Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75739

Hankkeen nimi: Talenttimagneetti – osaajien houkuttelun käynnistäminen

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2221859-6

Jakeluosoite: Paraatikenttä 4

Puhelinnumero: 0206158814

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Harrila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Markkinointipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.harrila(at)kinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206159030

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koko Kymenlaakson lähtötilanne on varsin yhtenäinen. Väestö vähenee sekä ikääntyy ja yrityksillä on rekrytointivaikeuksia. Aluetta ei tunneta eikä Kouvolaa ja Kotkaa koeta erityisen houkuttelevina kampuskaupunkeina. Sijoittuville yrityksille osaavan työvoiman saatavuus tulevina vuosina nousee kriittisemmäksi sijoittumispäätöksen tekijäksi. Talenttimagneetti-projektin päätavoitteena on käynnistää osaajien houkuttelu Kouvolassa ja edistää osaavan työvoiman löytämistä maakunnan yritysten tarpeisiin.
Osaajia houkutellaan uudenlaisella, tiiviillä yhteistyöverkostolla ja ekosysteemillä, joka koostuu markkinoinnista, rekrytoinnista, osaajien vastaanotosta ja integroinnista sekä Kouvolan maineesta osaajien keskuudessa. Osaajien houkuttelussa on kyse ennen kaikkea uusien, raikkaiden yhteisten toimintamallien kehittämisestä.
Kilpailevista alueista täytyy erottua ja rakentaa toimivia ja sisältönsä puolesta kiinnostusta herättäviä ”lyömättömiä tarjouksia”. Perinteinen markkinointikampanjointi ei tuota tuloksia varsinkaan tilanteessa, jossa osaajan tärkein motiivi ei ole palkka. Esimerkkinä uudenlaisesta toiminnasta on rekrytoiva yritys, joka on aiempien rekrytointivaikeuksien perusteella valmis täsmäkouluttamaan uusia työntekijöitä, sitoutuen palkkaamaan koulutuksen läpäisseet. Etsitään paikallinen koulutusta tarjoava toimija. Koulutukseen tulijoita palkitaan vapaalipuilla tapahtumiin, asumisen porkkanoilla ja kaikille osapuolille löytyy hyötynäkökulma. Tarvitaan toimija, joka koordinoi tätä toimintaa ja yhteisiä viestinnällisiä ulostuloja.

Kehittämisyhtiö toimii verkoston kokoajana. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki halukkaat, kuten työnantajat, oppilaitokset ja opiskelijajärjestöt, rekrytointiyritykset, yhdistykset, erilaisia työllistymisen, sujuvan perhearjen tai asumisen palveluita tarjoavat yritykset, kaupunkiorganisaatiot ja TE-viranomaiset. Todennäköisesti Talenttimagneetti-projektin aikana löydetään verkostoon sellaisia yrityksiä, joiden kanssa ei aiemmin ole tehty yhteistyötä.

Osaajilla tarkoitetaan osaavaa työvoimaa sekä opiskelijoita. Ensisijaisesti on ajateltu Suomessa jo olevia osaajia, mutta projektin edetessä huomiota kiinnitetään myös kansainvälisiin talentteihin varsinkin Xamk-yhteistyössä. Osaavalla työvoimalla halutaan nostaa kaikenlaisen työn arvostusta, huomioiden alueen kärkihankkeet, joista esimerkkinä logistiikka-ala. Näin hankkeen toimenpiteillä vastataan myös Kymenlaakson maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen strategian painopisteiden tarpeisiin. Maakuntaohjelmassa korostetaan pyrkimyksiä tehdä alueesta mielenkiintoinen ja houkutteleva tulevaisuuden osaajille. Osaajakohderyhmiä valittaessa huomioidaan varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvat suorittavan työn tekijät, joille muutto toisi merkittävää parannusta arkeen esimerkiksi edullisempien asumisen kustannusten takia.

Horisontaalisten periaatteiden osalta ilmastomuutos asettaa työvoiman osaamiselle entistä suurempia vaatimuksia ympäristöasioiden ymmärtämisestä. Eri sukupuolien sekä ihmisten yhdenvertaisuuden ja kulttuurien monimuotoisuuden edistämisellä voidaan löytää nopeasti digitalisoituvassa maailmassa kokonaan uusia työtehtäviä ja erikoistumisaloja. Tällainen uusien innovaatioiden sekä osaamisalueiden yhdenvertainen kehittäminen tukee nykyisten sekä uusien yrityksien kasvua sekä kokonaan uusien toimialojen muodostumista.

Toimenpiteitä: Yhteistyöverkoston kokoaminen. Eri toimijoiden roolien, tarjonnan ja tarpeiden selvittäminen sekä työvoimatarpeiden selvittäminen toimialaklustereittain, painottaen maakunnan valittuja kärkialoja. Talenttien motivaatiotekijöiden selvittäminen ja ymmärryksen hyödyntäminen käytännössä. Autetaan työnantajia kehittämään rekrytointiaan saadun tiedon perusteella. Oppilaitosyhteistyötä tiivistetään uusien toimintamallien löytämiseksi. Haetaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja hyödynnetään jo saatuja tutkimustuloksia sekä ennakointitietoa osaajien houkuttelusta. Ideoidaan ja toteutetaan yhdessä mielenkiintoisia sisältöjä ”lyömättömiin tarjouksiin” ja viestitään niistä. Tuotetaan materiaalia rekrytointien tueksi. Välitetään yrityksille tietoa millaisia palveluita ja tukea on saatavilla rekrytointitilanteisiin. Huomiota kiinnitetään myös puolisoiden ja perheiden integrointiin, opiskelijoiden pariin jalkautumiseen ja yhteistyön syventämiseen eri toimijoiden (rekrytoivat yritykset, rekryfirmat, hr-osaajat) kesken.

Lyhyen aikavälin tuloksia:
- Käynnistetty osaajien houkuttelu Kouvolassa.
- Kerätty yhteistyöverkosto osaajien houkuttelu-teeman ympärille.
- Luotu ”lyömättömiä tarjouksia” ja uusia toimintamalleja yhteistyöverkostossa.
- On otettu käyttöön osaajien houkutteluun tarkoitettu markkinointiviestinnän konsepti. On toteutettu markkinointitoimenpiteitä ja kokeiltu tapahtumia, joiden tuloksena on tehty rekrytointeja ja kiinnostus on kasvanut.
- Yritysten rekrytointiosaaminen on kehittynyt ja näkyy käytännössä parempana informaationa nettisivuilla, työnantajabrändin kehittämisenä, sujuvampina rekryprosesseina, asiakasymmärryksestä ponnistavina uusina toimintamalleina.
- Luotu sähköisiä infomateriaaleja sekä videoita kentän käyttöön.
- Kouvola ja Kymenlaakso on mukana valtakunnallisessa Talent Boost-ohjelmassa.
- Kerätty ja välitetty tietoa osaajakysymyksistä yrityskenttään ja päätöksenteon tueksi.

Pitkä aikaväli:
- Reagoitu ja osallistuttu työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen.
- Kouvolan ja koko maakunnan vetovoimaisuus ja perustunnettuus kasvaa.
- Verkosta löytyy enemmän tietoa Kymenlaakson tarjoamista mahdollisuuksista.
- Syntynyt uusia kumppanuuksia.
- Ymmärretään paremmin yrityskentän tarpeita, jotta niitä pystyttäisiin ennakoimaan tulevaisuudessa paremmin.
- Oppilaitosten ja erityisesti XAMK:n kanssa on löydetty sekä testattu uusia yhteistyömuotoja kampuskaupunkien vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Kehitys näkyy XAMK:n omissa mittareissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen potentiaaliset työnantajat, rekrytointitarpeita ja/tai kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistarpeita omaavat pk-yritykset.

Osaajilla tarkoitetaan tässä projektissa osaavaa työvoimaa sekä opiskelijoita. Ensisijaisesti on ajateltu Suomessa jo olevia osaajia, mutta projektin edetessä huomiota kiinnitetään myös kansainvälisiin talentteihin varsinkin XAMK-yhteistyössä. Osaavalla työvoimalla halutaan nostaa kaikenlaisen työn arvostusta. Ei puhuta pelkästään esimerkiksi huippukoulutetuista TKI-innovaattoreista, mikäli sellaiselle osaamiselle ei olisi alueella tarvetta, vaan enemmänkin suorittavalle työlle.

Todennäköisesti osaajia kannattaisi muodostaa tarvepohjaisiin klustereihin ja huomioida alueen kärkihankkeet, joista yhtenä esimerkkinä on logistiikka-ala. Logistiikka on myös yksi Kymenlaakson älykkään erikoistumisen RIS3-valinnoista. Osaajakohderyhmiä valitessa huomioidaan alueen yritysten rekrytointitarpeet sekä sellaiset varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvat suorittavan työn tekijät, joille muutto Kouvolaan toisi merkittävää parannusta arkeen esimerkiksi edullisempien asumisen kustannusten takia. Heille kohdennetaan työpaikka + asuminen-viestiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat toimijat, jotka muodostavat yhteistyöverkoston. Niitä ovat alueella toimivat teemaan liittyviä palveluita tarjoavat yritykset kuten rekrytointiyritykset, kuntaorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kymenlaakson liitto, TE- ja muut viranomaiset (mm. maahanmuuttoviranomaiset) sekä muut sidosryhmät, jotka toimivat tämän hankkeen toimenpiteiden rajapinnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 121 265

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 31 423

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 350 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 890

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Pyhtää, Kouvola, Hamina, Miehikkälä, Virolahti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimenpiteitä kohdistetaan Kymenlaakson maakuntaohjelman ja Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian mukaisiin toimialapainotuksiin. Yksi painotus on logistiikka-ala, joka on miesvoittoinen. Tätä huomioidaan eri tavoin, esimerkiksi markkinointiviestien kohdentamisessa: eri sukupuolilla ja ikäryhmillä on eri preferenssejä kanavien ja sisältöjen suhteen. Tätä tietoa pyritään hankkeessa hyödyntämään. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon, ettei hanke aiheuta välitöntä tai välillistä sukupuolisyrjintää, eikä hankkeen toimenpiteisiin osallistumista rajoiteta sukupuolen perusteella. Yksi hankkeen kohderyhmistä ovat opiskelijat, joiden sukupuolijakauma on selvitetty ja se on kokonaisuutena varsin tasainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Digitalisaation hyödyntäminen ei katso sukupuolta, mutta sen käytössä on todettu sukupuolittuneita eroja, joita huomioidaan hankkeen toteutuksessa. Eroja pyritään huomioimaan mm. mahdollisimman osuvilla viesti- ja kanavavalinnoilla. Toiminnan ja sisällön suunnittelussa sukupuolinäkökulma huomioidaan siten, että suomalaisista tai muista kulttuureista peräisin olevia stereotypioita ei vahvisteta. Välillisesti hankkeella voidaan vaikuttaa eri toimialojen eriarvoisuuteen, mm. palkkakysymyksissä. Ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan tasavertainen sukupuolten edustus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen päätavoitteet on esitetty kohdassa 5. mutta mm. hankkeen toimenpiteiden avulla voidaan syventää yritysten ymmärrystä toimialojen monipuolistumisen mahdollistavaan sukupuolten tasa-arvoisuuteen. Digitalisaatiolla voi olla myönteisiä, epäsuoria vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Verkkonäkyvyyden myötä vähennetään perinteisiä markkinointikeinoja kuten painettuja esitteitä, joka vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 3
Viestinnässä tuodaan esiin pendelöintimahdollisuuksia ja mahdollisesti löydetään uusia osaajia palvelevia liikkumisen muotoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 1
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Osaajien houkuttelun viestinnässä tuodaan esiin Kymenlaakson luonnon monimuotoisuutta yhtenä vetovoimatekijänä. Tämä näkyy osaltaan sisällöissä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 1
Viestinnän sisällöistä on apua vähäpäästöisten liikennevälineiden käyttöön ohjaamisessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 4
Osaajien houkuttelun tueksi tuotetaan vain tarvepohjaista informaatiota ja materiaaleja. Osaajien houkuttelun viestintään yhdistetään asumisen markkinointia. Viestinnässä tuodaan esiin erilaisia myyntiargumentteja kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyen, kuten "Kouvolassa tehdään asukkaiden mielestä Suomen parasta jätehuoltoa" (lähde Kymenlaakson Jätteen tutkimus).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Yrityskoulutuksissa, esimerkiksi työnantajabrändin kehittämisessä, tuodaan esiin vastuullisuusviestinnän merkitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Hankkeessa osallistutaan työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen. Seudun elinkeinorakenne pysyy monipuolisena ja elinvoimaisena onnistuneen osaajien houkuttelun myötä. Työikäinen väestö vähenee ja on olennaista varmistaa tasapaino työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Hanke vahvistaa Kymenlaaksossa kansainvälisen potentiaalin parempaa hyödyntämistä elinkeinoelämässä. Uusien logistiikkatoimialasta hyötyvien yrityksien sijoittumisen näkökulmasta on tärkeää, että alueelta löytyy osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Hanke tuottaa aineettomia palveluja kohderyhmälle ja muille toimijoille, esim. osaajien houkutteluun tarkoitettu markkinointiviestinnän konsepti.
Liikkuminen ja logistiikka 7 5
Korostetaan Kymenlaakson helppoa saavutettavuutta julkisin liikennevälinein ml. Venäjä ja kannustetaan esim. pendelöintiin. Hankkeen ytimessä on houkutella ihmisiä Kymenlaaksoon. Logistiikka on yksi Kymenlaakson kärkitoimialoista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Kohderyhmään kuuluvien osaajien ja heidän lähipiirinsä hyvinvointi paranee kun taidot ja mahdollisuudet työllistyä paranevat. Hankkeella vahvistetaan yhteyttä paikalliseen sosiaaliseen verkostoon. "Lyömättömien tarjouksien" ideoinnissa pyritään huomioimaan sujuva perhearki ja mahdollisuus puolisoiden integrointiin. Hankkeella tuetaan osaajapulasta kärsiviä yrityksiä ja siten Kymenlaakson elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvua.
Tasa-arvon edistäminen 5 4
Varsinkin oppilaitosten ja potentiaalisten työnantajien yhteistyötä kehittämällä voidaan vaikuttaa siihen, että opiskelijat pääsevät helpommin työharjoitteluihin ja tekemään opinnäytetöitä yrityksille. Tavoitteena on, että Kymenlaaksossa koulutettu osaava työvoima jäisi paremmin alueelle. Tämän tyyppisellä toiminnalla madalletaan työnhakijoiden eriarvoisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hankkeen toimenpiteillä pyritään huomioimaan erilaisia kulttuuritaustoja ja minimoimaan niiden kielteisiä vaikutuksia. Sekä osaajien että työnantajien taidot kehittyvät.
Kulttuuriympäristö 2 3
Verkostoitumistapaamisilla edistetään hankkeen toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Kv-osaajien houkuttelu rikastuttaa Kymenlaakson kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Työnantajien sparrauksessa kerrotaan kestävästä liiketoiminnasta ja miten ympäristöasioita voisi tuoda esiin työnantajamielikuvien rakentamisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-