Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75791

Hankkeen nimi: MEPTEK-Meriliikenteen päästövähennystekniikoiden vertailu

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus, Pääskysentie 1

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 48220

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Justiina Halonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: justiina.halonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7028 514

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

MEPTEK-hankkeessa tutkitaan meriliikenteen päästövähennystekniikoiden tehokkuutta, ominaisuuksia, elinkaarta ja kustannuksia suhteessa saatuun hyötyyn. Itämerellä liikennöivissä laivoissa käytetään erityyppisiä ratkaisuja, kuten pakokaasujen katalyyttinen jälkikäsittely, rikkipesurit, vesiruiskutus, imuilman höyrytys, maasähkön hyödyntäminen, erilaiset polttoaineratkaisut. Laivakohtaista seurantatutkimusta ei kuitenkaan ole aiemmin tehty, sillä tekniikat ovat verrattain uusia. Tällä hetkellä monet menetelmistä ovat olleet riittävän aikaa käytössä, jotta johtopäätöksiä niiden kokonaisvaikutuksista ja tehokkuudesta voidaan jo tehdä.
Hanke tuottaa liikennöivien alusten päästö- ja kulkudatamittauksiin perustuvaa uutta tietoa aluksiin asennettujen päästövähennystekniikoiden ja -laitteiden todellisista tehoista ja niiden eroista. Tulokset ohjaavat varustamojen investointeja päästöjä tehokkaimmin vähentäviin ratkaisuihin. Mittaustieto tekniikoiden todellisesta kyvykkyydestä on merkityksellistä taustatietoa myös viranomaisille päätöksenteon tueksi.

Hanke toteutetaan suorittamalla laivoilla päästömittauksia ja kulkudatan tallentamista. Data analysoidaan soveltamalla muun muassa Bayes-verkkoteknologiaa, mikä on tehokas ja luotettava lähestymistapa massadatan analysointiin. Tuloksia menetelmien eroista voidaan hyödyntää sellaisenaan tehtäessä investointipäätöksiä tai säädettäessä uusia meriliikennettä koskevia ympäristönormeja. Hankkeen tavoitteena on muokata tutkimustieto analyysityökaluksi, jolloin hanketyöhön ja asiakokonaisuuteen vähemmän perehtynyt henkilö voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä eri menetelmien eroavuuksista, kustannuksista ja ympäristövaikutuksista. Tämän tavoitteena on auttaa erityisesti varustamoita, satamia, viranomaisia ja poliittisia päättäjiä hyödyntämään hankkeen tuottamaa tutkimustietoa.

MEPTEK-hankkeen toimenpiteillä on merkittävä vaikutus meriliikenteen ekologiseen kestävyyteen ja ilmapäästöihin. Hankkeen toimenpiteet tehostavat meriliikenteen pakokaasupäästöjen vähentämistä, ml. kasvihuonekaasut ja mustahiili, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. Ilmanlaadun paraneminen lisää rannikkoväylien ja satamien lähiympäristön asuinterveyttä ja -mukavuutta. Lisäksi tutkimus uusien polttoaineratkaisujen hyödyistä tukee siirtymistä fossiilista polttoaineista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Samalla kehitetään big datan käsittely- ja tulkintaosaamista. Meriliikenteen vähäpäästöisyys ja turvallisuus ovat yhteneviä Kymenlaakson maakuntaohjelman, Kymenlaakson älykkään erikoistumisen RIS3-strategian ja Itämeristrategian tavoitteiden kanssa. Kestävän kehityksen lisäksi Euroopan aluekehitysrahaston linjaamat horisontaaliset periaatteet sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa noudatetaan Xamkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka on linjassa rakennerahasto-ohjelman tavoitteiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varustamot, satamat ja viranomaiset mm. Traficom ja Liikenne- ja viestintäministeriö.
Hakemusvaiheessa mukaan on alustavasti ilmoittautunut 8 varustamoa ja 2 satamaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Rahdinantajat esim. metsäteollisuuden toimijat, jotka voivat vaatia kuljetussopimuksissa tiettyä päästöttömyyttä.
Rannikon ja satamakaupunkien asukkaat, matkustajat
Meriympäristö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 950

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 202 908

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 289 928

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 289 868

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suunnitteluvaiheessa tutustuttiin Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Hankesuunnittelun pohjaksi etsittiin tietoa toimialan sukupuolijakaumasta. Merenkulkuala on tutkitusti miesvaltaisia. Tilastokeskuksen koko maata koskevasta työvoimatutkimuksesta (2012) löytyy toimialaluokka "kuljetus ja varastointi", jonka alla työntekijöistä naisia on vain 21%. Alueellisia tilastoja tai erityisesti PK-yrityksiin kohdistuvia tilastoja ei ole ilmaiseksi saatavilla, mutta ei ole syytä olettaa, että sukupuolijakauma Kymenlaaksossa merkittävästi poikkeaisi maan keskiarvoista. Tilastollisesti koko kuljetus- ja varastointiala työllistää Suomessa 30 000 naista ja 114 000 miestä (Tilastokeskus 2014). Sama sukupuolijakauma näkyy tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla AMK:ssa: alan opiskelijoista oli 86% miehiä v. 2015. (Suomen virallinen tilasto 2015. Ammattikorkeakoulukoulutus, verkkojulkaisu. ISSN 1799-0033. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/akop/2015/akop_2015_2016-04-19_tie_001_fi.html[Viitattu: 28.9.2019].
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti huomioidaan tasapuolisuus projektitiimin kokoonpanossa ja palkkauksessa (palkkaus tehtävänkuvan mukaan). Hankkeen ohjausryhmään pyritään ottamaan tasapuolisesti mukaan sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Hanke tukee vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Vähentää meriliikenteen pakokaasupäästöjä, ml. kasvihuonekaasut ja mustahiili, jolla merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
Hidastamalla ilmastonmuutosta ja merien happamoitumista säilytetään elinympäristöt elinkelpoisina ja siten tuetaan niihin sopeutuneiden eliöiden suojelua.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Suora vaikutus ilmanlaatuun (NOX, SOX, hiukkaset, hiilivedyt, CO2, CO ja CH4) sekä merien happamoitumiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Yleisesti merenkulun ympäristöystävällisyyttä tukemalla
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Tarkastellaan vaihtoehtoisia laivapolttoaineita, ml. kierrätysjätteestä tehty biopolttoaine
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tukeminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Alueen satamien ympäristöystävällisyyden tukeminen, alueen merenkulun erikoisosaamisen säilyminen ja kehittyminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 10
Edistää Suomen asemaa kestävän merenkulun kärkimaana, jota osaamista voidaan viedä muualle. Vahvistaa Xamkin asiantuntijuutta ja osaamista merenkulun ympäristövaikutuksista
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Meriliikenteen kestävyyden ja kilpailukyvyn tukeminen, bigdatan analysointimenetelmät ja älykäs logistiikka
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Tuottaa terveyshyötyjä ilmanlaadun parantuessa. Pienhiukkaset vaikuttavat haitallisesti ihmisen sydän-, verisuoni- ja hengityselimistön terveyteen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan tasa-arvoperiaatteet
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei merkittävää vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuurien yhdenvertaisuuteen
Kulttuuriympäristö 3 5
Kymenlaakson alueen merenkulkuperinteen jatkaminen
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke lisää huomattavalla tavalla merenkulun ympäristöosaamista; tuottaa uutta tietoa päästövähennystekniikoiden tehokkuudesta, jolla vaikutusta koko toimialan ympäristöystävällisyyden lisäämiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

MEPTEK-hankkeen tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen käsitys Itämerellä meriliikenteessä käytettävien päästövähennystekniikoiden yleisyydestä, toimivuudesta, taloudellisuudesta ja tehokkuudesta. Tällä hetkellä käytössä on monentyyppisiä järjestelmiä ja toimintatapoja: Vesiruiskutusratkaisut ovat vanhempaa teknologiaa tavoitteena vähentää typen oksideja. Katalysaattorit ovat näihin verrattuna huomattavasti tehokkaampi ratkaisu. LNG on tehokas typen oksidien, hiukkaspäästöjen ja rikkipäästöjen pitämiseksi aisoissa ja erityyppisillä öljypolttoaineilla voidaan vaikuttaa erityisesti rikki- ja hiukkaspäästöihin. Rikkipesureita käyttämällä on mahdollista operoida rikkipitoisella raskaalla polttoöljyllä, mutta erityisesti avoimen kierron pesureiden ympäristövaikutukset ovat tiedeyhteisön tarkastelun kohteena. Tulevaisuudessa mahdollisesti synteettiset polttoaineet yleistyvät, mikä tekee nykyratkaisujen tuntemisen tärkeäksi tulevien ratkaisujen ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa. MEPTEK-hankkeessa toteutettiin laajamittainen kirjallisuusselvitys, missä perehdyttiin eri menetelmien tunnettuihin ominaisuuksiin ja vertailtiin niitä keskenään. Hankkeessa toteutettiin päästömittauksia kulussa olevilla aluksilla tavoitteena selvittää eri menetelmien keskinäisiä eroja todellisissa olosuhteissa. Eroavuudet voivat olla huomattaviakin erityisesti operoitaessa osakuormalla tai mikäli järjestelmät eivät muutoin jostain syystä toimi tarkoitetulla tavalla. Mittauksia tehtiin dual-fuel-aluksella, missä vuoromatkoilla käytettiin polttoaineena MGO:ta ja LNG:tä. Toinen mittauskohde oli rikkipesurialus, mikä käytti polttoaineenaan rikkipitoista raskasta polttoöljyä. Kolmantena mittauskohteena tarkasteltiin aluksen satamapäästöjä sen operoidessa kevyellä polttoöljyllä. Mittaustulosten ja kirjallisuusselvitysten perusteella luotiin kestävyysindeksiä hyödyntävä Excel-alustalla toimiva arviointityökalu, minkä avulla on mahdollista visuaalisesti vertailla eri ratkaisujen kokonaisympäristövaikutuksia. Työkalu antaa indeksiarvot valitun vaihtoehdon vaikutukselle ilmaston lämpenemiseen (GWO100 ja GWP20), happamoitumiseen, ympäristökestävyyteen ja ihmisten terveyteen. Excel-alustan ansiosta työkalua on jokaisen käyttäjän helppo hyödyntää.