittämisestä kerrottaessa. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavilla teknologioilla tähdätään resurssiviisauteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 7
Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä kasvatetaan pk-konepajojen valmiutta vastata tulevaisuuden hiilineutraaliustavoitteisiin ja niistä aiheutuviin ohjaustoimiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Energiatehokkuuden parantamisen ja vähähiilisten tuotantomenetelmien kautta saavutetaan välillistä hyötyä kasvillisuudelle, eliöille ja luonnon monimuotoisuudelle pitkällä aikavälillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilisten tuotantomenetelmien hyödyntäminen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 9
Energiatehokkuuden arantaminen ja vähähiilisten tuotanmenetelmien hyödyntäminen edistävät materiaalien kulutuksen optimointia ja vähentävät jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Pk-konepajojen tuotannon ja energiatehokkuuden parantaminen varmistavat yritysten toiminnan jatkuvuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hankkeessa kehitetään malleja vähähiilisten tuotantomenetelmien hyödyntämiselle sekä konepajojen energiatehokkuuden kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Vähähiilisten tuotantomenetelmien kehittämistä tarkastellaan hankkeessa myös yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten väliset erot tiedonlevityksessä ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 5
Hanke edistää ympäristöosaamisen kehittymistä konepajoilla, joilla keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisten tuotantomenetelmien hyödyntämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista seuraavien vuosikymmenten aikana. Eduskuntapuolueet ovat yhteistuumin vuoden 2019 alussa linjanneet merkittävästä ilmastotavoitteiden kiristämisestä ja hallitusohjelma noudattaa tätä linjausta. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja energian säästäminen sekä energiatehokkuuden parantaminen ovat nopein ja kannattavin tapa vähentää kasvihuonekaasuja ja hillitä ilmastonmuutosta. Teollisuus käyttää lähes puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Teollisuuden tuotanto on kasvanut viimevuosina kuten myös sen energiankulutus. Viimeaikainen energian hinnan voimakas nousu on johtanut yritysten kovaan kiinnostukseen energiatehokkuuden parantamiseen sekä energian säästöön. Tehokas konepaja -hankkeessa toteutettiin Energiatehokkuuden käsikirja konepajoille. Käsikirja on julkaistu kaikkien kiinnostuneiden saataville hankkeen verkkosivuilla ja sen avulla konepajojen on helppo lähteä liikkeelle energiatehokkuuden parantamisessa.

Tehokas konepaja -hankkeen tavoitteena oli kehittää konepajojen energiatehokkaita ratkaisuja hyödyntäen uusia digitaalisia menetelmiä ja teknologioita. Hankkeen kehitystoimet kohdistuivat erityisesti pieniin ja keskisuuriin konepajoihin, joilla oli selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen energiankäytön optimointiin, tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pienten ja keskisuurien konepajojen tulee tuntea vähähiilisten tuotantomenetelmien hyödyntämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kehittämismahdollisuuksia sekä osata investoida älykkäästi näiden tietojen valossa. Jotta pk-konepajoilla on valmius vastata tulevaisuuden hiilineutraaliustavoitteisiin ja niistä aiheutuviin ohjaustoimiin, demonstroitiin hankkeessa vähähiilisiä, digitaalisia ja kannattavuutta parantavia tuotantotekniikoita. Demonstraatioiden ja kokeilujen avulla kehitettiin yritysten resilienssiä haastavassa markkina- ja maailmantilanteessa.

Hankkeen päätuloksina saatiin konepajateollisuuden pk-yrityksille soveltuvia, demonstrointiin, pilotointiin ja teknologiaselvityksiin perustuvia konepajojen tuotantoautomaatioon liittyviä uusia ratkaisuja, joilla tuettiin konepajojen vähähiilisyysstrategioiden kehittämistä ja toteuttamista. Samalla syntyi malleja investointien toteuttamiseen sekä tunnistettiin merkittävimpiä kehittämiskohteita ja kehitettiin menetelmiä näiden tuotannollistamiseksi. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kautta tavoiteltiin konepajojen tuottavuuden kasvua sekä yleisen tehokkuuden nostoa. Hankkeen vähähiilisiä tuotantomenetelmiä kehittävät toimet kohdistettiin digitalisaation lisäämiseen konepajoissa erityisesti hyödyntämällä moderneja menetelmiä kuten automaatiota, 3D-konenäköä, robottihitsausta ja offline-ohjelmointia. Hankkeessa juurrutettiin myös kokeilukulttuuria pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.