Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75714

Hankkeen nimi: Oulu South Goes Global

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1791817-6

Jakeluosoite: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, PL 62

Puhelinnumero: 044-439 3288

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: RAAHE

WWW-osoite: http://www.raahenseutukunta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hillevi Yli-Torvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kansainvälistymispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hillevi.ylitorvi(at)raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-830 3185

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen ensimmäisenä päätavoitteena on käynnistää Oulun eteläisten seutukuntien alueella aktiivinen kansainvälinen Invest in -toiminta. Hankkeen osatavoitteet ovat:
• Alueen Invest in -painopisteiden määrittely ja valintaan perustuvan aktiivisen aluemarkkinoinnin käynnistäminen, jotta alueelle saataisiin uusia Invest in -sijoituksia
• Invest in -ehdotusten tekeminen sijoittajille eri lähteistä saatujen myyntijohtolankojen perusteella
• Alueen kuntien ja kaupunkien sijoittumisedellytysten ja -palvelujen kehittäminen yhteistyössä kuntien ja kaupunkien edustajien kanssa.

Toimenpiteet:
Hanketta toteutetaan seuraavien työpakettien kautta:

A. ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN TASO

TYÖPAKETTI 1: TARJOAMA
ALUEEN INVEST IN -TARJOAMAN RAKENTAMINEN JA KONSEPTOINTI

TYÖPAKETTI 2: TOIMIJOIDEN VALMIUDET JA ROOLIT
ERI TOIMIJOIDEN INVEST IN -VALMIUKSIEN PARANTAMINEN SEKÄ YHTEISTYÖRAKENTEISTA JA TYÖNJAOSTA SOPIMINEN

TYÖPAKETTI 3: HALLINTO
HANKEHALLINNOINTI JA VIESTINTÄ

B. KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TASO

TYÖPAKETTI 4: YHTEISTYÖVERKOSTOT
ULKOMAISTEN INVESTOINTIEN HOUKUTTELEMISEN YHTEISTYÖMALLIN LUOMINEN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

TYÖPAKETTI 5: TUNNISTAMINEN
ULKOMAISTEN INVESTOINTIEN HOUKUTTELEMINEN – ENNAKOINTI, MYYNTIJOHTOLANGAT

TYÖPAKETTI 6: MARKKINOINTI
PROAKTIIVISET MARKKINOINTITOIMENPITEET

- Hankevetäjät:

Hankehenkilöstö tulee käsittämään Raahen kehittämiskeskuksessa työskentelevän projektipäällikön ja NIHAK Ry:ssä työskentelevän projektikoordinaattorin. Molempien tehtävänimikkeiden palkkakustannukset hankkeen ajalta on sisällytetty tämän hankkeen kustannusarvioon. Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus ja osaaminen kansainvälisestä liiketoiminnasta.

- Tulokset:

Hankkeen toimenpiteillä lisätään Oulun eteläisten seutukuntien vetovoimaisuutta ja yritystoimintaa kehittämällä toimintaympäristöä ja osaamista, jonka varaan yritykset, kunnat, koulutusyksiköt, seurat, yhdistykset ja järjestöt voivat rakentaa uutta toimintaa, kehittää nykyistä palvelutuotantoa sekä suunnitella investointeja.

Hankkeen tuloksena Oulun eteläisen alueen seutukuntien elinkeinorakenne monipuolistuu, yritysten määrä lisääntyy, olemassa olevat yritykset kasvavat ja kehittyvät sekä työpaikkojen määrä lisääntyy. Eri toimijoiden välinen yhteistyö seudun investointitoimenpiteissä tiivistyy.

Pidemmällä tähtäimellä seudun vetovoimaisuus lisääntyy ja imago parantuu, joka näkyy vierailijamäärien, tulijoiden ja kävijöiden, lisääntymisenä ja olijoiden, eli asukasluvun positiivisena muutoksena. Pitkän aikavälin vaikutuksena hankealueesta tulee yksi Suomen houkuttelevimmista kohteista ulkomaisille sijoituksille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ennen kaikkea alueelle sijoittuvat ja/tai perustettavat uudet yritykset sekä alueella toimiviin yrityksiin sijoittavat tahot. Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen julkiset ja yksityiset kehittämisorganisaatiot sekä kunnat ja kaupungit alueella.

Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan Invest in -palvelu on suunnattu sijainti- tai
sijoitusmahdollisuuksia etsiville sijoittajille. Palvelussa kartoitetaan mahdolliset asiakkuudet ja yhteistyökumppanit, osaavan henkilökunnan saatavuus, henkilökunnan siirtymispalvelut, tarvittavat toimitila- ja tonttiratkaisut, rahoitussuunnitelmat ja muut asiakkaan määrittelemät tarpeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on kaikki alueella toimivat yritykset sekä alueen koko työvoima, jolle Invest in -palvelujen kautta tarjotaan uusia työllistymismahdollisuuksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 436 146

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 428 230

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 623 064

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 611 755

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Reisjärvi, Siikalatva, Alavieska, Merijärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Oulainen, Sievi, Pyhäjärvi, Raahe, Siikajoki, Haapajärvi, Pyhäntä, Nivala, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Raahen seudun yrityspalveluiden toteuttamasta tutkimuksesta kävi ilmi, että kehittämisyhtiöiden henkilöstöstä on naisia 50,94 prosenttia ja miehiä 49,05 prosenttia (RSYP oma tutkimus 9.12.2019). Tutkimuksen kohteena olivat 12 eri kehittämisyhtiötä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Otosyksiköiden poimiminen suoritettiin systemaattisella otannalla. Suomen yrittäjänaisten valtakunnallisen yrittäjäjärjestön mukaan Suomessa oli yrityksiä vuonna 2013 yhteensä noin 283 390. Naisten osuus yrittäjistä oli noin 84000, eli kolmannes kaikista yrityksistä. Puhelinkeskustelun mukaan (Suomen Yrittäjänaiset / Helena Pitkonen 5.12.2019), tämä tieto ei ole muuttunut. Vuonna 2016 mikroyrityksiä oli Suomessa 337 342 kappaletta, ja ne edustivat lähes 95 % yrityskannasta. (Tilastokeskus, 2018). Noin joka kolmas yrittäjä on nainen. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisun 1/2018 mukaan Pohjois-Suomen yritysten kasvutekijät tutkimuksen mukaan mikroyrityksissä toimii miehistä 64 prosenttia ja naisista 36 prosenttia. Tulosta voidaan pitää normaalijakautuneena. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin edustamalla organisaatiotaan taikka yritystään. Kukin näistä tahoista nimeää omat edustajansa näihin toimenpiteisiin ja edustajissa on sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvat tahot nimeävät hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat edustajansa ammatillisen osaamisen ja henkilöiden vastuualueiden perusteella. Myös hanketyöntekijöiden valinta tehdään hankkeessa tarvittavan osaamisen ja kokemuksen perusteella. Hankkeessa ei aseteta erityisvaatimuksia toimenpiteisiin osallistuvien yritysten edustajien sukupuolelle vaan hankkeeseen on mahdollista osallistua tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan hankkeen päätavoitteena on ulkomaisten investointien houkutteleminen hankealueelle.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Hankkeen painopisteeksi toimialojen näkökulmasta on jokaisessa seutukunnassa voitu nimetä kiertotalous.Hankealueen yrityksistä useat yritykset toimivat bio- ja kiertotaloudessa, jossa toteutuu kestävä luonnonvarojen tuotanto ja käyttö sekä korkea teknologiaosaaminen. Kansainvälisiä investointeja ajatellen hankealueella uusia asioita pystyy kokeilemaan paremmin kuin suuremmissa talouksissa, siksi juuri kiertotalouden kautta investointeja voidaan houkutella alueelle. Resurssien viisas käyttö, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat kansainvälisiä kilpailuvaltteja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheuttaminen riskien vähentämiseen. Hankealueelle houkutellaan yrityksiä kiertotalouden toimialalta.Vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan siirtyminen ja niiden investointien houkutteleminen hankealueelle vaativat erittäin suuria investointeja. Investointeja voidaan kuitenkin kansallisesti hajauttaa laajasti, kun luodaan mahdollisuuksia erilaisille hajautetuille alue- ja rakennuskohtaisille lähiratkaisuille. Toisaalta investoinnit energiatehokkuuteen vähentävät niiden kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 4
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheuttaminen riskien vähentämiseen. Hankealueelle houkutellaan yrityksiltä ulkomaisia sijoituksia kiertotaloutta tukevaan liiketoimintaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä siirtämällä energiantuotannon painopistettä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisesti Natura 2000 -ohjelman suhteen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet nimenomaan houkuttelevat hankealueelle ulkomaisia sijoittajia/sijoituksia tukemaan vähähiilistä teollisuutta, mikä vähentää materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 4
Hankkeen tavoitteena on saada hankealueelle investointeja ja pääomaa uusiutuvan energian tuotantoon mm. energian varastointi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Hankkeessa luodaan edellytyksiä alueen elinkeinoelämän kehittymiselle hyödyntäen kansainvälisten investointien seutukunnille tuomia liiketoimintamahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 4
Hankkeen päätavoite on kansainvälisten investointien houkutteleminen alueelle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Kansainvälisten investointien saaminen alueella vaatii kansainvälisillä markkinoilla toimimista. Kuitenkin toimenpiteitä pyritään mahdollisemman paljon toteuttaa kotimaasta käsin mm. muita tietoliikenneyhteyksiä käyttäen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
Kansainvälisillä sijoituksilla on monia hyvinvoinnin edistämisen vaikutuksia. Suoria vaikutuksia ovat yritysten maksamat palkat ja yritysten toiminnasta syntyvät verotulot. Epäsuoria vaikutuksia syntyy, kun ulkomaiset yritykset tekevät hankintoja suomalaisilta yrityksiltä. Lisäksi tieto ja osaaminen siirtyvät, uudet teknologiat lisäävät uusia investointeja ja houkuttelevat muitakin ulkomaisia yrityksiä paikkakunnalle.
Tasa-arvon edistäminen 1 4
Hankkeessa ei painoteta sukupuolinäkökulmaa, vaan toimenpiteet suunnataan tasavertaisesti molemman sukupuolen edustajille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Hanke tukee yhdenvertaisuuden toteutumista (nuoret-iäkkäät, miehet-naiset) ja siten työhyvinvoinnin parantamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 1 4
Hankkeessa toimenpiteet kohdistuvat mm. ympäristöosaamiseen, sillä kansanvälisiä investointeja ja pääomasijoituksia halutaan houkutella alueelle, jotka vaikuttavat ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulu South goes Global -hankkeen päätavoitteena oli käynnistää Oulun eteläisten seutukuntien alueella aktiivinen kansainvälinen Invest in -toiminta. Hankkeen osatavoitteet olivat:

• Alueen Invest in -painopisteiden määrittely ja aktiivisen aluemarkkinoinnin käynnistäminen, jotta alueelle saataisiin uusia Invest in -sijoituksia
• Invest in -ehdotusten tekeminen sijoittajille eri lähteistä saatujen myyntijohtolankojen perusteella
• Alueen kuntien ja kaupunkien sijoittumisedellytysten ja -palvelujen kehittäminen yhteistyössä kuntien ja kaupunkien edustajien kanssa. Hanketta toteutettiin työpakettien kautta:

1: Alueen Invest in -tarjoaman rakentaminen ja konseptointi
2: Eri toimijoiden Invest in -valmiuksien parantaminen sekä yhteistyörakenteista ja työnjaosta sopiminen
3: Hankehallinnointi ja viestistä
4: Ulkomaisten investointien houkuttelemisen yhteistyömallin luominen ja yhteistyön kehittäminen, yhteistyöverkostot
5: Ulkomaisten investointien houkutteleminen - ennakointi, myyntijohtolangat
6: Proaktiiviset markkinointitoimenpiteet

Hanke toteutettiin yhteishankkeena, koska hankkeeseen osallistuvat seutukunnat (Raahe, Nivala-Haapajärvi, Ylivieska, Haapavesi-Siikalatva) tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Oulun eteläisen alueen seutukunnissa oli selkeä tarve yhteiselle kansainväliselle Invest in -työlle, joka oli ja on jatkossakin tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ylisetukunnallisena, sillä yhteinen tarjoama on riittävän laaja ja vetovoimainen kansainvälisten investointien näkökulmasta.

Hankkeen tuloksena lisättiin Oulun eteläisten seutukuntien näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta ja yritystoimintaa kehittämällä toimintaympäristöä ja osaamista, jonka varaan yritykset, kunnat, koulutusyksiköt, seurat, yhdistykset ja järjestöt voivat rakentaa uutta toimintaa, kehittää nykyistä palvelutuotantoa sekä suunnitella investointeja.

Hankkeen tuloksena, odotetaan Oulun eteläisen alueen seutukuntien elinkeinorakenteen monipuolistuvan, yritysten määrän lisääntyvän.

Hankkeen aikana eri toimijoiden välinen yhteistyö seudun investointitoimenpiteissä on tiivistynyt. Pidemmällä tähtäimellä oletetaankin seudun näkyvyyden lisääntyvän ja imagon parantuvan esim. asukasluvun positiivisena muutoksena. Joitakin investointitapauksia on edelleenkin työn alla hankkeen loppuraportoinnin aikana.

Hankeaikana luonnollisesti vaikuttivat sekä koronakriisi että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Suomen sijainti Venäjän naapurissa on herättänyt joidenkin kansainvälisten sijoittajien huolta sijoitusten turvallisuudesta.