|
|
|
Hankekoodi: A75717
Hankkeen nimi: Smart & Sustainable Saimaa
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: goSaimaa Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2291705-5
Jakeluosoite: Vallikatu 2
Puhelinnumero: +358 (0) 207 120 560
Postinumero: 53900
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.gosaimaa.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Helppi-Kurki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.helppi-kurki(at)gosaimaa.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408452857
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Älykkäät kaupungit, älykkäät yritykset, älykäs matkailualue, älykäs maakunta. Vastuulliset kaupungit, vastuulliset yritykset, vastuullinen matkailualue, vastuullinen maakunta. Hankkeen nimi kiteyttää kehittämishankkeen ytimen. Hankkeen päätarkoituksena on, että Etelä-Karjala ja Saimaa matkailualueena tulee olemaan tunnettu ja tunnistettu älykkäänä ja kestävänä destinaationa. Hanke käynnistää yhteisen kestävän matkailun ja älykkyyden kehittämisprosessin, joka luo valmiuden ja hallitun uran kehittää vaiheittain Etelä-Karjalasta ja koko Saimaan alueesta älykäs, kestävä ja kehittyvä matkailualue. Hankkeen toinen keskeinen tarkoitus ja tavoite on auttaa ja edistää matkailuyrityksiä tulemaan menestyviksi kilpailuilla markkinoilla. Kestävää ja älykästä kehitystyötä tehdään myös yhteistyössä Etelä-Savon toimijoiden kanssa Saimaa 2020-2025 -sopimuksen hengen mukaisesti ja myös osana VisitFinland Lakeland -suuralueyhteistyötä. Hankkeen keskiössä on kuitenkin käytännön matkailun kehittäminen yhdessä pk-yrityksien kanssa tarve- ja asiakaslähtöisesti (Toimintalinja 1 ja erityistavoite 2.1).
Ilmastomuutos on todettu olevan maailman suurin ympäristöriski. Kulutamme luonnonvaroja huomattavasti nopeammin kuin ne pystyvät uusiutumaan. Matkailun rooli osana maailmantaloutta kasvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, mihin matkailijavirrat tulevaisuudessa suuntautuvat. Herkimpiä ilmastonmuutokselle ovat säätekijöistä riippuvaiset matkailutuotteemme. Hillitseminen edellyttää ennakoivaa matkailun suunnittelua, koordinaatiota ja johtamista myös aluetasolla, mm. tuotekehityksen ja markkinointiviestinnän osalta. Matkailun kestävä kehitys vahvasti nouseva globaali trendi. Ilmiö vaikuttaa matkailijoiden ostopäätökseen entisestä enemmän ja useammin.
YK:n World Travel Organizationin mukaan matkailun alueorganisaatioiden kehittämisen, hallinnan ja johtamisen tulee huomioida kaikki kehittämisen osa-alueet, ei pelkästään markkinointia. Lisäksi osana matkailualueen hallintaa tulisi pyrkiä saamaan kaikki toimijat kulkemaan samaan suuntaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintamalleissa tulee huomioida alueen ominaispiirteet niin vetovoimatekijät kuin esimerkiksi matkailun luonne ja volyymi. Destination management organisaation (DMO) tulee olla alueen toiminnan keskiössä. Se koordinoi matkailun ekosysteemin toimijoiden toimintaa kohti yhteistä visiota sekä kestävää ja kilpailukykyistä matkailua. Alueorganisaatioiden tulee vahvistaa sisäistä osaamistaan ja resurssejaan strategisessa johtamisessa, tehokkaassa toimenpiteiden toteutuksessa, hallinnossa ja toiminnan arvioinnissa.
Matkailu kolmanneksi suurin toimiala Euroopan Unionissa. European Travel Comissionin toimitusjohtaja Eduardo Santander peräänkuuluttaakin Euroopan alueelle ja eurooppalaisille alueorganisaatioille parempaa koordinaatiota, vahvaa pidemmän aikavälin strategiaa ja myös kohdennettua rahoitusta EU:n eri kanavista. Onkin hyvin perusteltua puhua ”Visitor Economy:stä”, matkailijan taloudesta, jossa asiakas, matkailija, on keskiössä. Yhtäältä digitalisaatio alleviivaa asiakkaan ja asiakaskokemuksen merkitystä, toisaalta digitalisaatio kasvattaa myös asiakkaiden odotuksia ja korostaa yritysten välisiä eroja.
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailustrategiat asettavat tavoitteeksi Saimaan alueen nostamisen Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Helsingin ja Lapin rinnalle. Se edellyttää vahvaa yhdessä tekemistä; yksin maakunnat tai seutukunnat eivät siihen pysty. Kansainvälisten matkailijoiden houkutteleminen sekä kansainvälisen tunnettavuuden lisääminen edellyttävät merkittäviä myynninedistämis- ja markkinointipanostuksia, joissa voimavarojen yhdistäminen tuottaa merkittävää etua. Tämä on todettu vuosina 2017–2019 toteutetun ensimmäisen Saimaa-sopimuskauden aikana, jolloin yhteistyön tekemiselle on rakennettu hyvä perusta. Yhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi Saimaan alueen maakunnat ovat solmineet matkailun yhteistyösopimuksen vuosille 2020-2025. Hanke mahdollistaa luontevan siirtymän olemassa olevista hankkeista toteuttamaan maakunnallisia strategioita ja Saimaa 2020-2025 -sopimusta. Hanke toteuttaa myös Suomen uutta matkailun kansallista matkailustrategiaa 2020-2030.
Pk-yritykset käyttävät liiketoiminnassaan yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja, kuten esimerkiksi digitaalisia markkinointipalveluja, maksuvälineitä ja erilaisia alustatalouden ratkaisuja. Kuluttajat ovat myös siirtäneet toimintaansa verkkoon. Kuluttajat ja yritysasiakkaat etsivät tietoa, tekevät ostoksia ja jakavat vertaisten kokemuksia ja suosituksia matkailupalveluista ja -tuotteista. Digitaalisuuden tuomat hyödyt yrityksien toiminnalle on koettu kasvaneen. Yritykset ottavat käyttöön erilaisia sähköisiä palveluja, mutta yritykset tarvitsevat näihin toimenpiteisiin koulutusta, asiantuntija-apua, yhteiskokeiluja, vertaistukea ja kokemuksien vaihdantaa.
Aluetaloudellisena matkailuhaasteena hankkeessa on tuoda vastauksia ja keinoja kuinka voimme yhdessä, joukkovoimaan perustuen, vahvistaa Saimaa mielikuvaa, brändiä ja tunnettavuutta kestävän kehitykseen ja vastuullisuuteen profiloituvana matkailualueena. Tämä haaste tarkoittaa niin bränditasoisia toimenpiteitä, mutta myös yritysvetoisia liiketoiminnan kehittämistyötä, kuten tuotekehitystä ja älykästä markkinointia, jossa kestävä kehitys on toimintaa ohjaava arvotekijä, huomioiden myös digitaalinen ostettavuus ja digitaalinen näkyvyys ja digitaalisuusinnovaatiot.
Matkailualueella halutaan ratkaista miten rakennamme yhdessä kestävän toimintamallin, toimintamallin jossa kyvykkäät toimijat, vetovoimaiset tuotteet, tehokkaat tavat toimia asiakkaiden kanssa muodostavat älykkään, kestävän, tunnetun, tunnistetun matkailualueen. Alueella myös mietitään kuinka käsitellään yritysvastuu -asiat, hyvän hallinnointitavan ja samalla houkuttelemme parhaat toimijat verkostoon ja kyvykkyydet yritykseen töihin ja asumaan maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen matkailualuetta uusilla, innovatiivisilla keinoilla jonka tulokset matkailutulo ja -työllisyys kasvavat alueella. Hanke on uutuusarvoltaan merkittävä ja luo uusia matkailun kasvua tukevia toimintamalleja, sisältöjä ja työkaluja.
Hanke tarjoaa yrityksille ja destinaatioille konkreettisen ja tarve- ja markkinavetoisen matkailun kehittämiskokonaisuuden, joka helpottaa kestävien ja älykkäiden toimenpiteiden ja valintojen omaksuminen alueen tai yrityksen arjessa. Hankkeen keskeiset toimenpiteet kohti kestävää ja älykästä matkailualutta muodostuvat seuraavista, kahdesta käytännönläheistä ja yritysvetoisesta työpaketista:
TP1: Ydintoimijoiden kyvykkyyksien kehittäminen ja kumppanuusverkoston toiminnan kehittäminen
TP2: Älykkään ja vastuullisen matkailudestinaation kehittäminen
Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Etelä-Karjalan alueella toimivat mikro- ja pk-yritykset. Toissijaisena kohderyhmänä ovat matkailuliiketoimintaa kokeilevat tai harkitsevat kevytyrittäjät, freerlanserit tai sivutoimiset henkilöt.
Kohderyhmään on tärkeä saada mukaan erityisesti avaintoimijat, veturit, jotka ovat omalta osaltaan kykenevät nostamaan mukaan matkailuun myös pienempiä toimijoita. Kohderyhmään kuuluvat majoitusliikkeet, ohjelmapalveluyritykset, ruoka-alantoimijat, päivittäis- ja erikoistavarakauppa, kulttuuriin, urheiluun ja hyvinvointiin liittyvät palveluntarjoajat, logistiikka-alan yritykset, koulutuspalveluja tarjoavat organisaatiot ja matkanjärjestäjät. Tavoiteltava kohderyhmä kattaa merkittävän osana maakunnan matkailutoimijoista, huomioiden myös kansallisen tason toimijat, kuten ketjut ja konsernityyppiset organisaatiot. Tavoitteena on myös vahvistaa lukumääräisesti yhteismarkkinointiverkostoon liittyviä yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja yritystoimintaa suunnittelevia yksityishenkilöitä.
Kohderyhmiin kuuluvat myös Saimaan alueen matkailun kehittämiseen ja yhteistyöhön kiinnostuneet ihmiset ja yritykset ja julkisorganisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeessa ei ole toimialarajoitusta: varsinaiset kohderyhmään kuuluvat voivat edustaa virallisesti useita eri toimialoja, mm. matkailu-, majoitus-, ohjelmapalvelu-, kalastus-, palvelu-, ravitsemus-, kauppa-, hyvinvointi-, koulutus- ja urheilusektoria. Myös liikenne - ja logistiikka-alan yritykset voivat kuulua varsinaiseen kohderyhmään. Kohderyhmään kuuluvat yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat joilla on matkailijoita asiakkaina.
Kohderyhmää voidaan kuvata myös laadullisesti: Kohderyhmään kuuluvat ovat toimijoita joilla on aito kiinnostus ja sitoutumisvalmius kehittää Saimaasta tunnettu ja tunnistettu, kestävä matkailualue, joka hyödyntää älykkäästi ja resurssiviisaasti digitaalisuutta, Saimaan alueen luontoa, paikallista väestöä ja kulttuuria/perimää. Näitä kaikkia toimijoita kuvastaa kiinnostus kasvattaa omaa liiketoimintaa, verkostoitua alan toimijoiden kesken, luoda uusia tuotteita ja perustaa uutta liiketoimintaa ja palkata uutta työvoimaa sisäistäen myös kansainvälistymisen mahdollisuudet ja riskit.
Muita kohderyhmiä ovat Saimaan alueella toimivat matkailun kehittäjät ja palveluntarjoajat, kuntatoimijat, mielipidevaikuttajat ja media. Kansallisen tason kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita on Lakeland suuralueen toimijat ja VisitFinland ja muut vastaavat matkailuelinkeinonharjoittajat joiden kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä ja kehittää laaja-alaisesti matkailua Suomessa.
Välillisiä kohderyhmiä ovat muut ei-kaupalliset toimijat, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat ja erilaiset paikalliset paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja toimijaverkostot, kuten esimerkiksi paikallisyhdistykset, seurat ja tapahtumatuottajat.
Alueen ulkopuolisia välillisiä kohderyhmiä ovat matkailuun liittyvät myynti-, markkinointi- ja viestintäjakelukanavat, matkanjärjestäjät, matkustajaliikenteeseeen liittyvät toimijat, invest-in -tyyppiset toimijat, media, mielipidevaikuttajat, business delegaatiot ja matkailun alan kehittäjät ja verkostot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 847
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 96 587
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 142 639
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 137 982
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Lemi, Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Imatra, Ruokolahti, Lappeenranta, Parikkala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Kestävyys ja vastuullinen matkailuliiketoiminta on hankkeen yksi keskeinen läpileikkaava teema ja merkittävä työpakettikokonaisuus. Vastuullisuus ja laaja-alainen kestävä kehitys yhdistettynä älykkääseen digitaalisuuden hyödyntämiseen on merkittävä kehittämistoimenpide hankkeessa, esimerkiksi Sustainable Travel ohjelman implementointi matkailualueelle ja alueen yrityksille (toimintamuutokset ja viestinnälliset toimenpiteet markkinoille). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 8 |
| Painotetaan viestinnnällisin, tuotekehityksellisin ja toiminnallisten toimenpiteiden keinoja joiden avulla minimoimoidaan ilmastonmuutokseen negatiivisesti vaikuttavat tekijöitä. Korostetaan myös älykkään liikkumisen keinoja/innovaatioita ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja osana kestävän ohjelman toimenpanoa ja ilmastomuutoksen aiheuttamisen riskien vähentämistä. Edistetään ilmastoystävällisten joukkoliikenneratkaisuja, parannetaan ilmastoystävällisten ja hiilineutraalien logististen reittien hyödynnettävyyttä matkailualueella, esim. suorat lennot, shuttlebussit, junayhteydet ja digitaalisen alustatalouden liikkumisratkaisut. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 8 |
| Tuetaan vastuullisia ja älykkäistä toimintamalleja, tuotekehitystä ja tuotteistusta (mm. luonto-, liikunta-, hyvinvointimatkailu), jossa alueen luonto ja kasvillisuus on otettu erityisesti korostettuun asemaan ja huomioon, osana esimerkisi uusia koulutusmatkailu- ja hyvinvointimatkailutuotteita toimintaverkostossa (mm. Saimaan Geopark, Saimaarium, Virkistysaluesäätiön rektikohteet, suojelualueet, rasitusherkät ja luontoarvokkaat käyntikohteet. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 8 |
| Kestävän ja vastuullisen matkailun toimintamallien ja periaatteiden jalkauttaminen erilaisin kehitystoimenpitein alueen yrityksiin. Korostetaan viestinnällisten ja markkinoillisin keinoin matkailijoille vesien, maaperän ja ilman, matala hiilisyyden kuormituksesta ja alueen vastuullisen matkailun arvoista. Lisätään myös paikallisväestön ja yrityksien tietoisuutta ja osaamista ja omalla roolilla edesauttaa vesien, maaperän ja ilman kestävää ja hiilineutraalia kehitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 6 |
| Hanke ei toimi Natura 2000 alueella, mutta huomioidaan myös hankealueen lähistöllä olevat Natura 2000 kohteiden merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Katso esimerkiksi neljä edellistä ekokologisen kestävyyden kohtaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 8 |
| Taloudellinen kestävyys on olennainen osa hankkeen Vastuullisen matkailun työpakettia. Minimoidaan turha ei kierrätettävien materiaalien käyttö, suositaan sähköisiä kanavia ja erilaisia digitaalisia/älykkäitä ratkaisuja. Huomioidaan kierrätys ensisijaisena vaihtoehtona ja minimoidaan kertakäyttöiset ei-uusiutuvat materiaalien käyttö. Korostetaan kohderyhmän toimenpiteissä materiaalien jätteiden älykästä ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. Lisätään matkailuyritysten tietoisuutta ja sitä kautta myös kohderyhmän ja heidän asiakkaiden materiaalien uusiokäyttöön ja jätteiden vähenemiseen tähtävää käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 8 |
| Kannustetaan alueen toimijoita maksimoimaan uusiutuvien energiavarojen käyttöä. Kehitetään toimijoiden ja matkailijoiden tietoisuutta uusiutuvien energialähteiden käytön hyödyistä ja eduista. Käytetään esimerkkejä alueen omista toimijoista ns. hyvinä käytänteinä ja benchmarkataan myös muita matkailualueita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Kestävyys ja vastuullinen matkailuliiketoiminta on hankkeen keskeinen läpileikkaava teema ja merkittävä työpakettikokonaisuus. Vastuullisuus ja laaja-alainen kestävä kehitys yhdistettynä älykkääseen digitaalisuuden hyödyntämiseen on merkittävä kehittämistoimenpide hankkeessa. Tuetaan alueen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä mm. digitaalisuuden, alustatalouden ja myös mikro/pk/kevytyrityksille suunnattujen kansainvälistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksien kautta.Hanke pyrkii monipuolistamaan paikallista elinkeinorakennetta ja vaikuttamaan yrityksien asiakasrakenteen monipuolistamiseen, mm. kehittämällä verkostoja ja rohkaisemalla yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tarkoin kohdennetuilla, kestävän kehityksen mukaisilla tuotteilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Tämä on hankkeen pääteema ja yksi hankkeen johtavia ajatuksia. Kehitystoimenpiteissä nojataan vahvasti erityisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen (osaamisintensiiviset tuotteet/palvelut, sähköiset alustat ja jakelukanavat, Saimaa -tason toimintamallit ja -prosessit huomioiden myös paikallaiset erityispiirteet ja paikalliskulttuurin korostaminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään alueen saavutettavuutta ja alueellisia ja laajempia matkaketjuja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Lisätään kohderyhmien ja matkailijoiden tietämystä liikkumisen ja logistiikan ratkaisuista, mm. kiertomatkatuotteet, shuttleliikenne, reittituotteet, suorat lentoyhteydet alueelle ja julkinen/tilausmatkaliikenne. Huomioidaan mm. alueella olevien vuokrattavien sähköautojen ja kaupunkipyörien käyttömahdollisuudet. Edistetään markkinointikeinojen avulla myös matalahiilisä liikkumisen välineitä, kuten esim. pyörämatkailu ja logistisesti älykkkäät reittivalinnat ja aikataulutukset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Hanke vaikuttaa positiivisesti alueen työllisyyteen ja uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen ja yrityksien syntymiseen. Merkittävässä roolissa ovat paikalliset matkailuyritykset ja myös yritystoimintaa aloittavat toimijat, esim. kevytyritykset ja freelansertoimijat. Kehitettävillä verkostotoimintamalleilla ja ruoka-, hyvinvointi-, luonto-, koulutus- ja urheilumatkailutuotteilla on itsessään hyvinvointia edistävä vaikutus. Hankkeen verkostotilaisuudet ja hankkeessa toteutettava oppimisympäristö lisää kohderyhmän hyvinvointia, esim. vertaistuen ja -kohtaamistapatumien avulla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa sekä estetään välillinen sekä välitön sukupuolisyrjintä. Hankkeen tavoitteena on myös edistää tasa-arvoa erilaisten yrityksien välillä yrityskokoon, sijaintiin, ikään tms. tekijästä riippumatta. Hanke edistää konkreettisesti tasa-arvoa saattamalla yhteen alueellisesti tai toiminnallisesti erilaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä verkostojen kehittämiseksi. Hanke tarjoaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia erilaisille yrityksille osallistua hankkeen toimenpiteisiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan alueen monikulttuurisuus ja noudatetaan eri toimenpiteissä yhdenvertaisuuden -periaatteita. Yhteiskunnallista ja kulttuurillista monimuotoisuutta hyödynnetään myös matkailualueen kehittämisessä, kansainvälistymistoimenpiteitssä ja vertaisoppimisessa. Alueen yhteiskunnallista ja kulttuurisilla erityispiirteitä hyödynnetään mm. kansainvälisten tuotteiden ja markkinointitoimenpiteiden kehittämisessä, esim. Venäjän ja Saksan osalta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 8 |
| Kulttuuriperimä, paikallinen elämäntapa ja aitous ovat kansainvälisesti kiinnostava matkailutuotteita. Alueen historiaa ja kulttuuriympäristöä hyödynnetään liiketoiminnan kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Näillä tavoin vahvistetaan myös alueen sisällä olevaa Saimaa -identiteettia ja sisäistä verkostoa ja luodaan tarttumapintoja myös muihin suomalaisiin kulttuuriympäristöijhin, esim. Saimaa Geopark- ja AlvarAallon matkareitit ja Helsinki-Saimaa-Pietari alueella kulkevat kulttuuri-, historia-, retkeily- ja luontoreitit. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa vaikutetaan vahvasti yrityksien ja matkailijoiden myönteisiin ympäristöasenteisiin ja ympäristöosaamiseen älykkäillä ja vastuullisen viestinnän eri keinoilla. Ympäristöosaamisen huomiointi osana matkailutuotteita ja sisältömarkkinointia on luonteva keino herättää yrityksien ja matkailijoidenkin kiinnostus aiheeseen. | ||
Smart & Sustinable Saimaa -hankkeessa kehitettiin alueen digitaalisuutta ja jalkautettiin alueelle Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelma. Hankkeen päätavoitteena oli Etelä-Karjalan ja Saimaan matkailualueen kehitys kestävään ja älykkääseen suuntaan. Hankkeen avainteemoja, matkailun älykkyyttä, kestävyyttä, kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä, verkostojen syventämistä ja uuden tiedon hankintaa ja levittämistä kohderyhmälle toteutettiin eri digiratkaisuja hyödyntäen ja täsmällisten toimenpiteiden lisäksi kokeiluita tehden. Hanke loi valmiudet käynnistää pitkäkestoinen prosessi matkailun kestävän kehityksen laajenemiseksi ja syventämiseksi aluetasolla.
Hankkeen toinen keskeinen toimenpide oli ydintoimijoiden kyvykkyyksien kehittäminen ja kumppanuusverkoston toiminnan kehittäminen. Yhteistoimintaverkostossa toimittiin yhteistyössä kansallisella tasolla Visit Finlandin kanssa, aluetasolla sekä Saimaan alueen, että Järvi-Suomen tasolla. Hanketoteuttaja osallistui aktiivisesti Lake Saimaa ry:n ja Saimaa-tiimin toimintaan, Visit Finlandin suuralueseminaareihin ja Järvi-Suomen vastuullisuustyöryhmään. Hankkeen aikana päivitettiin Saimaa alueen kartta, joka on koko alueen yhteinen esite. Huhtikuussa 2021 järjestettiin Saimaa-akatemia-tilaisuus, jossa kehitettiin yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja osaamista, muuttuneen maailman ja vastuullisuuden näkökulmista. Hankkeen aikana vahvistettiin alueellisia yhteistyöverkostoja, muun muassa Etelä-Karjalan Saimaa-ryhmä aloitti toimintansa hankkeen aikana, hanketoimija osallistuu aktiivisesti ryhmän toimintaan. Pääasiassa hyödynnettiin jo käytössä olleita ja pandemian aikana yleisesti käytettyjä digiratkaisuja viestinnässä, lisäksi tehtiin kokeilu uudenlaisessa ympäristössä, Solved, kartoittaakseen mahdollista digialusta laajennusta kokonaisvaltaiseen viestimiseen oman verkoston sisällä. Hankkeen aikana alkaneen COVID19-pandemian aikana tapahtumat ja seminaarit, kokoukset ja viestintä siirtyivät pääasiallisesti verkkoon, vasta hankkeen lopussa pystyttiin toteuttamaan hybriditapahtuma, Smart & Sustainable Saimaa -vastuullisuusfoorumi, mutta siinäkin hybridi oli mahdollinen vain puhujien osalta. Aktiivinen osallistuminen matkanjärjestäjätapahtumiin ja työpajoihin siirtyi myös verkkoon, jossa monipuolinen yhteydenpito oli voimassa koko hankkeen ajan.
Hankkeen aikana toteutetut innovatiiviset ja älykkäät online- ja offline -kampanjat keskitettiin vastuullisuus -teeman ympärille, hankeen toisen keskeisen toimenpiteen ollessa älykkään ja vastuullisen matkailualueen kehittäminen. Vastuullinen matkailu korostui hankkeen aikana maailmanlaajuisesta tilanteesta johtuen. Hankkeessa edistettiin ja konkretisoitiin vastuullisen matkailun merkitystä Saimaalla ja Etelä-Karjalassa tiedotuksen ja markkinointiviestinnän keinoin. Alueelle jalkautettiin Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma alueella järjestettyjen koulutusten merkeissä. Hankkeen aikana yrityksille luotiin mahdollisuudet aloittaa kestävän matkailun seitsemän askelinen kehittämispolku, joka lopulta johtaa STF-merkin saantiin yrityksille. Hankehallinnoja lähti mukaan alueorganisaationa STF-vastuullisuusohjelmaan syksyllä 2020. Hankkeen aikana tuotettiin vastuullisuus -internetsivu suomeksi ja englanniksi gosaimaa.comiin. Digitaalisista ratkaisuista järjestettiin koulutuksia alueen yrityksille, Bókun-koulutuksissa yritykset saivat opit syöttää omat tuotteensa digitaaliseen muotoon ja saataville Lakeland Experiences -myyntikanavaan, joka kokoaa osan alueella saatavilla olevista tuotteista helposti löydettävään ja ostettavaan muotoon.
Hankkeen aikana hanketoteuttaja tavoitti eri koulutusten, seminaarien ja verkkotapahtumien välityksellä ison määrän kohderyhmää ja onnistui välittämään tietoa hankkeen pääteemoista, digitaalisuudesta (smart) ja vastuullisuudesta (sustainability), lukuisille eri toimijoille.