Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75785

Hankkeen nimi: TalentHUB Etelä-Karjala

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Vainikka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.vainikka(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 683 8290

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 0494547-4
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 0245904-2
Lappeenrannan kaupunki, 0162193-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisten pk-yritysten elinvoimaisuuden ja kasvuedellytykset takaavat innovatiiviset ja kilpailukykyiset ratkaisut, joita tuottaa osaava työvoima. Suomen hallitusohjelmassa kohdistetaan Elinvoimainen Suomi-kokonaisuuteen suuret odotukset. Suomalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen lisäksi nähdään kyvyt osallistua ja kehittyä osana isompia ekosysteemejä välttämättömänä.

Talouden näkymät ovat kääntyneet vuoden 2019 aikana positiivisesta kohti taantumaa tai vähintäänkin hidastuvaa kasvua. Yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Etelä-Karjalassa yritysten usko tulevaan vaihtelee paitsi toimialoittain, myös paikkakunnittain. Kehitysnäkymien kääntäminen tässä vaiheessa positiivisiksi, on yksi keskeisimpiä ratkaistavia haasteita maakunnan yritysten kannalta.
Laajempana haasteena Etelä-Karjalan maakunnassa on identifioitu osaavan työvoiman saanti ja sitouttaminen. Haasteen kanssa ei olla yksin, vaan samanaikaisesti kaikki muutkin maakunnat kilpailevat yhä vähemmästä määrästä osaajia. Yritysten tulisi siis pystyä ratkaisemaan samalla sekä liiketoiminnan kehittymiseen liittyviä haasteita, ottamaan hallittuja riskejä sekä houkuttelemaan osaajia, jotta otetut riskit realisoituvat kasvavana ja kehittyvänä liiketoimintana.
Etelä-Karjalan maakunta voi erottautua muista suomalaisista maakunnista positiivisesti, yhdistämällä yritysten näkemykset osaamistarpeista ja osaajat, tekemällä asioita toisin. Yhteinen toiminta tulee tapahtua yritysten ehdoilla ja osaamistarpeiden muotoilu pitää tapahtua yrityksissä, eikä oletuksiin pohjautuen jossain muualla.

LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat kiinnostavia opiskelupaikkoja kansainvälisille osaajille ympäri maailmaa, onhan Skinnarilan kampuksella on edustettuna 70 eri kansallisuutta. Kuitenkin vain murto-osa opiskelijoista työllistyy maakuntaan valmistuttuaan. Hukattua potentiaalia ei saa helposti takaisin.

Etelä-Karjalan innovaatiostrategiassa nostetaan voimakkaasti esiin maakunnan osaamisprofiloinnin kehittäminen. Sen mukaan erityisesti ”vahvistetaan kansainvälisten opiskelijoiden ja maakunnan elinkeinoelämän vuorovaikutusta Skinnarilan korkeakoulukeskittymän kanssa, jotta saadaan entistä laajemmin kansainvälistymistä tukevaa osaamista alueen yritysten käyttöön. Vahvistetaan viestinnässä ja markkinoinnissa teknologiamaakunnan imagoa, jotta se lisää maakunnan kiinnostavuutta yritysten, osaajien ja opiskelijoiden sijoittumiskohteena”.

Etelä-Karjalassa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamisen osalta on olennaista, että osaamispohjaa pystytään laajentamaan ja osaamista hyödyntämään mm. osaajien rekrytoinnin, osaamistarpeen muotoilun, opiskelujen aikaisen yhteistyön, korkeakouluyhteistyön ja viranomaisyhteistyön kautta.

Tänä päivänä haasteena on, että kaikki aiemmin mainituista yhteistyömuodoista ovat toisistaan irrallisia ja toimijakohtaiset intressit hallitsevat tekemistä, ei yritysten tarve. Varsin usein tilannetta haastaa yritysten nykykulmasta osaamistarpeen muotoilu ja innovaatiotoimintaan liittyvät puutteet. Kokonaisuus suorastan huutaa ratkaisua, joka voidaan tarjota yrityksille, jos niin halutaan.
Hankkeen päätavoitteena on toimijariippumaton toimintamalli, joka auttaa vastaamaan Etelä-Karjalassa toimivien pk-yritysten kasvu- ja kehittämishaasteisiin, osaamistarpeen nopealla muotoilulla, osaamistarpeen ja osaajan yhdistämisellä osana yrityksen liiketoiminnan strategiaa.

Hankkeen toteutus koostuu neljästä sisällöllisestä työpaketista, joissa ratkaistaan hankkeen lopputuloksena syntyvän toimintamallin osia sekä luodaan käytännössä testatut toteutusmallit pk-yritysten hyödynnettäviksi. Toteutus kohdistuu laajasti Etelä-Karjalassa toimiviin pk-yrityksiin, mutta erityisenä painopisteenä ovat Etelä-Karjalan innovaatiostrategian mukaiset älykkään erikoistumisen kärkiteemat.

Hankkeen päätuloksena on alueen tarpeisiin vastaava TalentHUB Etelä-Karjala-toimintamalli, joka näkyy alueen yrityksille ja kansainvälisille osaajille (talentit). Hankkeen päätulos parantaa Etelä-Karjalassa toimivien yrityksien mahdollisuuksia voida houkutella ja rekrytoida uusia osaajia, kasvaa ja kehittyä maakunnassa sekä luoda uusia osaamispohjaisia työpaikkoja maakuntaan.

TalentHUB Etelä-Karjala-hanke toteutetaan yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan kaupungin, LUT-yliopiston ja Imatran Seudun Kehitysyhtiön kanssa. Hankkeen toteutus alkaa 1.3.2020 ja viimeistellyt lopputulokset ovat valmiina 28.2.2022.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n kotipaikka on Lappeenranta. Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tärkeimpänä kohteena ovat Etelä-Karjalassa toimivat pk-yritykset, jotka toimivat suoraan tai välillisesti Etelä-Karjalan innovaatiostrategian mukaisissa teemoissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen kohderyhminä on Etelä-Karjalan elinkeinoelämä laajemminkin sekä alueen kaupungit ja kunnat uusien asukkaiden muodossa.

Kansainvälisten osaajien työllistymisen parantuminen Suomeen ja erityisesti Etelä-Karjalaan luo positiivisen kierteen myös korkeakoulujen jatkuvuudelle ja kehittymiselle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 649

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 386 644

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Luumäki, Parikkala, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöanalyysin perusteella voidaan todeta, että kansainvälisiä osaajia palkkaavista yrityksistä voidaan tunnistaa yritysryhmiä, joissa rekrytoinnit kohdistuvat enemmän miehiin (teknologia- ja informaatioalat). Samanalainen trendi on nähtävissä myös myyntitehtävissä. Palvelualalla ja markkinointitehtävissä painotus on enemmän naisissa. Hankkeen toimenpiteet kasvattavat yritysten kykyä muotoilla osaamistarpeita liiketoiminnan kehittymisen näkökulmasta. Hankkeen lähtökohtana on, ettei osaamistarve ole sukupuolisidonnainen. Asiaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota hankkeen toteutuksen aikana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteillä pyritään vahvistamaan Etelä-Karjalassa toimivien yritysten kyky kasvaa ja kansainvälistyä. Tarvittavan osaamisen muotoilussa kiinnitetään huomioita osaamisen saatavuuteen ja hyödyntämiseen. Hankkeessa keskitytään madaltamaan kansainvälisten osaajien palkkaamista, jolloin sukupuolella ei ole merkitystä. Toimenpiteet huomioivat tasapuolisesti kaikki sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke toteutetaan sukupuolten välinen tasaarvo huomioiden ja hankkeen aikana esiin tuleviin tarpeisiin viipymättä reagoiden.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Pieni välillinen vaikutus, koska kohderyhmävalinnassa on huomioitu Etelä-Karjalan RIS3 teemat, joissa ilmastonmuutos on huomioitu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Pieni välillinen vaikutus, koska kohderyhmävalinnassa on huomioitu Etelä-Karjalan RIS3 teemat, joissa materiaalit ja jätteet on huomioitu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Pieni välillinen vaikutus, koska kohderyhmävalinnassa on huomioitu Etelä-Karjalan RIS3 teemat, joissa uudet energialähteet on huomioitu.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiseen, jolloin välittömät vaikutukset ovat merkittävät. Välilliset vaikutukset syntyvät alueen elinvoimaisuuden kasvusta, joka houkuttelee alueelle uusia yrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hankkeen toimenpiteiden kautta yrityksien kyky investoida ja kehittää tulevaisuusorientoituneesti kasvaa (hankkeen toimenpiteet eivät kuitenkaan kohdistu tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen). Lisääntyvä osaaminen mahdollistaa yritysten kasvun ja kehittymisen välillisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Pieni välillinen vaikutus, koska kohderyhmävalinnassa on huomioitu Etelä-Karjalan RIS3 teemat, joissa älykkäät palvelut on huomioitu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeessa tarkastellaan osaamista tasa-arvo huomioiden ja keskittyen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Hankkeen toimenpiteet lisäävät välittömästi ja välillisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta huomiomalla kansainväliset osaajat eteläkarjalaisten pk-yritysten osaajapulan ratkaisemisessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-