|
|
|
Hankekoodi: A75804
Hankkeen nimi: EntoTek - Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: 020 743 8100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Mari Johanna Siimekselä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.siimeksela(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406303149
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyönteistuotannon heikko automaatioaste ja kustannustehokkaan tuotantoteknologian puute luovat esteitä hyönteistuotannon kasvulle ja kannattavuudelle. Markkinoille tarvitaan yleisesti saatavilla olevaa, kustannustehokasta ja mahdollisimman edullista teknologiaa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoon kestävää ja kustannustehokasta teknologiaa sekä parantaa hyönteistuotannon kannattavuutta lisäämällä tuotannon automaatioastetta. Hankkeen tavoitteena on lisäksi luoda toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja selvittää patogeenisilla kokeilla, poistuvatko tai vähenevätkö tietyt virukset, bakteerit ja/tai lääkejäämät biomassasta toukkaprosessin aikana.
Hankkeen laajempia tavoitteita ovat pyrkimys vähähiilisiin toimintatapoihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen, kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä jätevirtoja ja niiden sisältämiä ravinteita uusiksi tuotteiksi sekä seutukunnan elinvoimaisuuden edistäminen toteuttamalla alueella innovatiivista, avointa ja laajaa kiinnostusta herättävää kehittämistoimintaa.
Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa ovat hyönteistuotantoon soveltuvien teknologisten ratkaisujen kartoitus ja valittujen teknologisten ratkaisujen soveltaminen ja kehittäminen hyönteistuotannon tarpeita vastaaviksi sekä kasvatuksen automaatioasteen nostaminen. Hankkeessa testataan ja pilotoidaan toimintamalleja jätevesilietteiden ja biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja tutkitaan mahdollisten lääkejäämien ja joidenkin yhdyskuntajätteiden mahdollisesti sisältämien patogeenien, virusten ja bakteerien vähenemistä käsittelyprosessissa.
Hankkeen tuloksena mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoon syntyy automatisoitu, kestävä ja kustannustehokas, alueellisia mahdollisuuksia hyödyntävä konsepti, joka on monistettavissa ja skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa ja teknologiaa, jotka edesauttavat hyönteistuotannon investointeja, alan kasvua ja kannattavuutta sekä lainsäädännön vapauttamista hyönteisten käytölle erilaisten biomassojen käsittelyssä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot,hyönteisalan yritykset ja toimijat sekä hyönteistuotantoa suunnittelevat toimijat. Lisäksi toimijat, joilla syntyy toimintansa seurauksena tai jotka ottavat käsiteltäväkseen jätevesilietteitä, biojätteitä tai muita vaikeasti hyödynnettäviä orgaanisia jäte- tai sivuvirtoja. Sekä toimijat, jotka kuuluvat kiinteänä osana hyönteistuotannon arvoverkkoon ennen ja jälkeen hyönteispohjaisen prosessoinnin.
Välillisiä kohderyhmiä ovat lainsäädäntö- ja viranomaistahot, jotka luvittavat, valvovat tai määrittelevät em. toimijoiden toimintaa sekä koulutusorganisaatiot ja opiskelijat, joille hankkeen tulosten myötä voidaan tarjota uutta tietoa ja koulutusta. Opiskelijoilla, kouluttajilla ja tutkijoilla on jo hankkeen aikana mahdollisuus tutustua hankkeen toimintaan ja hyönteis- sekä kiertotalouteen mm. vierailemalla aikuiskasvattamossa, seuraamalla hankkeen tiedotusta tai suorittamalla hankkeessa palkattomia harjoittelujaksoja tai muita opintoja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 416 417
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 411 049
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 594 882
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 587 213
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Pihtipudas, Karstula, Kannonkoski, Saarijärvi, Kyyjärvi, Viitasaari, Kinnula, Kivijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Hanke edistää kiertotaloutta hyödyntämällä jätevirtoja ja niiden sisältämiä ravinteita uusiksi tuotteiksi, millä voi olla vaikutusta luonnonvarojen kulutukseen (esim. fosfori. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 8 |
| Hanke edistää vähähiilisiin toimintatapoihin siirtymistä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Ravinteiden kierrättämisellä ja vähähiilisillä toimintatavoilla voidaan editää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 5 |
| Biojätteen kompostoinnin vähentäminen vähentää siitä muodostuvia kasvihuonepäästöjä ja hyönteisten uloste toimii maanparannusaineena tai luonnollisena lannoitteena. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 9 |
| Hankkeella haetaan toimintatapojen muutosta mm. yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja lietteiden käsittelyyn siten, että käsiteltyjen jätevirtojen loppukäyttömahdollisuudet laajenevat ja uudet toimintatavat mahdollistavat myös uusien lopputuotteiden synnyn jätevirroista. Toimintatapojen muutoksen seurauksena sivuvirtoja ei nähdä enää jätteenä, vaan mahdollisuutena uudelle liiketoiminnalle. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Ei suoranaista vaikutusta, mutta hyönteistuotannosta voidaan saada raaka-ainetta esimerkiksi biokaasun valmistukseen tai hyönteistuotanto voi hyödyntää joissain tapauksissa eri lähteiden hukkalämpöjä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 7 |
| Hanke vahvistaa hyönteisalan osaamista Keski-Suomessa ja Saarijärven sekä Biotalousinstituutin asemaa hyönteistuotannon vahvana osaajana ja teknologisena edelläkävijänä. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa ja teknologiaa, jotka edesauttavat hyönteistuotannon investointeja, alan kasvua ja kannattavuutta sekä lainsäädännön vapauttamista hyönteisten käytölle erilaisten biomassojen käsittelyssä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa syntyvän pilottilaitoksen sekä uuden osaamisen kautta voidaan tarjota aineettomia palveluita kuten koulutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Jätteiden/Biomassojen käsittely niiden syntypaikalla vähentää kuljetusten tarvetta. lisäksi toukkien avulla käsitellyn biomassan paino ja tilavuus vähenee jopa 80%, mikä helpottaa kuljettamsta ja logistisia järjestelyitä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta, vaikkakin kehitettävän menetelmän ja toimintamallin toiminta ei ole riippuvainen kulttuurisista tai yhteiskunnallisista eroista | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusa | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Hanke edesauttaa ympäristöosaamisen kehittymistä tiedotuksen ja julkisuuden kautta. | ||
Hankkeen valmistelussa lähtökohtina olivat pyrkimys vähähiilisiin toimintatapoihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen, kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä alueellisia sivuvirtoja sekä seutukunnan elinvoimaisuuden edistäminen toteuttamalla alueella innovatiivista ja avointa kehittämistoimintaa. Sivuvirtojen hyödyntäminen, kiertotalous ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat globaaleja kysymyksiä, joihin etsitään ratkaisuja ympäri maailmaa. Hyönteistalous on yksi keinoista, joilla voidaan paitsi edesauttaa kiertotalouden kehitystä, myös varmistaa esimerkiksi rehuntuotannon proteiiniomavaraisuutta.
Hankkeessa perustettiin ison pilottikokoluokan hyönteiskasvattamo JAMK:n Biotalousinstituutin läheisyyteen Saarijärvelle. Kasvattamon kapasiteetti mahdollisti biomassan käsittelyn vähintään yhden tonnin (1000 kg) viikkovauhdilla ja valmistuessaan se oli Suomen suurin mustasotilaskärpäsen tuotantolaitos. Hankkeessa kehitettiin varsinkin mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoa, mikä oli havaittu toukkatuotannon kriittisimmäksi vaiheeksi. Hankkeen aikana aikuistuotanto saatiin toimimaan vakaasti ja tasaisesti pääasiassa työtapoja ja hyönteisten elinolosuhteita kehittämällä.
Lisäksi hankkeessa pyrittiin lisäämään hyönteistuotannon kannattavuutta automaatioastetta nostamalla ja luomaan toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla. Hankkeen aikana testattiin yli kolmenkymmenen (30) ravintolapalveluiden, elintarviketeollisuuden, alkutuotannon ja teollisuuden sivuvirraksi luokiteltavan materiaalin sopivuutta mustasotilaskärpäsen toukkien ravinnoksi. Testeissä havaittiin, että toukat pystyvät käsittelemään ja hyödyntämään useimpia orgaanisia sivuvirtoja, mutta toukkien kasvu ja biomassan käsittely olivat parempia, kun materiaaleista tehtiin seoksia. Hankkeessa havaittiin myös, että tuotannon skaalaus laboratorio- tai konttikokoluokasta isompaan mittakaavaan edellytti muutoksia lähes kaikkiin kasvatuksen vaiheisiin eikä aiempien, yleensä laboratoriomittakaavassa toteutettujen tutkimusten tuloksia voinut juurikaan hyödyntää isossa mittakaavassa.
Hankkeessa selvitettiin patogeenisten tutkimusten avulla toukkakäsittelyn vaikutusta terveydelle haitallisten salmonella-bakteerien määrään. Hankkeen aikana tehdyissä kokeissa ei pystytty todentamaan mustasotilaskärpästen vähentävän salmonellan määrää biomassassa, mutta asia vaatii vielä lisätutkimusta. Jätteiksi luokiteltujen raaka-aineiden käsittely mustasotilaskärpäsen toukilla ei ole tällä hetkellä lainsäädännön puitteissa mahdollista, eikä lainsäädäntöön ole näköpiirissä helpotuksia.
Teollisen mittakaavan hyönteiskasvattamon perustamiskustannukset ovat korkeat ja vaikka markkinoilta on Euroopassa jo saatavilla korkealaatuista teknologiaa mustasotilaskärpäsen kasvatukseen, ihmistyötä tarvitaan edelleen paljon. Suomen ilmastossa tuotantokustannuksia nostaa myös hyönteisten vaatimien olosuhteiden ylläpito, lämmitys ja kosteudenhallinta. Kehitystyötä tarvitaan varsinkin toukkien jatkojalostukseen ja moninaisten käyttömuotojen kartoittamiseen. Kysyntä ja markkinat luovat investointeja. Kysynnän luomiseksi hankkeiden avulla ilman taloudellista riskiä ja tuotto-odotuksia tehtävä kehitystyö ja hankkeista saatavien tulosten avoin julkistaminen on elintärkeää.