Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75777

Hankkeen nimi: Porotalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen – miten ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida? (CLIMINI)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Yliopistonkato 8

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.ulapland.fi/FI

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Rasmus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.rasmus(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5282585

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen on jatkuvaa ja kehittyvää. Poronhoitajien ja koko porotalouden on varauduttava sekä äkillisiin, ehkä ensi viikolla tapahtuviin sääilmiöihin, että pidemmän aikavälin ilmaston hitaisiin muutoksiin. CLIMINI -hankkeen tavoitteena on 1) tuottaa olemassa olevan tiedon perusteella yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen porotalouteen ja porotalouden tämänhetkisestä sopeutumisesta, 2) tuottaa toimenpidesuositukset porotaloudelle ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja sen mahdollisesti tarjoamien etujen hyödyntämiseksi, sekä 3) juurruttaa sopeutumiseen liittyvät toimintamallit (”hyvät käytänteet”) käytännön poronhoitotyöhön paliskuntien porotaloussuunnitelmien kautta. Hanke toteutetaan alueellisten työpajojen, haastatteluiden, riski- ja haavoittuvuustarkastelun, politiikka-analyysin, yhteistoiminnallisen tutkimuksen ja tulevaisuusanalyysien avulla. Työn toteuttajia ovat Lapin yliopiston Arktinen keskus, Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Hanke tuottaa sopeutumiseen liittyviä toimintamalleja, osaamista, yhteistyöverkoston ja kirjallisia tuotteita, jotka edistävät poroelinkeinon elinvoimaisuutta. Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota sopeutumistoimien kestävyyteen ja ilmastoystävällisyyteen sekä poronhoitajien osallistumiseen. Hallinnon ja neuvonnan (muun muassa MMM, Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys) kanssa tehtävän yhteistyön kautta pohditaan lainsäädännön ja tukipolitiikan roolia sopeutumistoimissa. Hanke tukee porotalouden ilmastostrategian valmistelua ja parantaa poroelinkeinon edellytyksiä ja valmiutta sopeutua tulevaisuuden muutoksiin. Hankkeen toimijoiden sekä pilottipaliskuntien kanssa tuotettavat tulokset palvelevat koko poronhoitoaluetta lisäämällä erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tietoisuutta ja ympäristöosaamista, sekä hyviä käytänteitä. Kustakin ohjelma-alueen maakunnasta (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) valitaan vähintään yksi pilottipaliskunta. Hanke tukee kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanoa ja vastaa sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa esiin nostettuihin tarpeisiin parantaa tietoisuutta muuttuvan ilmaston vaikutuksista sekä kehittää ohjauskeinoja ja sopeutumisen välineitä porotaloudelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat paliskuntien poronhoitajat, porotalousyrittäjät (mm. poronlihan jalostajat, pororehujen tuottajat, poromatkailuyrittäjät), porotalouden hallinto (PY ja MMM) ja poronuoria kouluttavat tahot (SAKK ja Lapin AMK).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tutkimuslaitokset, poronhoitoalueen elinkeinoelämä, matkailijat, poronlihan kuluttajat, ravintolat, nuoret ja opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 243 305

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 456

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 304 135

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 825

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Koillismaan, Oulun, Kehys-Kainuun

Kunnat: Simo, Muonio, Rovaniemi, Pello, Kittilä, Ranua, Kolari, Ii, Inari, Oulu, Sodankylä, Savukoski, Posio, Tornio, Taivalkoski, Ylitornio, Keminmaa, Enontekiö, Pelkosenniemi, Suomussalmi, Salla, Utsjoki, Kemijärvi, Puolanka, Kuusamo, Pudasjärvi, Tervola, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tiedostamme kuitenkin että porotalous on edelleen miehinen elinkeino, vaikka poronomistajista nykyään kolmasosa onkin naisia. Hankkeen tutkijoilla on kokemusta sukupuolen huomioimisesta porotalouteen liittyvissä hankkeissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimijoita kohdellaan tasapuolisesti sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa käsitellään sopeutumista huomioiden myös eri sukupuolten ja ikäryhmien käsityksiä ja tarpeita. Erityisesti huolehdimme poronuorten osallisuudesta hankkeessa. Hankkeen tutkijoista neljä on naisia ja kolme miehiä, tutkijoita on eri taustoista ja ikäryhmistä. Tasapainoinen tutkimusryhmä tukee työpajojen ja keskustelujen onnistumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa käsitellään kuitenkin sopeutumista huomioiden myös eri sukupuolten ja ikäryhmien käsityksiä ja tarpeita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke tuottaa toimintamalleja sopeutumiseen; nämä edesauttavat kestävää kehitystä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 9
Hankkeen tuottamat tiedot ja toimintamallit tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Tuemme toimintamalleja, jotka parantavat monimuotoisuuden edellytyksi. Jostkut sopeutumistoimista parantavat luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeessa tunnistetaan sopeutumistoimien vaikutuksia vesistöihin ja maaperään sekä kasvihuonekaasupäästöihin, turvallisia ja vähähiilisiä sopeutumismenetelmiä korostetaan (esim. digitalisaation hyödyntäminen, paikallinen rehuntuotanto).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Erityisesti vanhat metsät ovat tärkeitä porojen talvilaidunalueita ja vasonta-alueita; jotkut sopeutumistoimista tuovat esiin luonnonsuojelun ja porotalouden yhteisiä intressejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Hanke edistää vuorovaikutusta ja paikallisen kehittämisen edistämistä paikallisista tarpeista käsin. Se edistää perinteisten elinkeinojen ja kulttuuristen arvojen säilymistä ja hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Jotkut sopeutumismenetelmät voivat lisätä tarpeita kehittää paikallisesti esim. sähköisiä palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
CLIMINI tukee porotalouden sopeutumista, porotaloudessa tapahtuvia innovaatioita ja porotalousyrittäjien osallisuutta sekä hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Määrittelemme innovaation EU:n mallin mukaan laajasti: uutta luovaksi prosessiksi, joka osaltaan parantaa porotalouden toimintaedellytyksiä ja porotaloudessa toimivien elämänlaatua.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Saamelaisalueen erityispiirteet otetaan huomioon, mm. Saamelaiskäräjien kanssa järjestettävillä hallintotyöpajoilla ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa toteutettavalla oppilaitostyöpajalla. Hanke parantaa pienten toimijoiden (porotalousyrittäjät, paliskunnat) mahdollisuuksia saada esiin näkemyksiään. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet paranevat. Poronhoitajien kokemusten ja näkemysten välittäminen hallinnon suuntaan.
Kulttuuriympäristö 0 2
Poronhoito ja poroelinkeinoon liittyvä kulttuuri ovat vanhimpia lappilaisia kulttuureja. Hanke edistää tämän kulttuurisen ulottuvuuden säilymistä ja kehittymistä.
Ympäristöosaaminen 4 8
CLIMINI koostaa olemassa olevaa sopeutumiseen liittyvää tutkimustietoa ja osaamista sekä tuottaa uutta yhdessä porotalouden arvoketjun toimijoiden, hallinnon, neuvonnan ja koulutuksen kanssa. Hanke lisää ympäristöosaamista ja tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta jo hankkeen aikana.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhka, vaan jo tämän päivän todellisuutta. Poronhoitajien työympäristönä on muuttuva ilmasto, johon sopeutuminen on jatkuvaa ja kehittyvää. Suomen poronhoitoalueella lämpötilan nousu on ylittänyt maapallon keskimääräisen lämpenemisnopeuden 2–3-kertaisesti. Tämä näkyy muun muassa talvien lauhtumisena ja lumipeitteen myöhäisempänä muodostumisena. Lähivuosikymmenille ennustetut muutokset ovat samansuuntaisia kuin jo nyt havaitut. Muuttuva ilmasto vaikuttaa poron hyvinvointiin ja poronhoitotöihin paitsi suoraan, myös epäsuorasti vaikkapa laidunympäristön muutosten kautta. Elinvoimainen ja hyvinvoiva porotalous tarvitsee riittävät valmiudet sopeutumiseen ja sen suunnitteluun. Käytännön sopeutumista ja sen suunnittelua on vahvistettava myös lainsäädännön ja tukipolitiikan keinoin. CLIMINI-hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ilmastosta ja sopeutumisesta yhdessä porotalouden tuotanto- ja arvoketjun eri toimijoiden kanssa. Tähän pohjautuen laadittiin myös toimenpidesuosituksia. Hanketta toteuttivat vuosina 2020-2023 Lapin yliopiston Arktinen keskus, Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020; hankekoodi A7577). Työmuotoina olivat kirjallisuuskatsaukset, ilmastoaineistojen analyysi, haastattelut, työpajat (mm. nuorten kanssa alan oppilaitoksissa) sekä politiikka-analyysi. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa jo käytössä olevia ja uusia sopeutumiskeinoja porotalouden tuotanto- ja arvoketjussa (esimerkiksi poronhoitokäytänteissä tai poromatkailussa). Työskentelimme myös neljän pilottipaliskunnan kanssa, tavoitteena sopeutumiseen liittyvien hyvien toimintamallien juurruttaminen käytännön poronhoitotyöhön. Toimimme koko poronhoitoalueella, kolmessa maakunnassa: Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Hankkeen keskustelujen perusteella erilaiset toimet sopeutumisen edistämiseksi ovat tärkeitä, käytännön poronhoidosta hallintoon. Hanke vastasi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa esiin nostettuihin tarpeisiin parantaa tietoisuutta muuttuvan ilmaston vaikutuksista sekä kehittää ohjauskeinoja ja sopeutumisen välineitä porotaloudelle. Johtopäätöksemme on, että porotaloudella on työkaluja sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta uusiakin tarvitaan. Sopeutumistoimia tarvitaan sekä paliskunnissa että hallinnon ja yhteiskunnan tasolla. Erityisesti tulee pyrkiä kohti suunniteltua, proaktiivista sopeutumistyötä ja sopeutumiskyvyn vahvistamista. Vaikeiden luonnonolosuhteiden aiheuttamien menetysten korvaamiseen liittyvässä lainsäädännössä on parannettavaa. Maankäytön suunnittelu on vahvimpia työkaluja, jolla porotalouden sopeutumista voidaan tukea, tai sen sopeutumiskykyä murentaa. On tärkeää kehittää kriittisten luonnonolojen seurantajärjestelmiä; esimerkiksi laidunten jäätymisen tai homehtumisen havaitsemiseksi. Osaamisen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen on myös tärkeä keino vahvistaa sopeutumiskykyä. Sekä perinteisellä tiedolla että koulutuksella on roolinsa. Elinkeino tarvitsee sopeutumissuunnitelman tai ilmastotiekartan, ja paliskunnat ja porotalousyrittäjät tarvitsevat tukea oman sopeutumisensa suunnitteluun. Käytännön työssä sopeutuminen on usein reaktiivista, eli pärjäämistä ja selviytymistä yllättävissä vaikeissa olosuhteissa. Myös paliskunnan toiminnassa tarvitaan suunnittelua, ja varautumista tuleviin muutoksiin. Vaikeiden talvien varalle osataan jo varautua. Jatkossa on varauduttava myös muiden vuodenaikojen vaikeisiin olosuhteisiin, kuten kesän pitkiin hellekausiin. Koska paliskunnat eroavat toisistaan muun muassa perinteiden, ilmaston ja laidunolojen suhteen, sopeutumisen tarpeet ja keinot ovat erilaiset. Huomiota on kiinnitettävä sopeutumistoimien toteuttamiskelposuuteen ja kestävyyteen.