Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75773

Hankkeen nimi: MAAKIERTO KP - Hidasliukoisen N/P-rikkaan maanparannusaineen valmistaminen hyödyntäen maa-alkaliaktivoitua tuhkaa sekä teollisuuden ja biotalouden sivuvirtoja Keski-Pohjanmaan alueella.

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 06 868 0200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Riikka Rautio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-riikka.rautio(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407064720

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus, 0244629-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

MAAKIERTO KP -hankkeen tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta Keski-Pohjanmaan alueella lisäämällä polttolaitosten sekä teollisuuden sivuvirtoina syntyvien materiaalivirtojen hyötykäyttöä ja samalla vastata lannoituksesta ja maanparannuksesta aiheutuviin ravinnepäästöihin.
Hankkeessa tutkitaan biopolttolaitoksen leijupetiin lisättävän dolomiittikalkin hyödyllisyyttä polttoprosessille ja lisäksi hyödynnetään prosessissa syntynyttä kalsium- ja magnesiumrikasta tuhkaa lannoitteena sekä lannoitekomponenttina. Tuhkan hyötykäytön lisäksi hankkeessa tutkitaan nykyisin usein läjitykseen päätyvien teollisuuden sivuvirtoina syntyvien epäorgaanisten sivuvirtojen potentiaalia suo- ja metsämaiden maanparannuksessa sekä lannoitekomponenttina. Lannoitekomponenttikokeissa kalsium- ja magnesiumrikkaan voimalaitostuhkan tai teollisuuden epäorgaanisen sivuvirran avulla sidotaan ravinteet typpi- ja/tai fosforipitoisista sivu/jätevirroista seostamalla ne hidasliukoiseksi maanparannusaineeksi. Tämän seurauksena pystytään vähentämään mm. maatalouden aiheuttamia ravinnehuuhtoumia sekä kierrätettyä epäorgaanisten sivuvirtojen sisältämät ravinteet.
Maatalouden, elintarviketeollisuuden ja biovoimalaitosten sivutuotteina muodostuu paljon ravinne- ja hivenainerikkaita virtoja, joita käytetään nykyisin lannoitteena. Näiden sivuvirtojen käytössä on usein ongelmana ravinteiden nopea liukeneminen ja siten niiden mahdollinen huuhtoutuminen vesistöihin. Ravinteiden ollessa hitaammin liukenevassa muodossa voidaan lannoitemääriä vähentää ja siten myös pienentää vesistökuormitusta. Kierrätyspohjainen lannoitevalmiste tehostaa materiaalien kiertoa, vähentää neitseellisen raaka-aineiden käyttöä, lisää Suomen materiaaliomavaraisuutta ja vähentää lannoitteiden valmistuksesta syntyviä CO2-päästöjä.
Teollisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää esim. turvetuotannosta vapautuneiden turvemaiden maanparannuksessa ja lannoituksessa. Edistämällä puubiomassan kasvua turpeennostosta poistetuilla turvemailla, tai muilla ns. marginaalimailla, voidaan lisätä hiilen sitoutumista kasvavaan biomassaan ja maaperään sekä vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Metsittämällä marginaalimaita voidaan nopeuttaa biomassan tuotantoa, lisätä hiilen sidontaa ja samalla edistää kiertotaloutta, kun tuhkaa ja muita kierrätyspohjaisia kasvualustoja ja lannoitteita voidaan käyttää taloudellisesti kannattavalla tavalla lannoitteena. Kiinnostus marginaalimaiden metsittämiseen on lisääntynyt hiilen sidonnan noustua otsikoihin IPCC:n raporttien myötä.
MAAKIERTO KP -hankkeen tuloksena syntyy ainakin yksi kierto- tai jätepohjainen maanparannusaine, jonka soveltuvuus turve- ja kivennäismaametsien lannoitteeksi on selvitetty viljelykokeiden avulla. Tämän lisäksi hankkeen tavoitteena on uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen uusille tai jo olemassa oleville yrityksille ja lannoituksen aiheuttamien ravinnepäästöjen väheneminen.
Hanke on keskeinen osa Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kärkeä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä / loppukäyttäjinä ovat pääosin Keski-Pohjanmaan alueella toimivat maatalousyrittäjät,elintarviketeollisuuden toimijat, (sekä muut toimijat, joilta löytyy typpi- ja-/tai fosforipitoisia sivu/jätevirtoja), bioenergiantuottajat ja biokaasuteknologiaa sekä lannoitteita ja maanparannusaineita kehittävät yritykset. Lisäksi kohderyhmänä toimivat yritykset, joilla syntyy epäorgaanisia sivuvirtoja, joiden käyttökohteet vastaavat hankkeessa tutkittuja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritysten kautta hankkeen kansantaloudelliset vaikutukset kohdentuvat välillisesti myös alueen elinkeinoelämään ja asukkaisiin. Ravinnehuuhtoumien vähenemisen ja vesistöjen tilan paranemisen myötä kohderyhmänä on koko Keski-Pohjanmaan alueen yhteiskunta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 505

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 446 549

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen

Kunnat: Toholampi, Kannus, Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketta toteutetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteen nojalle. Hankkeen toteuttamisessa suurin merkitys on osallistujien osaamisella, ei sukupuolella eikä taustalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hankkeessa tutkitaan ja valmistetaan uusia kiertotalouspohjaisten maanparannusaineita, joilla myös pyritään korvaamaan neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitteita. Hankkeessa nykyiseltään läjitykseen tai maanrakennukseen päätyviä ravinnerikkaita sivuvirtoja käytetään kestävämmin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 9
Entisten turvemaiden maanparannuksen myötä hankkeessa saadaan tietotaitoa, jonka avulla voidaan valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Hankkeen aikana valmistetaan niukkaliukoisia maanparannusaineita, joilla voidaan korvata lannoitteita, jotka aiheuttavat ravinnevalumia vesistöihin. Vesistöjen rehevöityminen fosfori- ja typpivalumien vuoksi vahingoittaa eliöiden ja kasvillisuuden luonnollista elinympäristöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 9
Hankkeen aikana valmistetaan niukkaliukoisia maanparannusaineita, joilla voidaan korvata lannoitteita, jotka aiheuttavat ravinnevalumia vesistöihin. Hankkeessa tutkitaan myös entisten turvemaiden maanparannusta ja biomassan kasvattamista niillä. Tällöin kasvava biomassa sitoo itseensä ja maaperään hiilidioksidia, eli toimii ns. hiilinieluna. Lisäksi hankkeessa tutkitaan biopolttolaitosten polttoprosessin parantamista ja turpeen korvaamista korroosionestossa dolomiittikalkilla. Laitoksissa käytettävät polttoaineet (pois lukien turve) luetaan CO2-vapaiksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 9 8
Hankkeessa tutkitaan typpi ja fosforivalumien ehkäisyä, kehittämällä uusia niukkaliukoisia maanparannusaineita. Lannoituksen aiheuttamien ravinnepäästöjen ehkäisy edistää myös Natura 2000 -ohjelman kohteiden hyvinvointia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Hankkeessa tutkitaan teollisuuden ja polttolaitosten sivuvirtoina/jätteinä syntyvien materiaalien hyödyntämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 9
Hankkeessa tutkitaan biopolttolaitosten polttoprosessin parantamista, kun käytetään klooripitoisia polttoaineita (mm. hakkuutähde). Myös biopolttolaitosissa syntyvälle tuhkalle tehdään kokeita, joilla sen hyötykäyttöä pyritään lisäämään. Lisäksi hankkeessa tutkitaan biokaasulaitosten prosessissa syntyvälle jäännöksen muokkaamista hidasliukoiseksi lannoitteeksi, jolloin sen hyötykäyttö lisääntyisi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Paikalliset yritykset ja teollisuus on vahvasti mukana hankkeen toteutuksessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hanke lisää väestön hyvinvointia edistämällä uusiutuvien energiaratkaisuiden käyttöä, sekä maatalouden toimintaa
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuoli- ja tasa-arvoneutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke on sukupuoli- ja tasa-arvoneutraali
Kulttuuriympäristö 6 6
Metsien lannoittamisen ja marginaalimaiden ennallistamisen myötä kulttuuriympäristön hyvinvointi lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 9 8
Hanke lisää hanketoimijoiden ja tiedotuksen myötä ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-