Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75790

Hankkeen nimi: KymÄES 2.0 - Kymenlaakson älykkään erikoistumisen innovaatioekosysteemin kiihdyttäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kymenlaakson liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0206714-5

Jakeluosoite: Karhulantie 36 B

Puhelinnumero: +358 447478512

Postinumero: 48600

Postitoimipaikka: KOTKA

WWW-osoite: http://www.kymenlaakso.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Tapio Tolmunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekehitysasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.tolmunen(at)kymenlaakso.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 447478512

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on päivittää Kymenlaakson RIS3-strategia vuodelta 2016 ja vahvistaa Kymenlaakson älykkään erikoistumisen ekosysteemiä vastaamaan maakunnan kehittämisen haasteisiin.

Hankkeessa mallinnetaan ja tehdään näkyväksi maakunnan RIS3-kärkien innovaatioekosysteemit. Mallinnuksessa kuvataan innovaatioekosysteemien toimintaympäristö, toimijat, kehitys, osaamisperusta, yhteistyöverkostot, olemassa olevat alustat sekä haasteet ja pullonkaulat.

Hankkeessa luodaan ja toteutetaan innovaatioekosysteemille kehittämistoimenpidekokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan ainakin seuraaviin haasteisiin; toimijoiden roolitus ja sitouttaminen, alustojen kehittäminen (fyysiset toimintaympäristöt sekä digitaaliset ja sosiaaliset alustat), kansainvälisten verkostojen kehittäminen, osaamisen ja kyvykkyyksien kehittäminen, tki-toiminnan ja rahoituksen lisääminen, innovaatioekosysteemin kehittymisen ja tuotosten mittaaminen, ekosysteemin viestintä maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi pyritään varautumaan ja integroitumaan mahdollisimman proaktiivisesti tulevaan rakennerahastokauteen 2021-2027.

Hankkeen tuloksena syntyy Kymenlaakson päivitetty RIS3-strategia, joka kehittää merkittävästi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Hankkeen toteutus tiivistää älykkään erikoistumisen kärkiteemojen elinkeinojen sekä tutkimus-, koulutus ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Lisäksi ekosysteemiin pyritään integroimaan vahvasti kolmannen sektorin ja siviiliyhteiskunnan toimijoita. Ekosysteemin kehittämisessä panostetaan Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan tuomiin mahdollisuuksiin maa- ja merialueiden kestävässä kehityksessä mukaan lukien sininen kasvu. Luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö otetaan huomioon innovaatioekosysteemin kontekstina.

Hanke tehostaa elinkeinoelämän tarpeista lähtevää aluekehitystyötä, uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja uusien työpaikkojen sekä osaamisen synnyttämistä. Hanke lisää Kymenlaakson tunnettavuutta sekä verkostoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi Kymenlaakson tki-panostuksia ja rahoitusta saadaan lisättyä merkittävästi.

Hankkeen toimenpiteillä on vuosittaiset painotukset, kuitenkin kaikkia toimenpiteitä toteutetaan koko hankkeen ajan. Vuosittaiset painotukset ovat;

Vuonna 2020 toiminnan painopiste on Kymenlaakson RIS3-strategian päivittämisessä ja RIS3 -kärkien innovaatioekosysteemin kuvauksessa sekä yhteisten haasteiden tunnistamisessa. Toiminta painottuu Kymenlaakson toimijoiden keskinäisen yhteistyön ja roolituksen parantamiseen.

Vuonna 2021 panostetaan voimakkaasti kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien kehittämiseen yhdessä sovituin toimenpitein ja painotuksin. Lisäksi panostetaan kv-osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen.

Vuonna 2022 innovaatioekosysteemin pääpaino on tunnistettujen alustojen (fyysiset toimintaympäristöt, digitaaliset ja sosiaaliset alustat) kehittämisessä sekä ja uusien prosessien ja palveluiden kehittämisessä.

Horisontaalisista periaatteista hanke edistää erityisesti kestävää kehitystä ekologisen kestävyyden, taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden osalta. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan hankkeen toimenpiteissä ja hankkeen työryhmien kokoonpanossa.

Hanke tukee Eu:n Itämeristrategiaa erityisesti vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen yleistavoitteen osalta vahvistamalla jo aiemmin RIS3-viitekehyksessä luotuja kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyöalustoja Itämeren alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat Kymenlaaksossa toimivat yritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.
Yrityskentässä toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kasvuhalua- ja kykyä, kansainvälistymis- ja tki-potentiaalia omaaviin yrityksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Kymenlaakson kehittämisyhtiöt, kaupungit ja kunnat, yhdistykset ja muut organisaatiot, jotka toimivat älykkään erikoistumisen kärkiteemoissa liiketoiminnan, koulutuksen, tutkimuksen tai kehittämisen näkökulmista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 380

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 137 997

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 233 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 197 139

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Virolahti, Iitti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Karhulantie 36 B

Postinumero: 48600

Postitoimipaikka: KOTKA

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa ei ole tehty varsinaista toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta. Tki-toimintakenttä on miesvaltainen, joten hankkeessa ja sen työryhmissä sekä toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma tasa-arvon toteutumiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Tki-toimintakenttä on miesvaltainen, joten hankkeessa ja sen työryhmissä sekä toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma tasa-arvon toteutumiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, kuitenkin huomioiden, että Tki-toimintakenttä on miesvaltainen, joten hankkeessa ja sen työryhmissä sekä toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma tasa-arvon toteutumiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
RIS3-strategian päivityksessä liitetään Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan toimenpiteet osaksi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Lisäksi otetaan huomioidaan luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö innovaatioekosysteemin kontekstina ja ns. viidentenä Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on, että Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu tiekartta vuoden 2019 aikana laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos sisältää tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kymenlaakson maakunnan on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä sekä arviot Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990-2040 sekä hiilinieluista vuosilta 2015-2017.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
RIS3-strategian päivityksessä liitetään Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan toimenpiteet osaksi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Lisäksi otetaan huomioidaan luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö innovaatioekosysteemin kontekstina ja ns. viidentenä heliksinä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on, että Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu tiekartta vuoden 2019 aikana laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos sisältää tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kymenlaakson maakunnan on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä sekä arviot Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990-2040 sekä hiilinieluista vuosilta 2015-2017.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
RIS3-strategian päivityksessä liitetään Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan toimenpiteet osaksi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Lisäksi otetaan huomioidaan luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö innovaatioekosysteemin kontekstina ja ns. viidentenä heliksinä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on, että Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu tiekartta vuoden 2019 aikana laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos sisältää tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kymenlaakson maakunnan on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä sekä arviot Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990-2040 sekä hiilinieluista vuosilta 2015-2017.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
RIS3-strategian päivityksessä liitetään Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan toimenpiteet osaksi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Lisäksi otetaan huomioidaan luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö innovaatioekosysteemin kontekstina ja ns. viidentenä heliksinä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on, että Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu tiekartta vuoden 2019 aikana laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos sisältää tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kymenlaakson maakunnan on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä sekä arviot Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990-2040 sekä hiilinieluista vuosilta 2015-2017.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
RIS3-strategian päivityksessä liitetään Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan toimenpiteet osaksi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Lisäksi otetaan huomioidaan luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö innovaatioekosysteemin kontekstina ja ns. viidentenä heliksinä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on, että Kymenlaakso on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu tiekartta vuoden 2019 aikana laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 -tiekarttaluonnos sisältää tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kymenlaakson maakunnan on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä sekä arviot Kymenlaakson kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990-2040 sekä hiilinieluista vuosilta 2015-2017.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
RIS3-strategian päivitykseen liittyen on puhuttu biotaloskärjen vahvistamista kiertotalouden osalta. tämä vahvistaa osaltaan Kymenlaakson kiertotalouden kehittymistä ja mahdollistaa uusien innovaatioiden ja palveluiden synnyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hankkeessa voidaan tukea toimijoita, jotka osana ekosysteemiä tuottavat uusia ratkaisuja hyödyntäen uusiutuvia energianlähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen päätavoitteena Kymenlaakson innovaatioekosysteemin kehittäminen kestävä kehittäminen huomioiden. Yhteistyön ja verkostojen vahvistuminen kehittää voimakkaasti paikallista elinkeinorakennetta ja kiihdyttää sen uusiutumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeen aikana syntyy paljon uutta tietoa ja osaamista verkosoissa ja hankkeen toimijoissa, mikä mahdollistaa uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Kymenlaakson nykyisen RIS3-strategian yksi kärkialoista on logistiikka. Hanke mahdollistaa myös logistiikka- alan toimijoiden osaamisen ja verkostojen kehittymisen sekä innovaatoekosysteemin paremman hyödyntämisen. Myös liikku,miseen liittyviä kokeiluita ja pilottekja voidaan hankkeella tukea.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
RIS3 strategian digitalisaatiokärjen osana on hyvinvointialan digitaaliset sovellutukset. Tämän alan uusilla kokeiluilla ja pilotoinneilla voidaan edistaa hyvinvointi koko maakunnassa.
Tasa-arvon edistäminen 1 0
Hanke on tasa-arvon osalta lähtokohtaisesti neutraali, mutta välillinen vaikutus näkyy tasa-arvon huomioimisessa hankkeen työryhmissä ja toimenpiteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Innovaatioekosysteemissä ovat mukana myös yhteiskunnalliset toimijat ja tämän kehittyvän verkostoyhteistyön kautta pystytytään lisääämään keskinäistä ymmärrystä sekä siten myös yhteiskunnallistaa ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali vaikutus
Ympäristöosaaminen 4 5
RIS3-strategian päivityksessä liitetään Hiilineutraali Kymenlaakso 2040 tiekartan toimenpiteet osaksi Kymenlaakson innovaatioekosysteemiä. Lisäksi otetaan huomioidaan luonnonresurssit ja ekologinen ympäristö innovaatioekosysteemin kontekstina ja ns. viidentenä heliksinä. Tämä lisää ympäristöosaamista koko ekosysteemissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä päivitetiin Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia vuonna 2020 ja päivitysprosessissa syntynyttä kehittämisohjelmaa jalkautettiin vuonna 2021.

Kevään 2020 aikana suunniteltiin strategian päivitysprosessia ja kerättiin siihen liittyvää tausta-aineistoa. Lisäksi työskenneltiin olemassa olevan strategian kärkiryhmien kanssa ja analysoitiin toteutunutta strategiakautta 2016-2020 sekä mallinnettiin yhdessä ajantasaista tilannekuvaa innovaatioekosysteemistä. Covid-19-pandemiasta johtuen siirrettiin keväälle 2020 suunnitellut laajemmat sidosryhmätyöpajat toteutettavaksi syksyllä. Lisäksi kevään aikana kilpailutettiin asiantuntijapalvelut tukemaan strategiaprosessin ja sen jalkauttamisen läpivientiä. Kilpailutuksen voitti MDI Public Oy.

Syksyllä 2020 strategiaprosessia jatkettiin kolmessa alueen toimijoille suunnatussa laaja-alaisessa
työpajassa sekä sidosryhmäkyselyllä. Sidosryhmätyöpajoissa tarkasteltiin sekä älykkään erikoistumisen strategian päivitystä että vuonna 2019 valmistuneiden Kymenlaakson vuoteen 2040 ulottuvien skenaarioiden päivitystarpeita. Nämä kaksi päivitysprosessia täydensivät siis toisiaan. Alueen toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja yhdessä tunnistettujen päivitystarpeiden perusteella
muotoiltiin päivitetty Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia. Strategiatyöhön osallistui laaja joukko alueen toimijoita edustaen niin maakunnan koulutusorganisaatioita, kuntasektoria, yrityksiä ja yritysjärjestöjä kuin kehitysyhtiöitä. Alueen toimijoiden näkemykset sekä panostus strategian valmisteluun tarvittavan tiedon tuottamisessa ja kokoamisessa on ollut merkittävä. Älykkään erikoistumisen strategia käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (Myrs), maakunnan yhteistyöryhmässä (Myr) sekä hyväksyttiin maakuntahallituksessa osana päivitettävää maakuntaohjelmaa.

Älykkään erikoistumisen strategisia kärkivalintoja strategiakaudella 2021–
2025 ovat
• Älykäs ja vihreä logistiikka (logistiikkakärki)
• Uusiutuvat materiaalit ja energia (bio- ja kiertotalouskärki)
• Datatalous, kyberturvallisuus sekä pelillisyys (digitalouskärki).

Strategiset kärkivalinnat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa eri sektoreiden
väliset rajapinnat ovat erittäin otollisia uuden osaamisen ja innovaatioiden synnyttämiselle. Kärkivalinnat ovatkin kokonaisuudeltaan läpileikkaavia luonteeltaan: niin bio- ja kiertotalouteen, logistiikkaan kuin digitalouteenkin liittyvät ratkaisut linkittyvät laaja-alaisesti paitsi toisiinsa myös moniin strategian kärkivalintojen ulkopuolelle jääneisiin sektoreihin.

Strategisten kärkivalintojen lisäksi strategiassa on tunnistettu kärkivalintoja läpileikkaavia, älykästä
erikoistumista vahvistavia toiminnallisia tavoitteita. Nämä toiminnalliset tavoitteet ovat:
• Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen
• Yhteistyön ja kumppanuuksien edistäminen
• Infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittäminen
• Palvelu- ja tuotekehityksen vauhdittaminen.

Vuonna 2021 jatkettiin päivitetyn strategian mukaisesti innovaatioekosysteemin kehittämistä seudullisten toimijoiden kanssa ja syvennettiin valittujen kärkien toimenpideohjelmia. Älykkään erikoistumisen strategia integroitiin entistä vahvmmin päivitettyyn maakuntaohjelmaan. Lisäksi osallistuttiin Kymenlaakson oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) valmisteluun ja integroitiin älykkään erikoistumisen strategian painopisteet uuteen rahoitusohjelmaan. Marraskuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen foorumi, joka sai hyvän vastaanoton ja palautteen osalllistujilta.

Päivitetty Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia löytyy kokonaisuudessaan Kymenlaakson liiton nettisivuilta osoitteesta: https//www.kymenlaakso.fi/maakunnan-kehittaminen/alykkaan-erikoistumisen-strategia