|
|
|
Hankekoodi: A75782
Hankkeen nimi: Railgate Finland - Smart Hub Solutions
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2221859-6
Jakeluosoite: Paraatikenttä 4
Puhelinnumero: 0206158814
Postinumero: 45100
Postitoimipaikka: Kouvola
WWW-osoite: http://www.kinno.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pasi Miettinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallinto- ja kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pasi.miettinen(at)kinno.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206158814
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Railgate Finland - Smart Hub Solutions on jatkumo Kouvolan kaupungin vetämälle Kouvola RRT -investointihankkeelle ja Kouvola Innovationin vetämälle Railgate Finland - China Express -kehityshankkeelle. Konttijunayhteyttä ja RRT-intermodaaliterminaalia on kehitetty rinnakkain viimeisten parin vuoden aikana.
Keväällä 2019 valmistunut Master Plan (Railgate Finland Logistics solution between Europe and Asia) on markkinoinnillinen kokonaiskonseptin kehityssuunnitelma, joka kuvaa kaupalliset lähtökohdat tässä hankkeessa tapahtuvalle kehitystoiminnalle. Tämä hanke on osa Master Planissa kuvatun kehittämisen Road Mapin toteuttamista.
Hankkeen konkreettiset tavoitteet voidaan tiivistää:
- Älykkään konttijunalogistiikan vienti- ja tuontikonseptit kuvattuna ja toimeenpanon käynnistysvalmiudessa
- Vahvistuva kansainvälinen logistiikka, jossa yhdistetyillä kuljetuksilla on keskeinen osuus ja jossa Kouvola toimii logistiikan solmupisteenä
Hanke edistää uuden liiketoiminnan kehitystä erityisesti pk-yritysten tasolla sekä lisää alueen vetovoimaisuutta. Hanke parantaa Kymenlaakson logistista asemaa ja on Kymenlaakson RIS3-strategian mukainen sekä tukee strategian toteuttamista. Tavoitteena on myös käynnistää ympäristöystävälliset yhdistetyt kuljetukset syöttö- ja jakeluliikenteessä ja sitten kasvattaa niiden osuutta Suomessa. Yhdistettyjen auto-junakuljetusten arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä liityntäkuljetusmatkasta riippuen 60-80%. Kuljetusmuodon, kuljetusyksikön ja pakkausten valinnalla sekä kierrätyksellä voidaan vähentää kuormitusta ympäristölle ja päästä kohti hiilineutraalisuutta. Ympäristöosaaminen kuuluu kaikille aloille ja yrityksiin riippumatta toimialasta. Hanke toteutetaan ympäristönäkökulmat huomioiden. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan kokonaisuudessan horisontaaliset periaatteet. Uusien innovaatioiden sekä osaamisalueiden yhdenvertainen kehittäminen tukee nykyisten sekä uusien yrityksien kasvua sekä kokonaan uusien toimialojen muodostumista.
Hankkeessa tavoitellaan uusien työpaikkojen syntymistä.
Hanke tukee myös HaminaKotkan sataman toimintaa vahvistaen Kymenlaakson asemaa kotimaan tavaraliikenteen keskittymänä ja kansainvälisenä toimijana. Se edesauttaa älykästä ratkaisua Pohjois-Euroopan ja Aasian välisiin kuljetuksiin, erityisesti kuljetuksiin muihin Pohjoismaihin Kemi-Haaparanta ja Vaasa-Umeå -reittien kautta. Hanke vahvistaa elinvoiman kasvua logistiikkavetoisesti koko Kaakkois-Suomessa tukemalla Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittapuun mukaisen modernin logistiikkakeskuksen rakentumista.
Hankkeen tuloksien perusteella syntyvällä toiminnalla ehkäistään ilmastonmuutosta ja edistetään logistiikan kokonaistehokkuutta, vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta. Hanke on Kymenlaakson RIS3 -strategian mukainen ja tukee strategian toteuttamista.
Hankkeen päätehtävät ovat
- Konseptin tavoitteiden tarkentaminen yhdessä alan yritysten kanssa
- Kehityksen ja konseptoinnin ekosysteemin kokoaminen (kuljetusasiakkaat, palvelutoimittajat, ym.)
- Vientiterminaalin / vientituotteiden bufferivarastoinnin toimintamallin konseptointi (toiminnot, järjestelmät, rakenteet, organisaatiot, prosessit)
- Verkkokaupan jakeluterminaalin toimintamallin konseptointi
- Yhteistyö kuljetusasiakkaiden (lähettäjät, vastaanottajat) kanssa ratkaisujen yhteiskehittämiseksi
- Toiminnan testaus ja koe-erät
- Digitaalisten / älylogistiikan ratkaisujen suunnittelu ja konseptointi
- Älykkään ja vähähiilisen nouto- ja jakeluliikenteen integrointi osaksi viennin ja tuonnin konsepteja
- Infran ja rakennusten (tilojen) yleissuunnitelma (vähähiilisyys, kestävyys, BREEAM, ym. huomioiden)
Hankkeen tuottamat päätulokset ovat
- Suunniteltu ja pilotoitu konsepti käyttöönottovalmiudessa
- Liiketoimintaekosysteemi rakennettuna ja keskeiset toimijat sitoutuneet siihen
- Kansainvälinen logistiikkaverkosto konkretisoitunut ja vahvistumassa
Kehityshankkeen kohderyhmän ydintä edustavat Railgate Finland Master Planin työpajoihin osallistuneet toimijat: Kouvola Cargo Handling Oy, HaminaKotka Satama, VR Transpoint, Steveco Oy, Kouvolan kaupunki, Kouvola Innovation Oy, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pohjoismaiden (Norja, Ruotsi, Tanska) logistiikkatarpeita edustava Blomster Consulting.
Hankkeen keskeinen kohderyhmä on konttijunaliikenteen tuonnin ja viennin kuljetusasiakkaat. Yksi asiakkaiden nykyisin hyödyntämä reitti on TSR (Trans-Siberian Route: rahti junalla Nahodkaan, josta laivakuljetuksella Japaniin, Etelä-Koreaan, ym.). Globaalisti tarkasteltuna asiakkaiden kuljetustarpeet voivat liittyä mannertenvälisen tavaraliikenteen kuljetuksiin Kanada-Australia -akselille.
Konttijunayhteys mahdollistaa tuonnin Suomeen, Pohjoismaihin ja EU:n alueelle Kiinasta, Kazakstanista ja Venäjältä, sekä välillisesti myös esim. Mongoliasta, Japanista ja Etelä-Koreasta. Tuonnin potentiaali on erityisen suuri esimerkiksi tukku- ja vähittäiskaupan kulutushyödykkeissä (ml. kausitavara) kuten tekstiileissä, sisustustavarassa, urheilutarvikkeissa ja elektroniikassa, sekä teollisuuden ja rakentamisen hyödykkeissä, autoissa ja moottoripyörissä, työstetyssä kivimateriaalissa sekä nettikaupan paikallisesti välivarastoitavissa tuotteissa.
Vienti konttijunayhteydellä on mahdollista Suomesta, Pohjoismaista sekä EU:sta Kiinaan, Kazakstaniin, Venäjälle sekä muihin jakeluetäisyyden päässä oleviin maihin. Mahdollisia vientituotteita ovat paperi- ja kartonkituotteet, sellu-, saha-, levy- ja puuteollisuuden tuotteet, kemikaalit, työstöön menevä kivimateriaali, metalli- ja konepajateollisuuden tuotteet, elintarviketeollisuuden tuotteet, cleantech -tuotteet sekä erilainen kausi- ja tapahtumavienti.
Toinen tärkeä kohderyhmä ovat Kouvolan logistiikka-alueen sekä koko Kymenlaakson yritykset, ja erityisesti HaminaKotkan Satama ja siellä toimivat yritykset.
Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan myös konttijunaliikennettä hyödyntäville, kasvaville / uusille logistiikan palveluyrityksille, kuten Aasian talousalueelle kuljetus- ja huolintapalveluita tarjoaville yrityksille sekä globaalin tason varustamoille. Hankkeen tuloksia voivat suoraan hyödyntää myös muut palvelutarjoajat (ICT, digitaaliset ratkaisut).
Lisäksi hankkeen välitön kohderyhmä on tuleva Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (intermodaaliterminaali) RRT, jonka konseptia hanke tukee ja laajentaa.
Suoraa hyötyä hankkeesta saa logistiikkaan tukeutuva tuotannollinen toiminta (eri toimialoja) mahdollisena sijoittujana Kouvolan ja Kymenlaakson alueelle.
Hankkeen tuloksista hyötyvät Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson maakunta elinkeinoelämän aktiviteettien lisääntymisenä sekä alueen veto- ja pitovoiman vahvistumisena. Samat hyödyt koskevat alueella jo sijaitsevia yrityksiä.
Alueen oppilaitokset hyötyvät uusista konsepteista oppimisympäristöinä ja harjoittelun sekä opinnäytetöiden teon alustoina. Alueen tutkimus- ja kehitystoiminta saa myös edistyksellisen alustan, jolle uusia logistiikan kehityshankkeita on mahdollista perustaa.
Suomessa hanke edistää elinvoiman kasvua logistiikkavetoisesti maan kaakkoisosassa tukemalla Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittapuun mukaisen modernin logistiikkakeskuksen rakentumista. Se vastaa kansallisiin intresseihin tehostamalla logistiikkaa ja laskemalla logistiikkakustannuksia, kehittää verkkokaupan jakelukeskustoimintaa sekä parantaa Suomen kilpailukykyä.
EU-tasolla hanke edesauttaa älykästä logistista ratkaisua Pohjois-Euroopan ja Aasian välisiin kuljetuksiin ja vahvistaa Kouvolan asemaa TEN-T ydinverkossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 242 676
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 749
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 680
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 308 213
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät tule vaikuttamaan ko. asiaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 9 |
| Liikenteen päästöjen alentamisella vaikutetaan vähentävästi ilmastomuutoksen riskeihin. Yhdistettyjen auto-junakuljetusten arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä liityntäkuljetusmatkasta riippuen 60-80%. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät tule vaikuttamaan ko. asioihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 4 |
| Raskaan liikenteen siirtyminen tieverkolta rataverkolle vähentää tieverkon kulumista ja ympäristöhaittoja tieverkoston välittömässä läheisyydessä. Tiepöly, päästöt sekä riski pohjavesien saastumisessa vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja yhteyksiä | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole suoraa vaikutusta ko. asioihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Kuljetusmuodon, kuljetusyksikön ja pakkausten valinnalla sekä kierrätyksellä voidaan vähentää kuormitusta ympäristölle ja päästä kohti hiilineutraalisuutta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteillä luodaan parempia toimintaedellytyksiä alueella jo toimiville että tuleville toimijoille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Älykkäillä ratkaisuilla luodaan lisäarvoa logistiikkaketjussa mukana oleville toimijoille | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hanke parantaa Kymenlaakson logistista asemaa ja on Kymenlaakson RIS3 -strategian mukainen sekä tukee strategian toteuttamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät tule vaikuttamaan ko. asiaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali eikä hanke suoranaisesti vaikuta tasa-arvon edistämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat eri maiden logistiikkatoimijoihin, mutta ei suoraan vaikuta kulttuurien yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät tule vaikuttamaan kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Ympäristöosaaminen kuuluu kaikille aloille ja yrityksiin riippumatta toimialasta. Hanke toteutetaan ympäristönäkökulmat huomioiden. | ||
Hankkeessa edistettiin pk-yritysten vienti- ja tuontitoimia luomalla palvelevan ja älykkään HUBin konsepti sekä geneerinen verkkokaupan jakelukeskuksenmalli, jossa huomioitiin myös bufferivarastointi. Hankkeen alkuvaiheessa teetettiin kattavat asiantuntijaselvitykset vienti- ja tuontiprosessia koskevien osapuolien tarpeista ja älykkään digitaalisuuden nykytilasta.
Selvityksissä tietoa kerättiin haastattelujen ja työpajojen kautta yhdessä palveluntarjoajien ja -käyttäjien kanssa. Näiden pohjalta luotiin pilotointimalli vientiin, joka testattiin paikallisten eli kymenlaaksolaisten yritysten kanssa. Neljä yritystä vei pilotointia varten suunnittelun HUBin kautta tuotteittaan kuluttajille suunnatulle markkinapaikalle, ja HUB-toimija hoiti varastointegraation sekä logistisen ketjun aina loppuasiakkaalle saakka. Hankkeen kautta rahoitetut lisenssit mahdollistivat varastointegraation ja reaaliaikaisen lähetysseurannan kaikille osapuolille. Pilotointi onnistui erittäin hyvin, sillä jokainen osallistunut yrittäjä sai tehtyä kauppaa kohdemaahan, joka oli Venäjä. Lähetykset saatiin toimitettua sujuvasti loppuasiakkaille, ja reaaliaikainen seuranta toimi. Mutta heti pilotoinnin jälkeen muuttui tilanne Euroopassa kriittisesti, ja pilotoinnin avulla hyvin alkaneet vientitoimet piti keskeyttää. Mutta yritykset jatkavat pilotoinnin aikana muodostuneen verkoston avulla vientitoimia uusille kohdemarkkinoille.
Ekosysteemin muodostaminen tapahtui lähes luonnollisesti pilotoinnin suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Opiskelijat saivat työharjoittelupaikkoja, eri alojen yritykset taas löysivät toisistaan yhteistyökumppanin kansainvälisten toimien edistämiseen. Logistiikkapainotteinen vienti- ja tuontiHUB ei yksinään riitä, vaan markkinointi- ja kielenkäännöspalveluita tarvitaan muun muassa. Yhteistyö jatkuu toimijoiden välillä hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeessa vahvistettiin kansainvälisiä suhteita erityisesti Pohjoismaihin Narvik-Haaparanta-akselille. Pohjoinen kuljetuskäytävä on yhdistävä teema, jonka ympärillä ja edistämisellä jatketaan yhteistyötä hankkeen jälkeenkin.
Ympäristöystävälliset yhdistetyt kuljetukset olivat hankkeen keskiössä, mutta hyvin nopeasti todettiin, että yksi hanke tai maakunta eivät voi yksinään asiaa kovin paljon edistää, vaan vaaditaan laajempaa kansallista yhteistyötä. Myös benchmarkkausta tehtiin erityisesti Ruotsin suuntaan, jossa ollaan edistyksellisimpiä yhdistetyissä kuljetuksissa. Yhteistyötä tehtiin eri kaupunkien kanssa Suomen tasolla ja osallistuttiin lausuntojen antoon ministeriön suuntaan.