Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75804

Hankkeen nimi: EntoTek - Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: PL 207

Puhelinnumero: 020 743 8100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Mari Johanna Siimekselä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.siimeksela(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406303149

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, 2647375-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyönteistuotannon heikko automaatioaste ja kustannustehokkaan tuotantoteknologian puute luovat esteitä hyönteistuotannon kasvulle ja kannattavuudelle. Markkinoille tarvitaan yleisesti saatavilla olevaa, kustannustehokasta ja mahdollisimman edullista teknologiaa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoon kestävää ja kustannustehokasta teknologiaa sekä parantaa hyönteistuotannon kannattavuutta lisäämällä tuotannon automaatioastetta. Hankkeen tavoitteena on lisäksi luoda toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja selvittää patogeenisilla kokeilla, poistuvatko tai vähenevätkö tietyt virukset, bakteerit ja/tai lääkejäämät biomassasta toukkaprosessin aikana.

Hankkeen laajempia tavoitteita ovat pyrkimys vähähiilisiin toimintatapoihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen, kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä jätevirtoja ja niiden sisältämiä ravinteita uusiksi tuotteiksi sekä seutukunnan elinvoimaisuuden edistäminen toteuttamalla alueella innovatiivista, avointa ja laajaa kiinnostusta herättävää kehittämistoimintaa.

Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa ovat hyönteistuotantoon soveltuvien teknologisten ratkaisujen kartoitus ja valittujen teknologisten ratkaisujen soveltaminen ja kehittäminen hyönteistuotannon tarpeita vastaaviksi sekä kasvatuksen automaatioasteen nostaminen. Hankkeessa testataan ja pilotoidaan toimintamalleja jätevesilietteiden ja biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja tutkitaan mahdollisten lääkejäämien ja joidenkin yhdyskuntajätteiden mahdollisesti sisältämien patogeenien, virusten ja bakteerien vähenemistä käsittelyprosessissa.

Hankkeen tuloksena mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoon syntyy automatisoitu, kestävä ja kustannustehokas, alueellisia mahdollisuuksia hyödyntävä konsepti, joka on monistettavissa ja skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa ja teknologiaa, jotka edesauttavat hyönteistuotannon investointeja, alan kasvua ja kannattavuutta sekä lainsäädännön vapauttamista hyönteisten käytölle erilaisten biomassojen käsittelyssä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot,hyönteisalan yritykset ja toimijat sekä hyönteistuotantoa suunnittelevat toimijat. Lisäksi toimijat, joilla syntyy toimintansa seurauksena tai jotka ottavat käsiteltäväkseen jätevesilietteitä, biojätteitä tai muita vaikeasti hyödynnettäviä orgaanisia jäte- tai sivuvirtoja. Sekä toimijat, jotka kuuluvat kiinteänä osana hyönteistuotannon arvoverkkoon ennen ja jälkeen hyönteispohjaisen prosessoinnin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat lainsäädäntö- ja viranomaistahot, jotka luvittavat, valvovat tai määrittelevät em. toimijoiden toimintaa sekä koulutusorganisaatiot ja opiskelijat, joille hankkeen tulosten myötä voidaan tarjota uutta tietoa ja koulutusta. Opiskelijoilla, kouluttajilla ja tutkijoilla on jo hankkeen aikana mahdollisuus tutustua hankkeen toimintaan ja hyönteis- sekä kiertotalouteen mm. vierailemalla aikuiskasvattamossa, seuraamalla hankkeen tiedotusta tai suorittamalla hankkeessa palkattomia harjoittelujaksoja tai muita opintoja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 357

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 529 082

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Viitasaari, Saarijärvi, Kinnula, Kannonkoski, Kyyjärvi, Karstula, Pihtipudas, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat samat sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmistelussa sekä hankkeen toteutuksessa molemmat sukupuolet ovat edustettuina. Hankkeen aikana sukupuolinäkökulma huomioidaan esimerkiksi suunnittelemalla teknologiset ratkaisut sellaisiksi, että niiden käyttö on mahdollista sukupuolesta riippumatta (pystyy käyttämään ilman suurta lihasvoimaa jne.). Hankkeen toteuttajien organisaatioissa noudatetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hanke edistää omalta osaltaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä hankkeen tulokset ovat yhtä lailla kaikkien hyödynnettävissä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hanke edistää kiertotaloutta hyödyntämällä jätevirtoja ja niiden sisältämiä ravinteita uusiksi tuotteiksi, millä voi olla vaikutusta luonnonvarojen kulutukseen (esim. fosfori.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Hanke edistää vähähiilisiin toimintatapoihin siirtymistä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Ravinteiden kierrättämisellä ja vähähiilisillä toimintatavoilla voidaan editää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Biojätteen kompostoinnin vähentäminen vähentää siitä muodostuvia kasvihuonepäästöjä ja hyönteisten uloste toimii maanparannusaineena tai luonnollisena lannoitteena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 9
Hankkeella haetaan toimintatapojen muutosta mm. yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja lietteiden käsittelyyn siten, että käsiteltyjen jätevirtojen loppukäyttömahdollisuudet laajenevat ja uudet toimintatavat mahdollistavat myös uusien lopputuotteiden synnyn jätevirroista. Toimintatapojen muutoksen seurauksena sivuvirtoja ei nähdä enää jätteenä, vaan mahdollisuutena uudelle liiketoiminnalle.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Ei suoranaista vaikutusta, mutta hyönteistuotannosta voidaan saada raaka-ainetta esimerkiksi biokaasun valmistukseen tai hyönteistuotanto voi hyödyntää joissain tapauksissa eri lähteiden hukkalämpöjä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Hanke vahvistaa hyönteisalan osaamista Keski-Suomessa ja Saarijärven sekä Biotalousinstituutin asemaa hyönteistuotannon vahvana osaajana ja teknologisena edelläkävijänä. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa ja teknologiaa, jotka edesauttavat hyönteistuotannon investointeja, alan kasvua ja kannattavuutta sekä lainsäädännön vapauttamista hyönteisten käytölle erilaisten biomassojen käsittelyssä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa syntyvän pilottilaitoksen sekä uuden osaamisen kautta voidaan tarjota aineettomia palveluita kuten koulutusta
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Jätteiden/Biomassojen käsittely niiden syntypaikalla vähentää kuljetusten tarvetta. lisäksi toukkien avulla käsitellyn biomassan paino ja tilavuus vähenee jopa 80%, mikä helpottaa kuljettamsta ja logistisia järjestelyitä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta, vaikkakin kehitettävän menetelmän ja toimintamallin toiminta ei ole riippuvainen kulttuurisista tai yhteiskunnallisista eroista
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaista vaikutusa
Ympäristöosaaminen 6 8
Hanke edesauttaa ympäristöosaamisen kehittymistä tiedotuksen ja julkisuuden kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-